Lääkäriliiton hallitukselle ja valtuuskunnalle palkka-asiasta

Sairaalamme ja alueen terveyskeskuksen yhteisessä sähköpostissa käydystä keskustelusta lähtien pyydettynä kysyn kohteliaimmin liiton luottamuselimiltä, onko totta että liittomme uhkaa jopa työtaistelulla, jotta vastapuoli suostuisi noudattamaan viime neuvottelukierroksella saatuja päivystyksiin liittyviä parannuksia? Mitään muuta epäkohtaa ei siis katsottu aiheelliseksi yrittää korjata? Onko neuvottelijoiden mielestä kohtuullista, että sairaalan erikoislääkärin kaikkien ikälisien jälkeen perustyöstä käteen jäävä palkka on lk 9 000 mk/kk, samalla kun väestövastuu-VES:n piirissä oleva erikoistumaton tk-kollega saa suurin piirtein puolitoista kertaista palkkaa suurin piirtein samalla työajalla?

Markus Karlsson

Hyvä kollega,

Puutut edellä olevassa kirjeessäsi epäkohtaan, joka on täysin tiedostettu liiton hallituksessa ja muissakin liiton toimielimissä. Sairaalalääkäreiden ansiotaso ajatellen nimenomaan perustyöajan palkkausta on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Lääkäreiden päivystysvelvollisuuteen ja päivystyskorvauksiin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin viime vuosien aikana olleet korostetusti esillä liiton valtuuskunnan asettamien suuntaviivojen mukaisesti.

Björn Eklund

Kandidaatin väärä todistus Törnävän sairaalasta

Lääketieteen kandidaatti Eeva Forsell esitti artikkelissaan kansallissosialistisen Saksan mielisairaiden eutanasiaohjelmista (SLL 27/95) muka tutkittuna totuutena, että osa Törnävän sairaalan potilaista nääntyi ruoan ja juoman puutteeseen II maailmansodan aikana.

Tapani Sipilä

Edellisen johdosta

Suomen Lääkärilehti on julkaissut psykiatrian hoitomuotoja vuosisatamme alkupuolella käsittelevää kirjoitussarjaa. Idea sarjaan lähti Kellokosken sairaalassa pidetystä seminaarista. Sarjan keskeisenä toimittajana on toiminut ylilääkäri Ilkka Taipale.

Taito Pekkarinen

Oli vaarallisempaa olla mielisairaalapotilas kuin sotilas

Tapani Sipilä on oikeassa. Suomessa ei näännytetty mielisairaalapotilaita tahallisesti nälkään. Törnävän sairaalaa kohtaan tässä suhteessa esitetyt epäilyt Helsingin Sanomissa on osoitettu virheellisiksi.

Ilkka Taipale

Kynsisilsan kustannukset kuriin

Kynsisilsan hoito on viime vuosina kokenut suuren mullistuksen. Aiemmin vaikeasti hoidettavaan ongelmaan on tullut uusia, tehokkaita lääkkeitä, joiden markkinointi on vilkasta.

Rabbe Slätis, Mikko Sinisalo

Millä portaalla reumalapsi?

Suomessa on onnistuttu luomaan jo ennen syntymää alkava lasten terveyden- ja sairaanhoito, jota monessa kulttuurimaassakin - esim. Ranskassa - ihmetellen ihastellaan. On neuvolat ja terveyskeskukset, alue-, keskus- ja yliopistosairaalat. Eli hoito on, kuten kulunut termi kuuluu, porrastettu. Tulokset ovat miltei taudin kuin taudin hoidossa hyvät, ja mieluusti annamme kuulua vaikka matalasta imeväiskuolleisuudesta ja kansainvälisen vertailun kestävistä lasten leukemioiden parantumisprosenteista. Kuoroon olemme yhtyneet mekin, harvalukuiset lastenreumaa hoitavat lääkärit (1).

Anneli Savolainen

Sairastamisen ja potilas-lääkärisuhteen viisasta tarkastelua

Lääkärilehden pitkäaikainen ja arvostettu päätoimittaja Ilkka Vartiovaara oli virkamatkalla Kanadassa vuonna 1987. Punkki puri häntä öisin ja aiheutti borrelioosin, Lymen taudin. Sairautta ei kyetty diagnosoimaan puoleentoista vuoteen. Se aiheutti pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen johtaneen vaikean sairauden.

Kalle Achté

Eettinen keskustelu jatkuu vireänä

"Pienen sairaalan ensiapuklinikalle tuodaan samanaikaisesti kolme kriittisessä tilassa olevaa potilasta. Potilas A, nuori kahden pienen lapsen yksinhuoltajaäiti ja leski, on jäänyt suojatiellä rattijuopon yliajamaksi. Potilas B on pitkälle edennyttä keuhkosyöpää sairastava keski-ikäinen ja hyvätuloinen poikamies, joka on vuosikausia tuprutellut neljän tupakka-askin päivävauhtia. Potilas C puolestaan on sydänkohtauksen saanut eläkeikää lähestyvä syövän hoitoon ja ennaltaehkäisyyn perehtynyt kuuluisa tutkija, joka on äskettäin käynnistänyt merkittävän kansainvälisen syöpäprojektin. Kuvitellaan vielä, että niukkojen voimavarojen takia vain yhdelle näistä potilaista voidaan tarjota elämää säilyttävä ja ylläpitävä hoito. Kenelle potilaista pitäisi antaa hoitoa ja millä perustein, kun kahden heistä on jäätävä ilman hoitoa? Mikä taas olisi oikeudenmukainen ratkaisu?"

Reino Pöyhiä

Lääkärien koulutus Helsingin Aleksanterin yliopistossa 1828-1918

Turun akatemia siirrettiin kaupungin vuonna 1827 tapahtuneen suurpalon jälkeen vuonna 1828 Helsinkiin, jossa sen nimenä oli Aleksanterin yliopisto. Lääkärien kliinisen opetuksen edellytykset paranivat, kun Helsingissä avattiin nyk. Snellmaninkadun varrella vuonna 1833 Kliininen instituutti eli "Vanha klinikka". Siihen liitettiin myös Turusta siirretty synnytys- ja kätilöoppilaitos.