Henkilöstön suhtautuminen sairaalan markkinaperusteiseen kehittämiseen

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin kyselytutkimuksella henkilöstön suhtautumista kilpailuun sairaalapalvelujen tuotannossa sekä käsityksiä sairaalan kehittämispaineista ja kehityksen esteistä.

Kristiina Lehti, Marita Paunonen, Risto Harisalo, Hilkka Laakso, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Lama ja terveydenhuolto - kokemuksia keskikokoisesta terveyskeskuksesta

Suomessa vuosikymmenen vaihteessa alkaneeseen lamaan jouduttiin yllättäen. Terveyskeskukset ovat joutuneet nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Peruskuntien taloudellinen tilanne on vaatinut nopeita kustannusten supistamispäätöksiä. Sekä henkilökunta että potilaat ovat joutuneet hyväksymään laman aiheuttamat toiminnan muutokset ja supistukset. Kokemuksen mukaan työtekijöiden koulutus ja valmentaminen, niin että he ymmärtävät asioita laajemmin kuin pelkästään oman ammatin näkökulmasta, auttaa elämään sekä taloudellisen että muunlaisen muutoksen yli.

Timo Kohvakka

Oikaisuja

Lehtemme numerossa 25/95 oli Lääkeinfo-osastossa s. 2566-2568 valitettava toimituksesta johtumaton virhe, jonka vuoksi yksi artikkelin kirjoittajista oli jäänyt mainitsematta. Heihin kuuluu myös erikoislääkäri Tuija Wigren, Tampereen yliopisto, Pikonlinna, syöpätautien klinikka.

Milloin sairaalapappi voisi olla avuksi?

Potilaat yleensä tietävät, että sairaalassa on pappi, mutta sen sijaan he eivät tiedä kovinkaan hyvin, mitä sairaalapapin työhön kuuluu. Tiedon puute estää potilaita ottamasta oma-aloitteisesti yhteyttä pappiin. Yhteydenottoa vaikeuttaa myös epätietoisuus omasta roolista ja siitä, kuinka papin kanssa keskustellaan. Kontaktin esteenä on lisäksi pelko puhua kuolemasta avoimesti. Papin työtä pidetään tärkeimpänä kuoleman lähestyessä ja surutyön aikana sekä sairastamisen murrosvaiheissa. TAYS:n syöpätautien klinikan potilaiden sekä pienen vertailuryhmän potilaiden keskuudessa tehdyssä selvityksessä 35 % vastaajista halusi tavata papin.

Juha Lankinen, Kaija Holli

Lääkäriliiton hallitus 14.9.: Päivystyskiista ja ei-automaattiset lisät ratkaistava ennen tupoon sitoutumista

Lääkäriliiton 14.9.95 kokoontunut hallitus otti kantaa valtakunnansovittelija Jorma Reinin välitysesitykseen lääkärien päivystyskorvauksia koskevassa kiistassa. Liitto edellytti, että sopijaosapuolet laativat päivystyssopimuksen tulkinnasta uudet ohjeet, joilla turvataan uudistuksen voimaantulo lääkärisopimuksen mukaisella tavalla. Lisäksi hallitus vaati, että uuteen tulopoliittiseen sopimukseen liittyvät korotukset kohdistuvat myös lääkärien ei-automaattisiin lisiin. Ellei näitä kiistoja saada ratkaistuksi, ei Lääkäriliitto voi sitoutua uuteen virkaehtosopimukseen eikä työrauhaan.

Styrelsebeslut den 14 september: Jourtvisten och frågan om följsamhet i lönetilläggen måste avgöras innan förbundet binder sig vid inkomstuppgörelsen

Läkarförbundets styrelse tog den 14 september bl.a. ställning till riksförlikningsman Jorma Reinis medlingsförslag i tvisten om läkarnas jourersättningar. Läkarförbundet förutsätter att avtalsparterna gemensamt gör upp nya anvisningar om hur jouravtalet skall tillämpas på ett sätt som garanterar att ersättningsreformen fullföljs i överensstämmelse med läkaravtalet. Dessutom kräver förbundet att förhöjningarna enligt den nya inkomstpolitiska uppgörelsen skall tillämpas även på läkarnas separata lönetillägg. Styrelsen anser att Läkarförbundet inte kan ansluta sig till det nya tjänstekollektivavtalet och inte heller förbinda sig till arbetsfred innan dessa tvister blivit lösta.

Medioma III nousee vauhdilla

Medioma III:n peruskiven muuraustilaisuutta vietettiin elokuun lopulla Pikku Huopalahdessa Helsingissä. Lääketieteen opiskelijoille valmistuvaan kahteen rakennukseen on tulossa yhteensä 82 asuntoa, joista osa on tilavia perhe-asuntoja. Kohde sijaitsee viihtyisällä uudella asuinalueella HYKS:n ja kaupungin keskustan tuntumassa.

Vuorotteluvapaa toteutumassa

Tupo-neuvottelujen yhteydessä viimeisteltiin hallituksen esitys työvuorottelujärjestelmästä. Vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus jää alkuperäisiä kaavailuja matalammalle tasolle.

Stina Lundström

Työttömyysturva ammatinharjoittajille ja yrittäjille

Ansiosidonnainen työttömyysturva tuli mahdolliseksi myös yrittäjille vuoden 1995 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella. Uuden lain mukaisina yrittäjinä pidetään myös päätoimisia ammatinharjoittajia.

Neurogenetiikan ongelmana biologinen determinismi

Maailmaa kuvataan nykyisin varsin biologistisesti. Mutta yksilö ja yhteiskunta ovat todellisuudessa yhtäaikaa sekä biologisia että sosiaalisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen huomiotta jättäminen ja biologiseen rajoittuminen on reduktio, jota on tieteessä toistettu jatkuvasti. Nyt uutena piirteenä siihen liittyy uuden genetiikan mystiikka, jonka voi nähdä deterministisiä oppeja vahvistavana tekijänä.

Olli Haapala