"Small steps, small steps"

Kaikessa maailman kaaoksessa tuntuu mahdottomalta, että mitään järkevää voidaan saada aikaan esimerkiksi Afrikassa. Minuun vaikutti suuresti Genevessa tapaamani WHO:n Afrikan osaston infektiotaudeista vastaava lääkäri Dr. Tankari. Kun kysyin, eikö hän ole toivoton kaiken edessä, tämä lähes kaksimetrinen mustaihoinen mies vastasi lempeästi: "Dear Pentti, small steps, small steps." Myönnettäköön, että monesti sitä odottaa liian nopeita tuloksia.

AIDS ja HIV kesäkuussa

WHO:n rekisterit toimivat varsin hyvin, sillä kesäkuun lopun AIDS- ja HIV-tilastot julkaistiin jo heinäkuun 7. päivän raportissa.

Mikä lithopaedion?

Kyllä vaan - kivilapsihan se. Kyseessä on kohdunulkoisen raskauden harvinainen lopputulos. Jos kohdunulkoisesti kehittynyt sikiö jostain syystä jää äidin elimistöön, se alkaa hiljalleen kalkkiutua. Liekö kyseessä sama inflammaation lopputulos, joka tunnetaan esimerkiksi keloidinmuodostuksessa. Kun kalkkiutuminen jatkuu riittävän pitkään, kivilapsi näkyy röntgenkuvassa.

KELAn vuonna 1994 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvauksia sai vuonna 1994 KELAn tilastotietojen mukaan 61 prosenttia väestöstä. Taulukossa 1 on esitetty lääkekorvauksia saaneiden lukumäärät viime vuonna ja korvaukset kahden viime vuoden ajalta.

Sinikka Rajaniemi

Munuaisten vajaatoiminnan hoidon kustannus-vaikuttavuus

Munuaisten vajaatoiminnan hoito toteutetaan Suomessa joko dialyysihoitojen (hemodialyysihoito ja CAPD) tai munuaisen siirron avulla. Hoito aloitetaan tavallisimmin dialyysihoidoilla, ja munuaisen siirto toteutetaan myöhäisemmässä vaiheessa niille potilaille, joiden katsotaan hyötyvän parhaiten tästä hoitomuodosta. Koska munuaisten vajaatoiminnan hoito on kokonaisvaltaista ja koska se sitoo yhä kasvavia taloudellisia voimavaroja, on munuaisten vajaatoiminnan hoidon terveystaloustieteellinen tarkastelu perusteltua.

Juha Varis

Valkosolujen poisto verivalmisteista parantaa leukemiapotilaiden ennustetta

Leukemioiden ja muiden pahanlaatuisten veritautien tehokas hoito vaatii punasolujen ja trombosyyttien siirtoja anemian korjaamiseksi ja verenvuotojen estämiseksi. 20-50 %:lle trombosyyttisiirtoja saavista leukemiapotilaista kehittyy kuitenkin HLA-immunisaatio, joka johtaa trombosyyttisiirtojen tehottomuuteen ja kuumereaktioihin. Tämän jälkeen heille on annettava HLA-sopivia trombosyyttejä, jotka ovat hankalasti saatavia ja kalliita eivätkä ne aina tehoa.

Kalevi Oksanen

Lasten äkillisen välikorvantulehduksen kehittyminen ja ehkäisy

Lasten välikorvantulehdukset ovat suuri kansanterveydellinen ongelma. Kyse ei ole pelkästään lapsen kokemasta kärsimyksestä ja tämän sairauden aiheuttamasta rasituksesta hänen perheelleen, vaan myös välikorvantulehdusten taloudellinen merkitys yhteiskunnassa on huomattava. Kun lisäksi on viitteitä siitä, että varhaislapsuudessa sairastetuilla otiiteilla on selkeä yhteys heikompaan kielelliseen suorituskykyyn ja koulumenestykseen myöhemmällä iällä, on selvää, että lasten välikorvantulehdusten ehkäisy olisi erittäin tärkeää.

Terho Heikkinen

Toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitotulokset

Toiminnallinen heikkonäköisyys eli amblyopia on toisen, harvoin kummankin, silmän heikko näkö ilman orgaanista syytä. Se on tavallisimmin seurauksena ensimmäisinä elinvuosina alkaneesta karsastuksesta tai silmien erilaisesta taittokyvystä (anisometropiasta). Muina amblyopian syinä tulevat kysymykseen toispuolinen synnynnäinen harmaa kaihi ja riippuluomi sekä sarveiskalvon samentumat. Amblyopia kehittyy, jos nämä tekijät ovat vaikuttamassa lapsen ensimmäisinä elinvuosina (2-3 ensimmäistä elinvuotta herkintä aikaa), ja varhaislapsuudessa se on useimmissa tapauksissa myös parannettavissa. Amblyo-piaa esiintyy noin 2-2,5 %:lla väestöstä. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu amblyopiaa 1,3 %:lla leikki-ikäisistä lapsista ja 1,2-2,9 %:lla kouluikäisistä.

Sinikka Vänttinen

Punasolutuotannon ja rautatilan arviointia eri lapsiryhmillä

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa punasolutuotannosta ja rautatilasta neljällä sellaisella lapsiryhmällä, jolla punasolutuotanto on jollain tavalla muuntumisvaiheessa. Prepubertaalisilla ja varhaisessa puberteetissa olevilla pojilla punasolutuotanto on vähitellen kiihtymässä ja pikkukeskosilla, joille annetaan erytropoietiinihoitoa, hemoglobiinin oletetaan nousevan. Pienten, alle 1 500 g syntymäpainoltaan olevien keskosten hemoglobiini laskee ilman erytropoietiinihoitoa 6-8 viikon ikään ja sen jälkeen vähitellen nousee. Toinen ryhmä, jolla punasolutuotanto ensin hidastuu ja sitten jälleen kiihtyy, on juuri leukemiaan sairastuneet lapset. Erityisesti selvitettiin, miten proteiini- ja rautatila vaikuttavat näissä ryhmissä erytropoieesiin.

Sanna-Maria Kivivuori

Ravinnon rasvat

Rasvat sisältävät ravintoaineista runsaimmin energiaa. Välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien riittävä saanti määrää rasvojen vähimmäistarpeen. Lihominen, vaikutukset veren lipideihin ja ravinnon tasapainoisuuden säilyminen taas ratkaisevat sen, miten runsaasti rasvoja voidaan haitatta nauttia. Terveyden kannalta sekä rasvojen laatu että määrä ovat tärkeitä. Suomalaisten keskimääräinen ruokavalio on kummassakin suhteessa muuttunut parempaan suuntaan 1970-luvulta lähtien. Lihavuuden yleisyyden takia on edelleen syytä vähentää rasvojen osuutta ravinnon energiasta.

Antti Aro