Marinaa edunvalvonnasta

Alkuvuodesta käytiin Lääkärilehdessä pientä keskustelua kevään tuloratkaisusta. Valitettavasti ajatustenvaihto jäi kovin lyhyeksi ja rajoittui pääasiassa kevään 95 ratkaisuun. Olisi kuitenkin syytä pohtia ammattikuntamme työehtoja ja lääkärikunnan toimenkuvaa hieman laajemminkin varsinkin, kun viimevuosien uudistukset ovat kovasti muuttaneet työolosuhteitamme.

Jouni Julin

Välistäveto!

Aktiivipäivystys otettiin käyttöön Kokkolanseudun kansanterveystyön kuntayhtymässä 1.6. alkaen. Vapaata kertyi tunti tunnilta klo 22:een saakka. Vaan kuinkas sitten kävikään! Talousjohtaja soitti työnantajapuolen lakimiehelle, joka ilmoitti: tehkää aivan kuten haluatte ja jatkakaa lääkäreiden perustyöaikaa vaikka klo 20:een saakka, niin ei tarvitse maksaa päivystyskorvauksia eikä kerry aktiivivapaata. Johtavan ylilääkärin esityksestä perustyöaikaa sitten jatketaan 1.9. alkaen klo 18:aan saakka. Mitä tämä merkitsee käytännössä? Päivystystyötä tekevän lääkärin kuukausipalkka laskee jopa 1 500 mk kuukaudessa. Tätä taustaa vasten TUPO-prosentit kuulostavat todella pieniltä. Laillisesti keväällä käyttöönotetulta lääkärisopimukselta kaivetaan törkeästi pohjaa pois.

Jouni Luomaranta

Tasodiagnostiikalla edelleen tärkeä asema psykiatriassa.

SLL:n numerossa 24/95 kollegat Lepola, Koponen ja Leinonen tarkastelivat psykiatrista diagnostiikkaa. Persoonallisuushäiriöiden ja ahdistus- ja mielialahäiriöiden erotusdiagnostiikan merkitystä (ja vaikeutta) korostaessaan he tulivat ottaneeksi kantaa myös psykoanalyyttiseen viitekehykseen perustuvaan tasodiagnostiikkaan. Heidän mukaansa siitä ollaan luopumassa arvatenkin sen "kehityksestä jälkeen jääneisyyden" vuoksi.

Ilpo Lahti

Vastine kollega Lahdelle

Persoonallisuushäiriöiden dia-gnostiikkaa käsittelevää artikkeliamme koskevissa kommenteissaan dosentti Ilpo Lahti tuo esille oman käsityksensä persoonalli-suushäiriöiden diagnostiikasta. Olemme kollega Lahden kanssa samaa mieltä siitä, että psykiatrisen diagnostiikan tulee perustua potilaan taustan, elämäntilanteen ja oireiden yksityiskohtaiseen kartoitukseen.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Dysfasia ja hoitotuki

Dysfaattisten lasten ja heidän vanhempiensa etujärjestönä Aivohalvaus- ja afasialiitto haluaa tuoda esille dysfaattisten lasten hoitotuen perusteita koskevaan Vilkmanin ym. kirjoitukseen (SLL 15/95) seuraavaa:

Terttu Elo, Marketta Kortesmaa

Dysfasiaa sairastavan lapsen hoitotuki

Aivohalvaus- ja afasialiiton edustajien Kerttu Elon ja Marketta Kortesmaan kanssa olemme samaa mieltä perusasiasta: Kielihäiriöinen lapsi aiheuttaa aina perheelle ylimääräistä rasitusta. Mutta koska lapsen hoitotukea myönnetään kuitenkin vain määrätyillä perusteilla, ei sitä voida myöntää kaikille dysfaattisille lapsille automaattisesti.

Saara Onnela

Lääketieteellinen ATK, tarvitsevien työkalu vai osaavien lelu

Vain tietokoneella päivät pääksytysten leikkivä ATK-friikki voi päätyä sellaiselle ajatusten sivuraiteelle kuin Erkki Karjalainen Tutkimus ja tekniikka -palstallaan 20.8. (SLL 24/95).

M. Jokelainen

Jos lääkärit eivät hallitse tietotekniikkaa, hallitsee tietotekniikka lääkäreitä

Pieni tunnustus kollega Jokelaiselle. Medinfo-jutussa ollut heittoni siitä, että sairaaloissa pitäisi porrastaa tietokoneen käyttöoikeudet kykyjen eikä virka-aseman mukaan oli ironiseksi tarkoitettu, puhdasta huulenheittoa.

Erkki Karjalainen

Patologian opintoja aloittaville

Kirja on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti patologian perusopetusta. Kirjoittajat ovat kaikki Iso-Britanniasta, Nottinghamista.

Judit Mäkinen

Kuva ihmismielestä täydentyy eripohjaisten tieteiden avulla

Kuopion yliopiston psykiatrian professorin, Johannes Lehtosen kirja johdattelee lukijan mielen pohjakerroksen tasoille ja luo monipuolisen katsauksen psyykkisen ja biologisen tapahtumisen ja tutkimuksen yhtymäkohtiin.

Eeva Leino