Lapamadon historiaa

Madoista ihmisen suolistoloisina on mainintoja jo noin 6 000 vuoden takaa. Silloiset tiedot eivät tosin anna mahdollisuuksia määritellä tarkemmin sisälmysmatojen laatua. Varsin varhain on kuitenkin tunnettu kolme eri matotyyppiä: pyörömadot, heisimadot ja rihmamadot. Lapamadolla tarkoitetaan nimenomaan leveää heisimatoa, mutta aikaisemmin sen nimikkeen alle kuuluivat niin leveät kuin kapeatkin heisimadot.

Selkävoittoon tarvitaan tutkimusta

Selkäsairaudet aiheuttavat teollistuneissa maissa suuria taloudellisia menetyksiä. Suomessa selkäsairauksien hoidon vuotuisiksi kustannuksiksi on eri laskutavoilla arvioitu 10-20 miljardia markkaa. Ruotsalaisen arvion mukaan selkäsairauksien hoitokustannukset ovat miljoonaa asukasta kohti vuodessa noin 150 miljoonaa markkaa, sairauslomista aiheutuvat kustannukset noin 1 500 miljoonaa markkaa ja ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat kustannukset noin 850 miljoonaa markkaa. Kustannusten jakauma on selvästi erilainen kuin muissa sairauksissa, joissa suorat hoitokustannukset ovat yleensä noin 30 % ja epäsuorat kustannukset 70 % kokonaiskustannuksista. Selkäsairauksien hoidossa suorien kustannusten osuus on vain 5 %.

Hilkka Riihimäki, Hannu Alaranta

Forskning - ett vapen i kampen mot ryggsjukdomar

Den industrialiserade världen åsamkas stora ekonomiska förluster genom ryggsjukdomar i befolkningen. I Finland har man genom olika sätt att räkna kommit fram till att vården av individer med ryggproblem kostar samhället 10-20 miljarder mark årligen. Enligt en svensk kalkyl är behandlingskostnaderna vid ryggsjukdomar cirka 150 miljoner mark för varje miljon invånare och år, sjukskrivningarna kostar cirka 1 500 miljoner mark och förtidspensionerna slukar cirka 850 miljoner mark. Dessa kostnader fördelas på ett helt annat sätt än vid andra sjukdomar - man brukar räkna med direkta behandlingskostnader på cirka 30 procent och indirekta kostnader på 70 procent totalt sett. Vid behandling av ryggsjukdomar är andelen direkta kostnader endast 5 procent.

Uusia muotoja lääkärien täydennyskoulutukseen?

Lääkärien jatkuva täydennyskoulutus (CME, Continuous Medical Education) on hyvin ajankohtainen keskustelunaihe meillä ja muualla. Siihen kaivataan parempaa systemaattisuutta ja turvattua rahoitusta. CME:n tulisi perustua vapaaehtoisuuteen; ammattitaidon ylläpitäminen on lääkärin eettinen velvollisuus. CME:ltä kaivataan myös uusia yksilöllisiä oppimisen muotoja.

Pirjo Kannisto, Hannu Halila

Periytyvä syöpä

Tieto siitä, että syöpä saattaa joskus olla periytyvä, on ollut käytettävissämme jo useita kymmeniä vuosia. Vasta viime vuosina on varmistunut, että periytyvä alttius saattaa liittyä myös yleisiin syöpätyyppeihin, kuten rinta- ja paksusuolisyöpään sekä melanoomaan. Tämän alan tutkimus on lisääntynyt nopeasti ja samanaikaisesti tieto ihmisen perimän koostumuksesta alkaa hahmottua.

Jukka-Pekka Mecklin, Päivi Peltomäki, Lauri Aaltonen, Helena Kääriäinen

Työhönpaluu sepelvaltimoahtauman pallolaajennuksen jälkeen

TAYS:ssa selvitettiin keväällä 1993 kirjekyselyllä 529 pallolaajennuksella hoidetun potilaan työhönpaluuta, työkykyisyyttä seurannan jälkeen sekä muita pitkäaikaistuloksia. Kyselyyn vastasi potilaista 94 %. Pallolaajennuksen jälkeen työkykyisiksi kuntoutui 77 % potilaista. Työhönpaluun kannalta tärkeimmät ennustetekijät olivat työssäolo ennen toimenpidettä, alle 50 vuoden ikä ja pallolaajennuksen onnistuminen.

Markku Eskola, Kari Niemelä, Heini Huhtala

Astma ja syöpä

Tutkimustulokset allergian ja syövän välisestä yhteydestä ovat olleet vaihtelevia, mutta voittopuolisesti on arvioitu allergian pystyvän suojaamaan syövältä. Astman patofysiologia saattaa vaikuttaa syövänvaaraan. Suomessa on tutkittu syövän ilmaantuvuutta eräässä allergisessa sairaudessa, astmassa. Tulokset osoittavat, että astmaan liittyy sekä suurentuneita että pienentyneitä syöpäriskejä; suurentunut keuhkosyövän riski ja pienentynyt leukemiariski ovat tutkimuksen tärkeimmät havainnot. Tutkimus osittain kumoaa aikaisemmin esitettyä käsitystä, että astma ja muut allergiset sairaudet suojaisivat syövältä.

Erkki Vesterinen

Psyykenlääkkeet, alkoholi ja raskaus

Psyykenlääkkeiden teratogeeniset riskit ovat vähäisiä käytettäessä pienintä terapeuttista annosta sellaista valmistetta, josta on eniten käyttökokemuksia raskaina olleilta potilailta. Lääke olisi hyvä ottaa useana kerta-annoksena vuorokaudessa äkillisten pitoisuushuippujen välttämiseksi. Litium, karbamatsepiini ja natriumvalproaatti ovat muita psyykenlääkkeitä ongelmallisempia raskauden aikana. Mahdollisuuksia niiden, kuten kaikkien lääkkeiden, vähentämiseen ainakin organogeneesin ajaksi on aina harkittava. Psyykenlääkkeiden suorat vaikutukset vastasyntyneeseen sekä vieroitusoireet ovat yleinen haitta. Hankalat lääkkeet voivat olla joskus korvattavissa tehostetulla psykoterapialla tai sähkösokkihoidolla. Lääkeaineen mahdollinen toiminnallinen teratogeenisuus ja siihen liittyvät käyttäytymishäiriöt ovat vaikeammin osoitettavissa kuin muut teratogeeniset vauriot. Psyykenlääkkeiden aiheuttamiin riskeihin verrattuna alkoholin ja lisääntyvän huumeiden käytön aiheuttamat haitat äidille, sikiölle ja raskauden kululle lienevät käytännössä suuremmat.

Anssi Kinnunen, Erkka Syvälahti

Menetyksen psykodynamiikka: Kyky luopua - kyky elää

Yksilön kykyyn muuttua vaikuttaa merkittävästi hänen kykynsä luopua vanhasta: mitään uutta ei voi tulla tilalle, ellei vanhasta voi luopua. Luopumisen ja menetyksen käsittelemisen prosessi on eräs psyykkisen toiminnan keskeisiä tehtäviä. Jopa ilman nykyisenkaltaista yhteiskunnallista muutosturbulenssia yksilön elämä kehdosta hautaan on luopumista edellisestä kehitysvaiheesta ja siirtymistä seuraavaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että selviytyminen on nykyään kytkeytynyt kykyyn muuttua ja siten kykyyn käsitellä menetyksiä ja luopua. Sellaiset illuusiot, joissa yksilö tuntee turvallisesti kuuluvansa tiettyyn yritykseen, kaupunkiin, maahan tai kansakuntaan, ovat romuttumassa, ja yksilö joutuu rakentamaan turvallisuudentunteensa yhä enemmän oman minänsä varaan.

Anja Mathur

Vain pieni osa aloitetuista lipidilääkityksistä keskeytyy

Lipidilääkkeiden käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella lääkitys onnistuu hyvin. Vain noin joka kymmenes potilas oli itse joko lopettanut lääkityksensä tai pienentänyt annostusta. Tavallisimmin syynä tähän oli lääkkeiden korkea hinta. Lääkehoito on ollut myös tuloksellista: lääkkeiden käyttäjien lipidipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi.

Jaana Martikainen, Antti Reunanen, Timo Klaukka, Laura Viikari, Jorma Viikari