Perusterveydenhuollon tuotteistusta ja kustannuslaskentaa yhtenäistetään

Suomen Kuntaliitto käynnisti helmikuussa 1994 projektin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää terveydenhuollon kustannuslaskentaa. Toukokuun alussa julkistettiin projektin suositus perusterveydenhuollon tuotteistuksesta ja kustannuslaskennasta. Suosituksia ryhdytään kokeilemaan käytännössä projektiin osallistuvissa 27 kunnassa ja kuntayhtymässä.

Skitsofreniaprojekti eilen ja tänään

Suomessa toteutettiin 1980-luvulla valtakunnallinen skitsofreniaprojekti, jonka tavoitteena oli vähentää psykiatrisen hoidon sairaalakeskeisyyttä kehittämällä hoitoa ja kuntoutusta. Projektin tuloksista on hiljattain tehty kymmenvuotisarvio. Sen mukaan tavoitteet saavutettiin jo vuosina 1990-1991. Sen jälkeen kehitys on vaarantunut laman ja hallinnollisten muutosten takia.

Yrjö O. Alanen

Lähes viidesosa työikäisistä naisista kävi mammografiassa vuonna 1993

Mammografiassa kävi lähes viidesosa suomalaisista 15-64-vuotiaista naisista vuonna 1993. Rintasyöpäseulontoihin osallistuu teoriassa noin puolet 50-59-vuotiaista naisista vuosittain. Mammografiakysely osoitti kuitenkin, että tähän ikäryhmään kuuluvista naisista peräti kaksi kolmasosaa oli käynyt mammografiassa, 40-49-vuotiaista naisista sen sijaan vain 15 %. Mammografiassa kävi suhteellisesti suurempi osa länsi- ja pohjoissuomalaisista naisista kuin muualla maassa asuvista naisista. Vaikka ylipaino on iäkkäämmillä naisilla rintasyövän riskitekijä, selvästi ylipainoiset naiset kävivät tutkimuksessa harvemmin kuin muut.

Harri Vertio, Mari-Anna Berg

Kinkomaan sairaalassa kokeillaan neljän erikoisalan osastoa

Kinkomaan sairaalassa yhdistettiin viime vuoden alussa kaksi vuodeosastoa uudeksi tutkimus- ja kuntoutusosastoksi, jolla on fysiatrian, geriatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen ja neurologian sairaansijoja. Tavoitteena oli parantaa hoidon tasoa, helpottaa yhteistyötä, oppia uutta, käyttää sairaansijoja joustavasti ja säästää. Kokeilu on Suomessa ainutlaatuinen.

Pertti Karppi, Tiina Huusko, Eva Koivunen-Tapio, Jari Honkanen, Marja-Leena Kärkkäinen, Maire Urvas

Terveydenhuollon menoissa suurta vaihtelua eri puolilla maata

Valtionosuusuudistus näyttää jonkin verran lisänneen alueellisia eroja terveydenhuollon kustannuksissa. Menot vaihtelevat tuntuvasti alueittain. Kallein sairaanhoitopiiri oli vuonna 1993 Helsinki, joka käytti terveydenhuoltoon puolitoista kertaa suuremman summan asukasta kohden kuin halvin sairaanhoitopiiri Pirkanmaa.

Loimaan aluesairaala ja KYS kärjessä: Sairaaloiden tuottavuus parantunut

Erikoissairaanhoidon palveluja tuottavien sairaaloiden tuottavuus on parantunut tuntuvasti tällä vuosikymmenellä: palveluja on kyetty tuottamaan entistä enemmän, samalla kun kustannukset ovat koko ajan pienentyneet. Sairaalat kuitenkin poikkeavat suuresti toisistaan tuottavuudeltaan, ja tehokkaimpia ovat vuodesta toiseen samat sairaalat, mistä päätellen tuottavuustilaston kärkeen ei ponnisteta ainakaan kovin nopeasti. Huipulla komeilevat Kuopion yliopistollinen sairaala ja Loimaan aluesairaala, mutta sairaaloiden keskinäisessä vertailussa tehokkaiksi osoittautuivat myös esimerkiksi Raahen aluesairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala sekä Oulaskankaan sairaala.

Terveydenhuollon suomalainen laatujärjestelmä Suomen Lääkäriliiton toimintalinjat terveydenhuollon laadun parantamiseksi

Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden edistäminen. Siihen kuuluvat sairauksien ennaltaehkäisy, asianmukainen taudin määritys, hoito ja kuntoutus. Terveydenhuolto ja lääketieteellinen tutkimustyö ovat perinteisesti tähdänneet laadun parantamiseen. Viime vuosina laatu on nähty laajemmin kuin yksittäisten hoitomuotojen kehittämisenä. Koko terveydenhuollon palvelujärjestelmää tulee kehittää laatujohtamisen ja laadun parantamisen menetelmin. Laadun parantaminen ja sen seurauksena korkeatasoinen laatu eivät ole ohimeneviä muoti-ilmiöitä vaan keskeinen osa terveydenhuoltoa.

Assi Liikanen Lääkäriliiton seminaarissa: EU ei uhkaa Suomen sosiaali- ja terveysturvaa

Euroopan Unioni ei aio harmonisoida jäsenmaidensa sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltojärjestelmiä, mutta se pyrkii suositusten avulla kehittämään ja yhdensuuntaistamaan niitä, totesi STAKESin projektipäällikkö Assi Liikanen Lääkäriliiton Ahtojäistä avoveteen -seminaarissa 10.5.95. Maastrichtin sopimus kieltää kansallisten terveyslakien ja -politiikan yhdenmukaistamisen, mutta velvoittaa toimiin kansalaisten terveyden turvaamiseksi mm. jäsenmaiden asiantuntijoiden yhteistyötä tiivistämällä.

Suomen potilasturvallisuus huippuluokkaa

Potilasturvallisuus sekä siihen liittyvät valvonta- ja korvausjärjestelmät ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen huippuluokkaa, todettiin usean alustajan suulla Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen huhtikuun lopulla järjestämässä toimittajaseminaarissa. Potilaan oikeudet on lailla vahvistettu, hoito- ja lääkevahinkojen varalta on omat korvausjärjestelmänsä ja lääkärien toimintaa valvovat niin viranomaiset kuin Lääkäriliittokin.

50 vuotta eläinlääkärikoulutusta Suomessa

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Huolimatta lähes koko historiaansa leimanneista resurssiongelmista ja hajasijoitushankkeista korkeakoulu on pystynyt tuottamaan korkeatasoisia eläinlääkäreitä maamme tarpeisiin ja kehittämään alan tutkimusta. Juhlavuotta varjostaa elokuun alussa tapahtuva itsenäisen korkeakoulun lakkauttaminen ja sen liittäminen uudeksi tiedekunnaksi Helsingin yliopistoon.