76110 osumaa

Ilkka Kunnamo palkittiin kahdesti

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon yleislääketieteen erikoislääkäri LKT Ilkka Kunnamolle. Lähes samaan aikaan 75-vuotisjuhliaan viettänyt Kunnallislääkärit ry palkitsi Ilkka Kunnamon vuoden kunnallislääkärin arvolla. Kummankin palkinnon perusteena on ansiokas työ käytännön lääkärinä. Kunnamo toimii terveyskeskuslääkärinä Karstulassa.

Suomalaisten asenteet mikrobi-lääkkeiden käyttöön asialliset

Suomalaiset näyttävät omaksuneen hyvin tiedot mikrobilääkkeiden tehosta ja tarpeellisuudesta. Lääkelaitoksen lääkeinformaatioyksikön ja Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksen haastattelututkimuksessa 76 % vastaajista tiesi mikrobilääkkeiden tehoavan vain bakteerin aiheuttamiin tulehduksiin eikä niiden oletettu esimerkiksi nopeuttavan tavallisen flunssan paranemista. 96 % vastaajista piti tärkeänä, että määrätty lääkekuuri syödään loppuun. Puhelinhaastatteluun osallistui 1 000 aikuista suomalaista eri puolilta maata.

Uudenmaan erikoissairaanhoidon rationointihankkeiden edistymistä arvioidaan

Uudenmaan lääninhallituksen kuntapalveluiden johtaja Esko Hänninen ja Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen tekivät HYKS-neuvottelukunnan toimeksiannosta 31.8.1994 selvityksensä HYKS:n, Helsingin (HEKS) ja Uudenmaan erikoissairaanhoitopiirien (USHP) uudelleenjärjestelyistä. Selvitysmiehet laskeskelivat ehdottamiensa rationoivien toimenpiteiden vaikutuksiksi jopa 800 miljoonan markan vuositason käyttömenojen säästöt. Ehdotuksia on sen jälkeen valmisteltu ja konkretisoitu edelleen lukuisissa neuvottelukunnan työryhmissä. Joistakin HYKS:n ja Helsingin välisistä erikoissairaanhoidon työnjaon tarkistuksista on jo päätettykin.

Taito Pekkarinen

Elintenluovutustestamentti 13 %:lla suomalaisista

Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti elintenluovutukseen. Lähes tuhannen hengen haastattelututkimus osoitti, että 83 % vastaajista tosiaan tunsi elintenluovutustestamentin ja 13 %:lla oli itsellään allekirjoitettu testamenttikortti. Kaikkiaan 71 % vastaajista suhtautui elinten luovutukseen myönteisesti, ja ilmoitti olevansa valmis siihen, että omia elimiä siirrettäisiin kuoleman jälkeen toiselle.

Kliinisten laboratorioiden laatujärjestelmät ja kansainväliset pätevyydet

Vaikka Suomessa kliinisillä laboratorioilla on pitkät perinteet laadunarvioinnissa ja -edistämisessä, varsinaisia laatujärjestelmiä niissä ollaan vasta kehittämässä. Selkeästi määritetyt ja kirjatut työtavat ja tavoitteet varmentavat laboratorion työn luotettavuuden ja tarjoavat mahdollisuuden laadun objektiiviseen arviointiin. EU-maissa yleistynyt kliinisten laboratorioiden akkreditointi ja sertifiointi tekevät tuloaan Suomeen. Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen mikrobiologian yksikkö on ensimmäinen Suomessa akkreditoitu kliininen laboratorio.

Ari Miettinen

EKG- ja spirometriatutkimukset sekä kliiniset rasituskokeet 1994

Suomen terveydenhuoltoa on ravisteltu 1990-luvulla rajummin kuin mitään muuta julkista palvelujärjestelmää. Nopean kasvun vuodet 1980-luvulla, valtionosuusjärjestelmän muutos ja julkisen talouden rahoituskriisiin sopeutuminen ovat aiheuttaneet syvää hämmennystä palvelujen tuottajissa. Potilaskohtaisten kliinis-fysiologisten tutkimusten määrissä taloudelliset vaikeudet eivät kuitenkaan näy. Lähinnä Itä- ja Keski-Suomesta kerätyt tiedot tutkimusmääristä osoittavat kasvua. Eniten on yleistynyt kliininen rasituskoe.

Esko Länsimies

Unohdettu sukupuoli? Miesten rooli perhesuunnittelussa

Kiinnostus miehen vastuun lisäämiseksi perhesuunnittelussa on viime vuosina kaikkialla lisääntynyt. Kyselytutkimus suomalaisten miesten käsityksistä roolistaan perhesuunnittelussa osoitti, että vain harvalla oli kokemuksia perhesuunnitteluun liittyvien palvelujen käytöstä. Vaikka raskauden ehkäisyä pidettiin naisen ja miehen yhteisenä asiana, suurin osa miehistä oli tyytyväisiä nykytilanteeseen, jossa yleensä nainen huolehtii ehkäisystä.

Sinikka Sihvo, Ossi Rahkonen, Elina Hemminki

Lääkäriliiton hallitus 23.11.: Lääkkeiden geneeriseen määräämiseen ei syytä siirtyä

Lääkäriliiton hallitus ei kannata sosiaali- ja terveysministeriön aikomusta siirtyä lääkkeiden vapaaehtoiseen geneeriseen määräämiseen. Pelkän vaikuttavan aineen nimen ilmoittaminen reseptissä ja valmisteen valinnan jättäminen apteekin tehtäväksi hämärtää lääkehoidon vastuukysymyksiä, varsinkin kun rinnakkaislääkkeiden vaikuttavuudessa saattaa olla suuria eroja. Lääkäriliitto katsoo, ettei geneerinen määrääminen toisi merkittäviä supistuksia lääkekustannuksiin ja että tarvittavat säästöt voidaan saavuttaa muillakin keinoin.

Styrelsebeslut den 23 november: Omotiverat att införa generisk förskrivning

Läkarförbundets styrelse stöder inte social- och hälsovårdsministeriets avsikt att införa frivillig generisk förskrivning av läkemedel. Om endast det verkande läkemedlets namn antecknas i receptet och det blir apotekets uppgift att välja preparat så blir ansvarsfrågan vid läkemedelsbehandling oklar, i synnerhet som effekterna av olika synompreparat kan avvika märkbart från varandra. Läkarförbundet tror inte att generisk förskrivning leder till någon betydande minskning av läkemedelskostnaderna och anser att de önskade inbesparingarna kan uppnås också med andra medel.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030