Linnut ja kansanlääkintä

Suomen muinaiskulttuuri juontuu osaksi kaukaa Keski-Aasian altailaisuudesta, jossa samaania pidettiin tarujen mukaan linnun siittämänä. Heimojen kantaisiä ja toteemieläimiä olivat kotka, pöllö, kurki, joutsen, hanhi, sorsa, kaakkuri, käki, korppi ja varis. Sellaisia lintuja, erityisesti kotkaa, korppia ja riekkoa, joiden hahmoon samaanin uskottiin voivan muuttua, kutsuttiin vaakalinnuiksi.

Mielen muuttajat

Diftongi eu on kreikkaa ja merkitsee "hyvä". Olemme liittyneet hyvään mikä monien mielestä on pahaa. Mielellään, mielestään ja mielensä muuttavia on paljon.

Pisara

Tautiluokitus uudistuu, miksi ja miten?

Kansainvälinen tautiluokitus (International Classification of Diseases; ICD) perustuu 1800-luvun lopulla alkaneeseen perinteeseen. Varhaisimmat tautiluokituksen versiot käsittelivät ainoastaan kuolemansyitä. Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 1948 julkaisemasta 6. versiosta lähtien luokitus ja kansainvälinen tilastointi on ulotettu myös muihin kuin kuolemaan johtaviin sairauksiin. Lääketieteen kehitys ja tarve entistä tarkempien tilastojen tuottamiseen ovat johtaneet tautiluokituksen säännölliseen uusimiseen. Tautiluokituksen 9. versio otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1987 alussa, mutta WHO:n alkuperäinen luokitus (ICD-9) oli julkaistu jo vuosikymmenen alussa. Siksi luokituksesta puuttuu esimerkiksi immuunikato (AIDS) täysin. Työ uuden luokituksen kehittämiseksi onkin aloitettu jo 1980-luvun alkupuolella. Sen tuloksena WHO julkaisi ICD-10:n systemaattisen osan 1992 ja aakkosellisen osan 1994.

Martti Virtanen

Förnyad sjukdomsklassifikation, hur och varför?

Den internationella klassifikationen av sjukdomar (International Classification of Diseases; ICD) har sitt ursprung redan i slutet av 1800-talet. De tidigaste versionerna av klassifikationen upptog endast dödsorsaker. Sedan Världshälsoorganisationen WHO gav ut den sjätte versionen år 1948 har klassifikationen och internationell statistik även omfattat andra än dödliga sjukdomar. Den medicinska utvecklingen och behovet av allt noggrannare statistik har medfört att klassifikationen numera regelbundet förnyas. De nionde versionen (ICD-9) togs i bruk i Finland i början av år 1987, men WHO hade gett ut den redan i början av 1980-talet. Därför saknas t.ex. immunbristsyndrom (aids) helt i i ICD-9. Redan i början av 1980-talet inleddes också arbetet på en ny version och år 1992 publicerade WHO den systematiska delen av ICD-10 medan den alfabetiska delen utkom i fjol.

Voiko yksilön rintasyöpäriskiä arvioida

Rintasyövän synty on todennäköisesti monisyinen tapahtuma ja useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Vahvin taudille altistava tekijä on rintasyövän esiintyminen suvussa, ja taudin periytyvyyttä tutkitaankin paljon. Kuitenkin vain noin 5 % rintasyövistä on nykytiedon mukaan perinnöllisiä. Muiden tiedossa olevien riskitekijöiden vaikutus on hyvin vähäinen. Taudin ehkäisyyn ei juuri ole keinoja. Riskiryhmien seurantaan on käytettävissä tavanomaiset seulontamenetelmät. Mikäli ikäryhmittäiset seulonnat järjestetään suositusten mukaan, valtaosa riskiryhmien naisista tulee niiden piiriin. Pelkojen ja epätietoisuuden poistamiseksi Suomen Syöpäyhdistys on aloittamassa henkilökohtaista neuvontaa näille naisille.

Kaija Holli

Kohdunkaulan syövän seulonnat - vaikuttavia vai oikeudenmukaisia?

Kohdunkaulan syövän seulonnat ovat olleet suomalaisen terveydenhuollon vaikuttavimpia toimintamuotoja. Ne ovat pienentäneet kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta, sen aiheuttamaa kuolleisuutta sekä esiintyvyyden alueellisia ja sosiaaliryhmittäisiä eroja. Joukkotarkastusten vaikutukset saattavat hiipua osallistumisaktiivisuuden pienenemiseen, joka on havaittavissa ylimmässä ja alimmassa sosiaaliluokassa erityisesti kaupungeissa.

Matti Hakama, Mervi Kallio, Eero Pukkala

Psykoanalyysin ja psykoterapian mahdollisuudet persoonallisuushäiriöiden hoidossa

Vaikka persoonallisuushäiriöiden psykoterapeuttinen hoito on hyvin vaativaa ja vaikeaa, se ei kuitenkaan aina ole mahdotonta. Parhaimmat tulokset on saatu objektisuhdeteoriaa viitekehyksenään käyttävällä, dynaamisesti orientoituneella aktiivisella psykoterapialla. Potilaalta hoito edellyttää ennen kaikkea motivoitumista tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen selvitystyöhön. Useimmat kuitenkin keskeyttävät hoitonsa. Kokonaan psykoterapian saavuttamattomissa he eivät silti ole lukuun ottamatta varsinaisia epäsosiaalisia persoonallisuuksia, joita ei voida auttaa millään tunnetulla psykoterapeuttisella hoitomuodolla.

Gustav Schulman

Laaja selvitys niskan retkahdusvammoista sekä ehdotukset ehkäisy- ja hoitolinjoiksi

Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vastikään ensimmäisen selvityksen niskan retkahdusvammoista. Valtaosa näistä melko yleisistä vammoista on hyvänlaatuisia, ja potilas toipuu asianmukaisessa hoidossa nopeasti. Kyseessä on kuitenkin merkittävä autoistuneen yhteiskunnan vitsaus, ja osalle potilaista kehittyy vaikeasti tulkittavia, invalidisoivia oireita ja pitkittyvää työkyvyttömyyttä. Raportti sisältää kriittisen kirjallisuuskatsauksen ja suosituksen whiplash-vammojen luokituksesta, tutkimisesta, hoidosta ja ehkäisystä. Kirjoittajien mukaan työryhmän suositukset voisivat myös Suomessa muodostaa hyvän pohjan näiden vammojen tutkimus- ja hoito-ohjelmaksi, joka osaltaan selkiinnyttäisi nykyistä kliinistä ja vakuutusoikeudellista käytäntöä.

Karl-August Lindgren, Kaj Rekola

Onko irtisanominen psyykkinen kriisi?

Irtisanomisen ja sitä seuraavan työttömyyden psyykkisiä vaikutuksia selvitettiin suomalaisen puunjalostustehtaan henkilöstöstä. Vertailuryhmänä oli samanlaista työtä tekeviä puunjalostustehtaan työntekijöitä. Puolen vuoden kuluttua irtisanomisesta työttömien miesten psyykkinen hyvinvointi oli heikompi kuin työssäkäyvien. Huono sosiaalinen tuki ja niukka taloudellinen toimeentulo heikensivät irtisanottujen psyykkistä hyvinvointia. Työttömyyden pitkittyessä vielä vuoden irtisanottujen psyykkinen hyvinvointi heikkeni edelleen eikä työttömyyteen sopeutumista ollut tapahtunut. Erityisesti vaikeasti masentuneiden määrä lisääntyi. Irtisanotuista puolella todettiin kliinisessä haastattelussa psykiatriset diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden heikkeneminen puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Psykiatrinen diagnoosi ja epäkypsä persoonallisuus ennustivat myös seurannassa huonoa psyykkistä selviytymistä.

Heimo Viinamäki, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Ajankohtaiset influenssarokotukset

Influenssaepidemia on jokavuotinen, mutta vaikeusasteeltaan vaihteleva vitsaus. Se voi lamauttaa työpaikkoja ja kouluja muutaman viikon ajaksi ja pahimmillaan aiheuttaa myös kuolemantapauksia; tavallisin kuolinsyy on sekundaarisen bakteeri-infektion aiheuttama keuhkokuume. Influenssarokotusten antama suojateho on melko hyvä, mutta niiden suuntaaminen kattavasti oikeisiin kohderyhmiin on ollut ongelmallista. Koska influenssavirukset muuntuvat nopeasti, rokotteiden koostumus on tarkistettava vuosittain, ja siksi rokotetuotanto on jatkuvassa ajolähtötilanteessa. Rokotteen valmistamiseen kuluu kuitenkin aikaa puolisen vuotta, ja tänä aikana epidemian aiheuttaja on joskus ehtinyt muuntua edelleen. Epidemian aiheuttaja voi myös edustaa viruksen vähemmän epideemistä muuntumislinjaa. Tällaisissa tapauksissa rokotteen antama suoja jää tavallista heikommaksi. Rokotuksista saatavaa hyötyä voidaan parhaiten lisätä parantamalla niiden kattavuutta kohderyhmässä.

Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Pekka Honkanen, Juhani Eskola, Tapani Kuronen, Leila Litmanen, Pirjo Mäkelä