76102 osumaa

Kasvutekijöistä ei hyötyä ikäihmisten myelooisessa leukemiassa

Yli 60-vuotiaina akuuttiin myelooiseen leukemiaan (AML) sairastuneiden ennuste on huonompi kuin nuorempien. Tärkeä osasyy tähän on, että vanhemmat henkilöt eivät kestä solunsalpaajahoidon aiheuttamaa sytopeniaa ja menehtyvät siksi helpommin hoidon komplikaatioihin. Tässä tilanteessa on toivot- tu, että granulosyytti- (G-CSF) tai granulosyytti-makrofagikasvutekijöistä (GM-CSF) olisi apua.

Ortostaattinen hypotonia

Ortostaattinen hypotonia (OH) on keskeinen geriatrinen ongelma. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei OH mekanismiltaan ole mikään yksittäinen kokonaisuus, vaan se sulkee piiriinsä erilaisia alaryhmiä. On varsin vähän sellaisia tutkimuksia, joissa homogeenisen ryhmän sisällä verrataan toisiinsa henkilöitä, joilla on OH ja niitä, joilla ei ole. Samoin OH:sta kärsivien ihmisten pitkäaikaisennustetta on tutkittu vain vähän.

Sinikka Luutonen

Lannevaltimosairaus - pitkäaikaisten alaselkävaivojen ja välilevyn rappeutumisen aiheuttaja

Selkäkivun syy jää tarkkojenkin tutkimusten jälkeen epäselväksi noin 80 %:lla potilaista, koska kliiniset ja radiologiset tutkimukset eivät osoita poikkeavaa tai löydökset eivät täsmää oireiden kanssa. Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan ole paljastaneet selän valtimoita, joten ei ole tiedetty missä kunnossa ne ovat selkäkipua sairastavalla potilaalla. Parittain vatsa-aortan takaseinämästä lähtevät lannevaltimot huolehtivat segmentittäin selkänikamien ja ympäröivien kudosten ravinnonsaannista.

Leena I. Kauppila

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi (FAF) on autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus, jota esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Hämeessä. Tämän taudin, jossa amyloidia tavataan useimmista kudoksista yleensä liittyneenä tyvikalvoihin ja suonen seinämiin, kuvasi ensimmäisenä Jouko Meret-oja 1969. FAF:n neurologista, kardiologista ja kattavaa systemaattista histopatologista tutkimusta ei aiemmin ole tehty. Taudille tyypillisen kudoksiin kertyvän amyloidiproteiinin rakenne oli tutkimusta aloitettaessa tuntematon.

Sari Kiuru

PET-tutkimus syövän toteamisessa

Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen menetelmä, jolla voidaan noninvasiivisesti tutkia elävän kudoksen biokemiallisia ja fysiologisia toimintoja. PET-laitteen avulla voidaan paitsi kuvantaa syöpäkasvaimia, myös mitata lyhytikäisellä positronisäteilijällä leimatun radiolääkeaineen kulkeutumista kudokseen ajan ja paikan funktiona, jolloin saadaan käsitys esimerkiksi syöpäkasvaimen sokeriaineenvaihdunnan vilkkaudesta. Tärkeimmät positronisäteilijät ovat 11C, 18F, 13N ja 15O ja niiden puoliintumisajat vastaavasti 20,4 min, 110 min, 10 min ja 2,1 min. Lyhyiden puoliintumisaikojen vuoksi potilaan säderasitus jää vähäiseksi.

Paula Lindholm

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030