Pogostan taudin epidemia koko maassa

Tämän vuoden syyskesällä 22.9. mennessä on todettu 787 laboratoriodiagnoosein varmistettua Pogostan tautia (Helsingin ja Turun virusopin laitosten tiedot). Parin viime viikon ajan diagnooseja on kertynyt yli 200 viikossa. Hyttyset ovat hävinneet hallojen myötä suuresta osasta maata ja uusia tartuntoja tuskin enää tulee.

Olli Vapalahti

Pogostan taudin hoito

Pogostan taudin iho- ja niveloireet ilmaantuvat pian tartunnan jälkeen. Ne johtunevat enemmän virusinfektiosta kuin sen laukaisemasta immunologisesta reaktiosta.

Tapio Jussila

Syöpäkivun hoito Suomessa

Noin 7 500 syöpään kuolevaa potilasta tarvitsee vuosittain tehokasta kivunlievitystä Suomessa. Suurin osa syöpäkivuista voidaan hallita kipulääkityksellä WHO:n porrasteisen kivunhoitokaavion mukaan. Silti arvioidaan, että noin puolet potilaista, joilla on syöpäkipuja, jää edelleen vaille riittävää hoitoa. Kynnyskysymys kipujen lievittämisessä on morfiinin riittävä annostelu. Suomessa morfiinia käytetään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Arvioidaan, että vähintään kolmasosa kivuista, jotka olisivat hoidettavissa morfiinilääkityksellä, jää yhä hoitamatta.

Eero Vuorinen, Juha Hänninen

Businesskoulutuksesta pikantti lisä esimieslääkärin kokonaiskoulutukseen

Erikoislääkärin hallinnon pätevyyden suorittaminen on saavuttanut vankan aseman hallinnosta kiinnostuneiden lääkärien jatkokoulutusmuotona. Koulutusohjelma antaa perusvalmiudet hallinnosta ja johtamisesta. Sen jälkeen on mahdollista ylläpitää osaamista erilaisilla koulutuspäivillä ja johtajakoulutusohjelmilla. Lähinnä teollisuuden palveluksessa oleville ekonomeille ja diplomi-insinööreille tarjotaan johtajakoulutuksena yliopistojen järjestämiä Master of Business Administration -koulutusohjelmia (MBA). Nämä ohjelmat antavat myös lääkärille mahdollisuuden jatkaa tietojen ja näkemysten hankkimista johtamisesta ja hallinnosta.

Timo Keistinen

Riski-iässä olevien naisten tiedot rintasyövästä

Kolme neljästä 50-vuotiaasta naisesta tiesi Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa rinnoista löytyvien kyhmyjen yleisen hyvänlaatuisuuden. Myös rintasyövän riski-iästä ja mammografian luotettavuudesta oli selvillä yli puolet vastaajista. Paras tiedon taso oli koulutetuilla ja hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevilla. Siviilisääty ja asuinalue eivät siihen vaikuttaneet. Rintasyöpäseulonnoissa olisi hyvä tilaisuus korjata nyt havaittuja puutteita, sillä niihin osallistuu noin 90 % kutsutuista.

Anu Hakonen, Arja R. Aro

Psykoterapia yleislääkärin työvälineenä

Yleislääkärin työn psykoterapeuttisesta sisällöstä ja psykoterapiasta on keskusteltu paljon, mutta aiheeseen liittyvää tutkimusta on niukasti. Oulun läänissä terveyskeskuslääkäreille ja avohoidon psykiatreille suunnatun kyselytutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella yleislääkärin työssä tärkeimpiä psykoterapiakeinoja ovat potilaan huolellinen arviointi, empaattinen kuunteleminen, tuen antaminen, elämäntilanteen selvittely ja potilaan sekä hänen sosiaalisen verkostonsa voimavarojen aktivoiminen ongelmien ratkaisemiseksi.

Pekka Larivaara, Ilkka Winblad, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Lääkäriliiton seminaari toimittajille: Kehitysvammaista kannattaa kuntouttaa

Kehitysvammaisten hoito oli aiheena Lääkäriliiton tämänsyksyisessä toimittajaseminaarissa, joka pidettiin 3.10. Rinnekodissa. Espoossa sijaitseva Rinnekoti-säätiön omistama ja ylläpitämä kuntoutuskeskus tarjoaa vaikeavammaisille henkilöille laitos- ja asumispalveluja samoin kuin perhe- ja päivähoitoa. Ostajina toimivat Uudenmaan läänin kunnat sekä Helsingin ja Uudenmaan erityishuoltopiirit.

Valtion lääkäreille sopimus Assistenttien palkka nousee

Syyskuun lopulla syntynyt kaksivuotinen laaja tulopoliittinen sopimus koskee valtion palveluksessa olevia lääkäreitä. Tuloratkaisun ulkopuolelle jäivät vain kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevat lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit lääkärien päivystyskorvauksia koskevan kiistan takia.

Eurooppalaiset erikoislääkäritentit

Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen ja sittemmin Euroopan Unioniin on aiheuttanut eräitä muutoksia suomalaisten lääkärien ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseen Euroopan alueella. Lääkärikoulutusta säätelevien direktiivien perusteella erikoislääkärin oikeudet toisessa EU/ETA-maassa saa hyväksytetyksi ilman tietoa olemassa olevasta työpaikasta. Erikoislääkärin oikeuksien saamista varten ei myöskään nykyisin enää edellytetä kyseisen maan kielen osaamista. Tutkintojen tunnustaminen perustuu alun perin vuonna 1975 annettuun direktiiviin ja myöhempään vuonna 1993 annettuun kokoomadirektiiviin (93/16), johon on koottu yhteen kaikki lääkärien koulutukseen liittyvät aikaisemmat määräykset. Edellytyksenä on, että erikoisala on olemassa kyseisessä maassa.

Hannu Halila

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kalifornialainen sisätautilääkäri Lonnie Bristow astui virkaansa AMA:n puheenjohtajaksi kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa. Avajaispuheessaan hän korosti ammattikunnan yhtenäisyyden merkitystä näinä vaikeina aikoina sekä eettisten standardien ylläpitämistä. Näitä asioita pitäisi opettaa jo peruskoulutuksessa ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä liittää laillistamistutkintoihin. Tämä saisi todennäköisesti tiedekunnat kiinnittämään enemmän huomiota lääketieteen etiikan opetukseen - nykyään nimittäin neljäsosa oppilaitoksista ei tarjoa mitään opetusta aiheesta. Tri Bristow kertoi myös aikovansa tehostaa tiedonvälitystä AMA:n ja suuren yleisön välillä. Tähän mennessä sanomat ovat yleensä välittyneet muiden järjestöjen välityksellä.

Tuula Fabrizio