76102 osumaa

Specialersättningen till universitetssjukhusen

Fram till år 1993 betalade staten universitetssjukhusens extra kostnader för medicinsk forskning och utbildning genom en särskild statsandel som uppgick till 12 procent av sjukhusens driftskostnader. Från år 1994 betalas statsandelarna dock på kalkylmässiga grunder. Antalet medicinska examina och medicinska publikationer vid sjukhuset poängsätts och antalet poäng avgör storleken på universitetssjukhusets s.k. specialersättning. För åren 1994-96 tillkom en bestämmelse enligt vilken sjukhusets statsandelar inte får minska med mer än 3 procent om året. I år utbetalar staten 670,2 miljoner mark i specialersättning av vilka HUCS får c. 240 miljoner medan övriga universitets-sjukhus får 100-110 miljoner och Barnets Borg 11,4 miljoner mark.

DNA:n korjausentsyymi - vuoden molekyyli

Arvovaltainen yhdysvaltalainen Science-lehti on pitänyt tapanaan valita vuoden molekyylin. Valinta on ollut usein yllättävä. Aikaisemmista tulee mieleen ainakin p53-proteiini ja typpioksidi (NO). Uusin, vuoden 1994 valinta on DNA:n korjausentsyymi (Science 1994;266:1925). Se ei itse asiassa ole yksi molekyyli, vaan ryhmä DNA:n korjauksessa tarvittavia proteiineja. Näiden tarkkaa lukua ei vielä tunneta, oma arvioni liikkuu 50-l00 polypeptidin määrässä.

Miten ihmissolu korjaa karkeat DNA-vauriot

Ihmissolun nukleotidikorjauksen mekanismi tuli oleellisilta osiltaan selvitetyksi, kun sen biokemiallinen rakennemalli äskettäin in vitro rekonstituoitiin. Tutkimustyön perustava havainto tehtiin jo 30 vuotta sitten, ja uusimpaan tulokseen tarvittiin kymmenhenkisen kansainvälisen tutkijaryhmän vuosikymmenen mittainen uurastus. Artikkelin kirjoittajat olivat mukana ryhmässä. Tulevaisuudessa nähdään, miten hyvin nyt rakennettu malli vastaa solun todellista tapahtumasarjaa. Sen pohjalta voidaan kuitenkin jo aloittaa kliinisten ongelmien soveltava tutkimus.

Juhani Vilpo, Leena Vilpo

Kokemuksia akuutin hengitysvajausoireyhtymän (ARDS) hoidon keskittämisestä

Hengitysvajaus on tehohoidon pitkittymisen tärkein syy. Vuonna 1967 kuvattu aikuisten äkillinen hengitysvajaus oireyhtymä, ARDS (adult/acute respiratory distress syndrome) on hengitysvajauksen vakavin muoto (1). ARDS voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla. Siihen kuuluu tyypillisesti keuhkopöhö ilman sydänperäistä syytä, vaikea hapenantoon reagoimaton hypoksemia, keuhkojen bilateraaliset infiltraatit thorax-kuvassa ja keuhkojen mekaanisten ominaisuuksien huononeminen (2).

Ari Uusaro, Päivi Valta, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Lääkeaineiden oksidatiivisen metabolian farmakogeneettiset poikkeamat

Eri potilaille tietyn farmakologisen vasteen tai haittavaikutuksen aiheuttavat lääkeannokset vaihtelevat usein suuresti. Tämä johtuu mm. perimän, isäntätekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksista lääkeaineiden farmakokinetiikkaan. Metaboloitumalla eliminoituvien lääkeaineiden farmakokinetiikan vaihtelusta on viime vuosikymmenen aikana saatu runsasti uutta tutkimustietoa lääkeaineita metaboloivien entsyymien ja niiden aktiivisuutta säätelevien tekijöiden karakterisoinnin myötä. Kahden lääkeaineiden oksidatiivisessa metaboliassa tärkeän sytokromi P450 -entsyymin, CYP2D6:n ja CYP2C19:n, aktiivisuus vaihtelee suuresti yksilöittäin, ja osalta väestöstä puuttuu tämän entsyymin aktiivisuus kokonaan perinnöllisistä syistä (ns. hitaat metaboloijat). Näillä kahdella oksidatiivisen lääkeainemetabolian polymorfismilla on huomattavaa kliinistä merkitystä monien laajalti käytettyjen lääkeaineiden, mm. masennuslääkkeiden, neuroleptien sekä tiettyjen arytmialääkkeiden ja opioidien metaboliassa. Potilaan lääkevasteen poiketessa normaalista onkin muistettava farmakokinetiikan yksilöllisten vaihtelujen merkitys ja mahdollisuus, että potilas saattaa olla poikkeuksellisen hidas tai nopea metaboloija.

Marja-Liisa Dahl

Vakavat jalkaongelmat munuaisensiirron saaneilla diabeetikoilla

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikkojen pitkälle edenneen nefropatian yhteyttä jalkavaurioihin. Aineistona oli 38:n munuaisensiirron saaneen diabeetikon sairauskertomukset. Puolella aineiston potilaista oli tai oli ollut jalkaterän haavauma, ja yli puolet niistä oli johtanut amputaatioon. Vakavien jalkavaurioiden taustana näyttää näillä potilailla olevan lähes aina valtimoverenkierron vaikeasti korjattava vajaatoiminta. Sen entistä varhaisempaa toteamista varten suositellaan dopplerkaikututkimusten käyttöä munuaisensiirron saaneiden ja dialyysihoidossa olevien diabeetikkojen seurannassa. Tällöin valtimoahtaumat voidaan todeta jo ennen jalkavaurioiden syntyä ja hoitaa mahdolliset pallolaajennukseen sopivat muutokset.

Kaisa Virtanen, Tapani Rönnemaa, Jorma Forsström

Jalan murtumat ja luksaatiot

Loukkaantuneesta jalasta on heti tehtävä tarkka diagnoosi, jonka pohjalta määräytyvät sekä hoitolinja että hoidon aikataulu. Tavallisimmat vammat hoidetaan konservatiivisesti, mutta monet murtumat ja luksaatiot on leikattava hyvinkin nopeasti. Ensihoidossa yritetään heti korjata virheasennot verenkierron ja ihon varjelemiseksi, raaja asetetaan koholle ja käytetään kylmäpakkauksia. Avoterveydenhuollon päivystyspisteessä on pystyttävä tunnistamaan sellaiset vammat, joissa leikkaushoito saattaa tulla kyseeseen. Sieltä on myös voitava lähettää kiireellistä leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat välittömästi lopulliseen hoitopaikkaan.

Jyrki Kankare

Tiedonjyviä amyotrofisesta lateraaliskleroosista

Harva suomalainen tai eurooppalainen lääkäri tietää mikä on Lou Gehrigin nimellä kulkeva tauti. Lou Gehrig oli USA:ssa tunnettu baseballpelaaja, joka loistavan urheilijanuransa aikana ehti nousta kansallissankariksi. Ura päättyi kuitenkin traagisesti huippu-urheilijan sairastuttua amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS). Sittemmin tautia alettiin USA:ssa kutsua kuuluisimman uhrinsa nimen mukaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030