Sata vuotta röntgensäteitä

Wilhelm Conrad Röntgen keksi 8.11.1895 kuuluisat X-säteensä, joita myöhemmin alettiin kutsua röntgensäteiksi. Tieto säteestä levisi ällistyttävän nopeasti ympäri maailman, ja varsin pian röntgenkuvauksia alettiin myös käyttää kliinisessä työssä. Hiljaisemman kehityskauden jälkeen röntgentoiminta on jälleen viime vuosikymmeninä kehittynyt aivan uusille urille. Tämän lehden artikkeleissa kerrotaan röntgensäteiden satavuotisesta historiasta ja radiologian nykypäivästä.

Seppo Soimakallio

Hundra år med röntgenstrålning

Wilhelm Conrad Röntgen upptäckte 8.11.1895 de berömda X-strålarna, som sedermera fick namnet röntgenstrålar. Vetskapen om dessa strålar spreds förbluffande snabbt världen över och ganska snart blev röntgenfotografering vanlig även i kliniskt arbete. Efter en period av lugnare utveckling har detta verksam-hetsområde under de senaste decennierna börjat utvecklats i helt nya banor. I artiklar i denna tidning beskrivs röntgenstrålarnas hundraåriga historia och den moderna radiologin.

Fysiikan merkitys sädediagnostiikassa

Fyysikko Wilhelm Conrad Röntgenin lähes sattumalta tekemä havainto tuntemattomista säteistä aiheutti vallankumouksen lääketieteessä. Radiologia ja fysiikka ovat yhä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Käytännön sairaalatyössä fyysikon tärkeimmät tehtävät liittyvät lääketieteelliseen fysiikkaan, säteilyfysiikkaan ja säteilysuojeluun, laadunvalvontaan, laitehankintaan ja menetelmien käyttöönottoon. Suomen sairaaloissa työskentelee noin 70 sairaalafyysikkoa, pääosin sädehoidon ja isotooppitutkimusten parissa.

Aaro Kiuru

Suomalaiset radiologian tekniikan kehittäjinä

Röntgenlaitteita alettiin valmistaa Suomessa jo 1920-luvun lopulla, paljolti siksi, että tuontilaitteet olivat lama-aikana liian kalliita. Nykyään suomalainen radiologian laitteiden kehittely ja tuotanto suuntautuu huipputekniikan erikoisosaamiseen kapeilla erityisaloilla - ja ehkäpä lama jälleen kannustaa eteenpäin.

Erkki M. Laasonen

Kaiku-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimukset radiologisessa diagnostiikassa

Kaikututkimus- ja viipalekuvausmenetelmät ovat monin tavoin muuttaneet kuvantadiagnostiikan strategioita. Ne parantavat diagnostiikan osuvuutta ja vähentävät sen invasiivisuutta mutta lisäävät kuvamäärää ja sitä kautta työtä. Kaikututkimusten ja magneettikuvauksen kasvava osuus vähentää diagnostiikasta johtuvaa sädeannosta.

Leena Kivisaari

Toimenpideradiologia tänään

Toimenpideradiologian kehitystä on vauhdittanut suuntaus entistä täsmällisempiin ja vähemmän invasiivisiin hoitomuotoihin. Kuvausmenetelmien hyödyntäminen hoitotoimenpiteissä on yksinkertaisimmillaan suora jatke diagnostiselle tutkimukselle. Toimenpideradiologian kenttä on kuitenkin nopeasti laajentunut, ja se vaatii vankkaa koulutusta ja useiden erikoisalojen yhteistyötä.

Hannu Manninen, Tapani Saari, Tapani Tikkakoski

Mammografiaan perustuva rintasyövän seulonta Suomessa - kahdeksan vuoden tuloksia

Suomessa aloitettiin vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuva valtakunnallinen rintasyöpäseulonta. Mammografia on osoittautunut hyvin toistettavaksi tutkimusmenetelmäksi varhaisen rintasyövän löytämisessä. Seulontatutkimukseen on jo lähetetty yli miljoona kutsua. Kutsun saaneet ovat osallistuneet seulontaan aktiivisemmin kuin missään muussa maassa: vuosittain kuvauksiin on osallistunut 89 % kutsutuista. Tähänastiset tulokset osoittavat, että odotettavissa on rintasyöpäkuolleisuuden pieneneminen. Kuntien ns. säästöohjelmien vuoksi seulonnasta on kuitenkin karsittu ikäluokkia. Seulonta ei nykyään tavoita edes puolta riski-iässä olevista naisista, joten sitä olisi laajennettava huomattavasti.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, Osmo Räsänen, Jaakko Koskela

Selän kuvantamistutkimukset

Ainakin joka toisella suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa selkäongelmia. Useimmiten selkävaivat ovat ohimeneviä eikä niiden selvittelyssä tarvita erikoistutkimuksia tai operatiivisia hoitotoimenpiteitä. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia silloin, kun selkäkipu uusiutuu, pitkittyy tai kroonistuu. Myös leikkaushoitoa harkittaessa kliininen diagnoosi varmistetaan radiologian menetelmin. Paras selkäsairauksien tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus, ja voidaankin kysyä, eikö olisi aika asettaa se selkäpotilaiden ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi.

Martti Kormano, Esa Kotilainen

Röntgendiagnostiikan turvallisuus

Perinteinen röntgen- ja läpivalaisudiagnostiikka, isotooppitutkimukset sekä nykyisin myös tietokonetomografia ja toimenpideradiologia altistavat potilaan ja osittain myös tutkimuksen suorittajat ionisoivalle säteilylle. Monipuolistuvista röntgendiagnostisista palveluista huolimatta tutkimuksia pitäisi suorittaa vain, jos niistä arvioidaan olevan hyötyä potilaan hoidolle, silloinkin mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Sekä kliinikkojen että röntgenosaston henkilökunnan on otettava huomioon nämä seikat ja seurattava alan kehitystä.

Tapio Vehmas, Ritva Havukainen, Olavi Pukkila

Digitaalitekniikan aikakausi

Radiologiassa ollaan siirtymässä tietokoneella tuotettuun ja myös tietokoneelta tarkasteltavaan kuvaan. Maailmalla on jo useita lähes filmittömiä sairaaloita, ja yhä suurempi osa suomalaisissakin sairaaloissa tuotetuista kuvista on digitaalisia. Monet uudet kuvantamismenetelmät eivät olisi ilman tietokoneita edes mahdollisia. Radiologian uusi aikakausi, digitaalitekniikka, tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita.

Jarmo Reponen, Osmo Tervonen, Kalevi Kiviniitty, Antero Koivula, Ilkka Suramo