75949 osumaa

Rintasyövän sairastaneen naisen vaihdevuosioireiden hoito

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon vaikutuksista rintasyövän ennusteeseen on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Rintasyövän sairastaneen naisen vaikeita vaihdevuosioireita hoidettaessa punnittavina ovat potilaan elämänlaadun paraneminen estrogeenien avulla ja toisaalta pelko taudin uusimisesta. Ratkaisu tulee antaa rintasyövän hoitaneen ja potilasta seuranneen yksikön sekä potilaan itsensä harkittavaksi.

Tuula Salmi

Ammattisyöpien diagnosoinnissa suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä

Vuosina 1991-93 työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetut ammattisyöpätapaukset jakaantuvat sairaanhoitopiireihin varsin epätasaisesti. Ammattisyöpiä todetaan selvästi eniten niissä sairaanhoitopiireissä, joissa toimii yliopistollinen sairaala. Alueiden väliset suuret erot johtuvat ilmeisesti vain osittain todellisista ilmaantuvuuden eroista. Valtaosin syynä on sairauksien työperäisyyden puutteellinen selvittely. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan syöpäpotilaiden diagnostiikasta vastaavien lääkäreiden koulutusta sekä työlääketieteen konsultaatiomahdollisuutta kaikkiin keskussairaaloihin. Nyt työlääketieteen erityisasiantuntemus rajoittuu miltei kokonaan yliopistollisiin sairaaloihin ja Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle.

Markku Seuri, Mari Antti-Poika

Lapsen vaikean sairauden tai vammaisuuden vaikutus perheen toimintamalleihin

Lapsen vakavan sairastumisen tai vaikeasti sairaan lapsen syntymän aiheuttamia reaktioita ja perheen selviytymistä niistä selvitettiin haastattelemalla 89 perhettä, jolla oli diabetesta sairastava, liikuntavammainen tai kehitysvammainen lapsi. Perheen toimivuutta tarkasteltiin ekokulttuurisen teorian lähtökohdista. Vaikka kaksi kolmasosaa äideistä ja puolet isistä kertoi, että alkuvaiheeseen liittyi runsaasti voimakkaita tunnekokemuksia, suurin osa oli löytänyt kohtuullisen sopeutumismallin. Perheen selviytyminen oli helpompaa silloin, kun äidillä oli hyvä itseluottamus. Lähes puolet vanhemmista ajatteli, että perhekeskeisyys oli lisääntynyt ja perhe-elämä oli tullut säännöllisemmäksi. Vaikeavammaisten lasten perheissä arkipäivän lisääntynyt työmäärä rasitti perhettä, mutta suurin osa vanhemmista oli sitä mieltä, että lapsen sairaus tai vammaisuus ei ollut muuttanut heidän harrastuksiaan eikä ystävyyssuhteitaan kovin paljon. Perheenjäsenten henkilökohtainen tasapaino ja aikaisemmin hankittujen ja opittujen selviytymiskeinojen määrä ja laatu näyttävät huomattavasti ratkaisevan, miten perheet selvittävät lapsen sairauden tai vammaisuuden aiheuttamat kriisit ja löytävät hallittavissa olevan tasapainon.

Anja Taanila, Jorma Kokkonen, Marjo-Riitta Järvelin

Persoonallisuushäiriöiden erottaminen ahdistus- ja mielialahäiriöistä

Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka on selkiytynyt nykyisen tautiluokituksen myötä. Persoonallisuushäiriöiden diagnosointi on kuitenkin edelleen ongelmallista, koska oireisessa ja oireettomassa vaiheessa suoritetun arvioinnin tulokset voivat olla varsin erilaiset. Persoonallisuushäiriöiden diagnostiikan yhtenä erityispiirteenä onkin, että diagnoosi perustuu potilaan pitkäkestoiseen havainnointiin sekä se, että vain osa diagnoosikriteereistä on tarkkaan rajattuja käyttäytymisen muotoja. Lisäksi pelkästään masennus- tai ahdistusoireita sisältäviin oirejaksoihin liittyvää käyttäytymistä ei tulisi ottaa huomioon persoonallisuushäiriödiagnoosia määritettäessä, koska tällöin voidaan erityisesti mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä luokitella ja hoitaa virheellisesti persoonallisuushäiriöinä.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Estrogeenit vähentävät kuolemia paksusuolisyöpään?

Estrogeenien on arveltu vähentävän paksusuolisyövän vaaraa, joskin osassa tehdyistä tutkimuksista mahdollista suojaavaa vaikutusta ei ole havaittu. Estrogeenit vähentävät sappihappojen muodostumista ja vaikuttavat sapen koostumukseen. Estrogeenireseptoreja on löydetty paksusuolen limakalvosta ja paksusuolisyöpäsoluista, ja ne ovat estäneet viljeltyjen paksusuolisyöpäsolujen kasvua, joten estrogeeneilla voisi olla suoraakin paksusuolisyövän kasvua estävää vaikutusta.

Jättisolunsalpaajahoidosta ei apua lymfooman primaarihoidossa...

Solunsalpaajien jättiannosten on arveltu parantavan kemosensitiivisten syöpien, kuten lymfoomien, ennustetta verrattuna tavanomaisten lääkeannosten tehoon. Jättihoidot toteutetaan tavallisesti joko autologisen luuytimensiirron tai perifeerisen veren kantasolujen siirron tuella. Tässä tutkimuksessa ne potilaat, joiden lymfooma reagoi hitaasti yleisimmin non-Hodgkin-lymfoomien hoidossa käytettävään solunsalpaajayhdistelmään (CHOP), satunnaistettiin kolmen kuurin jälkeen joko jatkamaan CHOP-hoitoa vielä viisi kuuria tai sitten saamaan suuren annoksen syklofosfamidia (120 mg/kg), koko kehon sädetyksen (8 Gy) ja autologisen luuytimensiirron. Kolmella CHOP-hoidolla täydellisen remission saavuttaneet potilaat (n = 110) taas jatkoivat CHOP-hoitoa, ja satunnaistettaviksi jäi lopulta vain 69 potilasta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030