Kommentteja Martti Paloheimon ajatuksiin

Martti Paloheimo on useaan otteeseen rohkeasti tarttunut kynään selostaakseen omaa näkemystään siitä, mistä mielenterveysongelmat hänen mielestään todella johtuvat. Viimeisessä kirjoituksessaan (Ajatuksia pakkoneurooseista, 15/95) hän pahoittelee sitä, että kukaan ei näytä kuuntelevan häntä. Hän kysyy onko uteliaisuus todellakin meillä sammunut.

Ben Furman

Vaihtoehtolääkinnän tutkimus Pohjoismaissa

Kirjan julkaisija International Network for Research on Alternative Therapies, järjesti vuoden 1993 lopulla Tanskassa vaihtoehtolääkintää käsitelleen tutkijaseminaarin. Kirja on koottu sen esityksistä. Tarkoituksena on ollut tukea monitieteisen viitekehyksen luomista vaihtoehtolääkinnän tieteelliseen arviointiin.

Harri Vertio

Yläraajan artroskopiatietoutta

Kirjan sisältö on rannepainotteinen, sen 17 luvusta 13 käsittelee tätä aluetta. On myös huomattava, että yhdeksän sen lukua on otettu suoraan McGintyn kirjasta Operative Arthroscopy, joten McGintyn kirjan jo omistavien on todella syytä miettiä nyt esiteltävän kirjan hankinnan tarpeellisuutta.

Esko Kaartinen

Hunaja lääkkeenä

Monessa kulttuurissa myyttiset tarut ovat korostaneet mehiläisten keräämän hunajan ihmeellisiä ominaisuuksia terveyden säilyttäjänä ja jopa elämän palauttajana. Aikaisemmin jouduttiin tyytymään luonnonhunajaan, jonka saanti oli niukkaa. Raamatussa hunajaa kuvataan makean, haluttavan, ravitsevan, virkistävän ja kallisarvoisen vertauskuvana. Koraanissa hunaja on ainoa nimeltä mainittu lääke.

Umpikuja Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon kehittämishankkeessa?

Kun HYKS:n liittämistä Helsinkiin pohtineen UURAS-toimikunnan työ keväällä 1994 osoittautui mahdottomaksi, sosiaali- ja terveysministeriö kehotti HYKS-neuvottelukuntaa tekemään Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon rakennemuutoksesta yksilöidyn toimenpidesuunnitelman aikatauluineen. Toimenpideohjelmassa piti karsia päällekkäisiä toimintoja, selkiyttää työnjakoa ja alentaa erikoissairaanhoidon kustannustasoa.

Har specialsjukvårdens reformplaner i Nyland gått i baklås?

När UURAS-kommitténs arbete beträffande anslutning av HUCS till Helsingfors körde fast våren 1994, anmodade social- och hälsovårdsministeriet HUCS-delegationen att skissera en detaljerad åtgärdsplan jämte tidsramar för en strukturomvandling av den specialiserade sjukvården i Nylandsregionen. Handlingsprogrammet skulle syfta till att gallra ut överlappande funktioner, reda ut arbetsfördelningen och sänka kostnadsnivån i specialsjukvården.

Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa I Kirjallisuuskatsaus

Suolan vähentäminen ruuasta, lihavilla laihdutus, kohtalaisen tai runsaan alkoholin käytön vähentäminen ja säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta ovat tutkimusten mukaan tehokkaimmat kohonneen verenpaineen luonnonmukaiset hoitokeinot. Ne ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja myös muilla tavoin. Suolan käytön vähentäminen ja liikapainoisilla laihduttaminen vähentävät sydämen vasemman kammion hypertrofiaa. Ruokavalion rasvoja säätelemällä, laihduttamalla ja liikunnalla voidaan vaikuttaa glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi hypertonikon sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa.

Antti Jula

Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa II Käytännön tavoitteet

Sydän- ja verisuonitautisairastavuus ja -kuolleisuus alkavat prospektiivisten seurantatutkimusten mukaan lisääntyä ilman kynnysarvoa jo systolisen paineen tasolta alle 110 mmHg ja diastolisen paineen tasolta alle 70 mmHg alkaen (1). Väestötutkimusten mukaan Suomessa on noin miljoona henkilöä, joiden systolinen verenpaine on ainakin 160 mmHg tai diastolinen verenpaine ainakin 95 mmHg tai jotka käyttävät verenpainetta alentavaa lääkehoitoa. Noin kahden miljoonan suomalaisen verenpaine ylittää kertamittauksissa kohonneen systolisen paineen raja-arvon 140 mmHg tai diastolisen paineen raja-arvon 90 mmHg. Väestön valtaosalla verenpaine ylittää nykysuositusten mukaan tavoiteltavan rajan: systolinen paine 130 mmHg ja diastolinen 85 mmHg (nuorilla aikuisilla 120/80 mmHg).

Antti Jula, Jyrki Olkinuora

Bentsodiatsepiinien ongelmakäytön tunnistaminen

Bentsodiatsepiinien ongelmakäyttöä ovat lääkeriippuvuus, väärinkäyttö ja sekakäyttö alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Erilaista haitallista käyttöä voi myös esiintyä samanaikaisesti. Ongelmakäytön eri muotojen tunnistaminen auttaa suunnittelemaan potilaan hoitoa ja päättämään, kuinka nopeasti ongelmaan reagoidaan. Vaikka bentsodiatsepiinit ovat suosittuja päihteitä, niiden euforisoiva vaikutus on vähäinen. Ongelmakäyttö onkin usein alkoholistin itsehoitoa, tai bentsodiatsepiinien käyttö päihteenä on alkanut niiden hoidollisesta käytöstä. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä bentsodiatsepiinien ongelmakäyttäjillä, joten asiaan puututtaessa on arvioitava myös psykiatrisen hoidon tarve. Haitallista käyttöä voidaan ehkäistä, jos lääkärit omaksuvat yhteiset menettelytavat ja eri organisaatiot pyrkivät tiiviimpään yhteistyöhön.

Riitta Turunen

Voidaanko ennenaikaisia synnytyksiä estää?

Suomessa syntyy vuosittain noin 2 400 keskosta, eikä määrä ole juurikaan vähentynyt ajan mittaan. Uusin tieto voi kuitenkin auttaa keskosuuden tehokkaammassa ehkäisyssä. Lähes puoleen keskossynnytyksistä liittyy äidin synnytyskanavan infektio. Se on sitä todennäköisempi, mitä ennenaikaisemmasta synnytyksestä on kyse. Lähes seitsenkertaiseksi keskosuuden riskin suurentaa bakteerivaginoosi, joka todetaan emätineritteen Gram-värjäyksellä 12- 21 %:lta synnyttäjistä. Bakteerivaginoosin hoito alkuraskauden aikana pienentää keskosuuden riskiä 21 %. Ennenaikaista synnytystä voidaan yrittää ennakoida kohdunkaulan kautta erittyvien fibronektiinien tai sytokiinien määrityksillä emätineritteestä. Uudet tokolyyttiset täsmälääkkeet, kuten oksitosiini- ja sytokiiniantagonisti tai typpioksidia vapauttava nitrolaastari voivat olla tehokkaampia kuin perinteiset supistuslääkkeet.

Tapio Kurki