Kuntoutuslääketieteen ruotsinkielinen käsikirja

Fysikaalisen lääketieteen ja kuntoutuksen alalta löytyy useita vanhoja sekä myös uusia mahtavia käsikirjoja, ns. "raamattuja", jotka todella kattavasti käsittelevät alaa päästä päähän. Nämä kirjajärkäleet ovat kaikki englanninkielisiä. Siksi on mielenkiintoista saada alan hyvin kattava tuore ruotsinkielinen "pikku raamattu" (507 s.) tutkittavaksi.

Erkki J. Valtonen

Naisten ejakulaatio

Onko naisella ejakulaatio, miehellä klitoris, naisella prostata? Sabine zur Nieden, joka työskentelee Kölnissä gynekologina, on tehnyt väitöskirjansa tästä, lääketieteessä epätavallisesta aiheesta. Kirjan keskeinen tavoite on osoittaa, että miesten ja naisten anatomiset ja fysiologiset sukupuolierot ovat pitkälti kulttuurin ja kielen kautta rakennettuja. Todelliset erot ovat paljon oletettua pienempiä. Kirjoittaja kuvaa ja tutkii naisten ejakulaatiota, orgasmin kiihotusvaiheessa nestesyöksyä uretrasta ja vertailee sitä miesten ejakulaatioon.

Maria Socada

Näkökulmia terveyden antropologiaan

Sairauden ja terveyden antropologia on vakiintunut poikkitieteellinen tutkimuksen ala, jolla on harrastajia eri puolilla maailmaa ja muutama oppituolikin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Myös suomalaiset uskontotieteilijät ja kulttuurin tutkijat ovat monissa yhteyksissä kirjoittaneet aihepiiristä. Uusimpia osoituksia kiinnostuksesta ovat esimerkiksi Helsingin yliopistossa viime lukuvuonna järjestetty terveysantropologian kurssi sekä Katja Hyryn toimittama kirja Sairaus ja ihminen.

Pekka Louhiala

Albert Palmberg - kansainvälisesti tunnettu suomalainen hygieenikko

Albert Julius Palmberg syntyi vuonna 1831 Ahvenanmaalla. Tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1852 hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1856 ja maisteriksi vuonna 1857, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1858 ja lisensiaatiksi vuonna 1861. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän tuli vuonna 1863 julkaistuaan väitöskirjansa "Några ord om smaksinnet jemte försök att medelst elektrisk retning be-stämma gränserna för detsamma". Vuosina 1868-1896 hän oli Helsingin yliopiston lastentautiopin dosenttina. Hän sai professorin arvon vuonna 1893. Palmberg kuoli vuonna 1916 Pohjan pitäjässä.

Väkivallan kuvat ja kääntöpuoli

Ensimmäinen kuva. 7.6.95 poliisi ampuu katkaistulla haulikolla ataria mahaan. Vankilomalainen kuolee. Sitä ennen hän on uhkaillut pistoolin näköisellä kapineella lähimmäisiään ja muiluttanut taksiin. Salamyhkäisen Etelä-Suomen sight-seeing-tourin jälkeen atari kerjää kohtalonsa Vesalassa ja sen myös saa. Poliisi tutkii itseään.

Carl Eric Sonck 90 vuotta

Eläkepäiviään Helsingissä viettävä iho- ja sukupuolitautiopin emeritusprofessori C.E. Sonck täyttää 90 vuotta 10.11.95.

Suomalaiset lääkärit menestyivät tenniskisoissa

16.-24. syyskuuta järjestettiin 25. World Medical Tennis Society:n kisat Arles:ssa, Etelä-Ranskassa. Kisajärjestelyt olivat melkein yhtä hyvät kuin viime vuonna Vierumäellä (palaute oli erittäin positiivista).

Sata vuotta röntgensäteitä

Wilhelm Conrad Röntgen keksi 8.11.1895 kuuluisat X-säteensä, joita myöhemmin alettiin kutsua röntgensäteiksi. Tieto säteestä levisi ällistyttävän nopeasti ympäri maailman, ja varsin pian röntgenkuvauksia alettiin myös käyttää kliinisessä työssä. Hiljaisemman kehityskauden jälkeen röntgentoiminta on jälleen viime vuosikymmeninä kehittynyt aivan uusille urille. Tämän lehden artikkeleissa kerrotaan röntgensäteiden satavuotisesta historiasta ja radiologian nykypäivästä.

Seppo Soimakallio

Hundra år med röntgenstrålning

Wilhelm Conrad Röntgen upptäckte 8.11.1895 de berömda X-strålarna, som sedermera fick namnet röntgenstrålar. Vetskapen om dessa strålar spreds förbluffande snabbt världen över och ganska snart blev röntgenfotografering vanlig även i kliniskt arbete. Efter en period av lugnare utveckling har detta verksam-hetsområde under de senaste decennierna börjat utvecklats i helt nya banor. I artiklar i denna tidning beskrivs röntgenstrålarnas hundraåriga historia och den moderna radiologin.

Fysiikan merkitys sädediagnostiikassa

Fyysikko Wilhelm Conrad Röntgenin lähes sattumalta tekemä havainto tuntemattomista säteistä aiheutti vallankumouksen lääketieteessä. Radiologia ja fysiikka ovat yhä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Käytännön sairaalatyössä fyysikon tärkeimmät tehtävät liittyvät lääketieteelliseen fysiikkaan, säteilyfysiikkaan ja säteilysuojeluun, laadunvalvontaan, laitehankintaan ja menetelmien käyttöönottoon. Suomen sairaaloissa työskentelee noin 70 sairaalafyysikkoa, pääosin sädehoidon ja isotooppitutkimusten parissa.

Aaro Kiuru