Kampylobakteeriripulin hoito

Kampylobakteeri aiheuttaa suuren osan turistiripuleista. Ongelman muodostaa kampylobakteerien resistenssi gastroenteriittien hoidossa tärkeimmälle lääkeryhmälle, fluorokinoloneille.

Selektiiviset COX-2-salpaajat - uuden sukupolven tulehduskipulääkkeitä?

Tiedossa on, että tulehduskipulääkkeiden käyttö ärsyttää mahaa ja heikentää munuaisfunktiota. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että näin ei välttämättä tarvitse olla.

Ilari Paakkari

Kivun lähteillä

Kipu on aina subjektiivinen tuntemus, jonka olemassaoloon ulkopuolisen on vain uskottava. Migreeniä poteva saa kyllä myötätuntoa ainakin kohtalotoverilta, mutta miten suhtaudutaan aavekivusta kärsivään, jonka kipu näyttää liittyvän olemattomaan, amputoinnissa menetettyyn raajaan tai elimeen. Miten olematon voi olla niin voimakkaasti? Yksi syy kipupotilaan kokemiin uskottavuusongelmiin lieneekin siinä, että kipua ei ole voitu mitata, eikä kivussa mukana olevien hermopiirien toimintaa tutkia objektiivisesti ihmisellä. Hiljattain on julkaistu useampia kipua koskevia tutkimuksia, joissa tutkimusmenetelminä on käytetty aivojen uusimpia kuvantamismenetelmiä, kuten positroniemissiotomografiaa (PET) ja magnetoenkefalografiaa (MEG).

Kauraa keliaakikoille

Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa keliaakikoista voi käyttää kohtuullisesti kauraa ilman haittavaikutuksia. Kaura monipuolistaa keliakiadieettiä parantaen samalla myös hoitomyöntyvyyttä. Toistaiseksi lapsipotilaat ja dermatitis herpetiformis -potilaat kuulunevat edelleen ryhmään, joille kauraa ei suositella.

Matti Uusitupa

Depressio-tutkimukseen EU-rahoitusta

STAKESin Mieli maasta! -projekti on mukana toteuttamassa kuuden Euroopan maan yhteistä depressiotutkimusta, johon EU:n Biomed 2 -tutkimusohjelma on myöntänyt yhteensä 3 miljoonan markan rahoituksen. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää depression esiintyvyyttä kaupunki- ja maaseutuoloissa sekä depression ennustetta ja mm. ehkäisyohjelmien vaikutusta siihen, erityisesti varhaisen hoidon mahdollisuuksia. Tutkimuksessa vertaillaan myös masennuksen ilmenemistä eri maissa.

Venäjän työsuojelua uudistetaan suomalaisten johdolla

Suomen työministeriö on yhdessä Helsingin yliopiston Tietopalvelut Oy:n kanssa voittanut tarjouskilpailun Tacis-projektista, jolla on tarkoitus uudistaa työsuojelulainsäädäntöä ja tarkastusjärjestelmää sekä alan koulutusta Venäjällä. Uudistusta ryhtyy toteuttamaan kansainvälinen ryhmä suomalaisten johdolla. Tacis on Euroopan Unionin teknisen avun rahasto, jonka kautta EU avustaa mm. Venäjää. Nyt käynnistyvän projektin arvo on noin 9 miljoonaa markkaa.

Mielisairaaloidenhoitomaksuja pienennettävä

Mielisairaaloiden hoitomaksuja on pikaisesti alennettava Suomessa, vaatii pohjoismaisten psykiatristen potilasjärjestöjen yhteistyöelimen, NFSMH:n, hallitus. Suomessa psykiatrisen potilaan hoitomaksut ovat kuukaudessa usein suuremmat kuin potilaan eläke.

Potilaan Pharmacasta myös puhuva painos

Lääkkeiden käyttäjiä varten tuotetusta Lääkeopas Pharmaca Fennicasta julkaistiin tänä syksynä viides, uudistettu painos. Oppaan itsehoito-osassa on nyt myös tavallisimpien laboratoriotutkimusten esittely, jonka on kirjoittanut ylilääkäri Martti Lalla. Uusia lääkevalmisteita on tullut myyntiin ja oppaaseen noin 200 ja entisiä poistunut noin 130.

Sikiön sydänäänten valvonta synnytyksessä

Sikiön elektronisesta valvonnasta on tullut eniten käytetty synnytystoimenpide Suomessa. Satunnaistettujen hoitokokeiden mukaan normaalisynnyttäjien sikiön sydänäänten jatkuvasta valvonnasta ei kuitenkaan ole lapsen terveydelle hyötyä. Sitä paitsi päähän kiinnitettävän valvontaelektrodin käyttöön liittyy infektion vaara. Silti syntymärekisteriä tutkittaessa kävi ilmi, että elektronista valvontaa käytettiin 89 %:ssa synnytyksistä. Teorian ja käytännön välillä on siis ristiriita, jonka syystä ei ole tietoa.

Erja Forssas, Elina Hemminki

Sairauslomien pituudet yleiskirurgisten leikkausten jälkeen

Suomalainen sairauslomakäytäntö kirurgisten toimenpiteiden jälkeen vaikuttaa varsin yhtenäiseltä: sairauslomaa määrätään keskimäärin 3-4 viikkoa. Tiettyjen leikkausten jälkeen sairausloma kuitenkin vaihtelee pituudeltaan yllättävän paljon, viikosta viiteen viikkoon ja kolmesta yhdeksään viikkoon. Ainakaan liian lyhyitä sairauslomia ei tunnuta määräävän. Sairausloman pituus määritellään turhan rutiininomaisesti. Yksilöllisellä harkinnalla voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Yleisimpien kirurgisten toimenpiteiden jälkeen määrätyn sairausloman pituutta selvitettiin Suomen kaikille kirurgisille yksiköille lähetetyllä kyselyllä.

Pentti Pasanen, Esko Alhava