Number needed to treat (NNT) - muuntaa tutkimustulokset käytäntöön

Tärkeitä ja hyvin toteutettuja kliinis-epidemiologisia tutkimuksia ilmestyy tiheään. Ennen käytännön päätelmien tekemistä olisi voitava mahdollisimman tarkkaan arvioida hoidosta koituva hyöty hoidosta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna. Viime aikoina on preventiotutkimusten arvioinnissa yhä useammin alettu käyttää helposti laskettavissa olevaa lukua, joka ilmaisee, kuinka monta potilasta on hoidettava, jotta yksi tapaus saadaan estetyksi - number needed to treat, NNT.

Timo Strandberg

Patologian laatutunnus

Terveydenhuollon palvelujen laatu on viime vuosina muodostunut keskeiseksi puheenaiheeksi. Laboratorioalalla on laatuun kiinnitetty huomiota jo pitkän aikaa erityisesti Kliinisten laboratoriotutkimusten laaduntarkkailu Oy:n toimesta. Toiminta on kuitenkin edustanut ainoastaan ulkoista laaduntarkkailua ja siksi on herännyt tarve luoda laboratorioiden sisäisiä laatujärjestelmiä. Näin voitaisiin myös välttää laadun kustannuksella tapahtuvat yleensä ankaraan kilpailuun liittyvät väärinkäytökset, jollaisista on jo olemassa esimerkkejä.

Heikki Aho, Hannu Halila

Järjestelmällistä opiskelua eläkeikään asti Lääkäriliiton ja Duodecimin järjestämässä seminaarissa keskusteltiin täydennyskoulutuksen kehittämisestä

Lääkärien jatkuvan täydennyskoulutuksen järjestelmä vaatii koulutustarjonnan entistä parempaa suunnittelua ja koordinointia. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lääkärin tarpeet, työnantajan tarpeet sekä tietyiltä osin yhteiskunnan tarpeet. Vanhanajan kateederiopetuksesta siirrytään yhä enemmän aikuiskoulutuksen menetelmiin, joissa myös kouluttautujien tiedot ja taidot tulevat nykyistä paremmin käyttöön.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta harmonisoimassa

Yleislääkärien koulutusta koskevaa Euroopan yhteisön lääkäridirektiivin osaa uudistetaan. Suurin muutos tulee olemaan perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen piteneminen todennäköisesti kolmeen vuoteen. Kati Myllymäki edusti Suomea ACMT:n (Advisory Committee on Medical Training) lisäkoulutusta käsitelleen työryhmän kokouksessa kesäkuussa. Hänen selostuksensa antaa myös välähdyksen EU:n kokousten värikkäästä kulusta.

Kati Myllymäki

Ravitsemusterapiakonsultaatiot - hyödyntämätön terveydenhuollon voimavara

Ravitsemuksella on nykykäsityksen mukaan huomattava merkitys useiden sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Ravitsemusneuvonta ja ruokavaliohoito kuuluvat luonnollisena osana monien sairauksien ja ravitsemushäiriöiden hoitoon. Näitä taitoja ja tietoja ei kuitenkaan välttämättä opeteta hoitohenkilöstön tavanomaisessa peruskoulutuksessa. Myös potilaan toteutettavaksi jäävä ruokavaliohoito vaatii usein asiantuntevaa ohjausta ja seurantaa. Osalla potilaista on tunnetusti ongelmia hoidon käytännön toteuttamisessa. Sitä ei paljon helpota lääkärin antama ohje: "Vähentäkää rasvan määrää ruoassanne".

Ritva Seppänen, Kari Mattila, Timo Maljanen, Arpo Aromaa

Onko C-vitamiinitableteilla fysiologisia vaikutuksia?

"Väite, että C-vitamiinilla on vaikutusta ainoastaan keripukin hoitoon ja ehkäisyyn on usein toistettu fraasi, jolle ei ole esitetty teoreettisia eikä kokeellisia perusteita. Vapaassa yhteiskunnassa kukin saa uskoa mihin tahtoo, mutta ei vaikuta asialliselta, että virka-aseman antaman arvovallan suojissa esitellään pelkkiä uskomuksia ja ennakkoluuloja tieteellisinä totuuksina". Harri Hemilä kritisoi kansaneläkelaitoksen, kansanterveyslaitoksen ja lääkelaitoksen työryhmän raporttia antioksidanttien vaikutuksista.

Harri Hemilä

Koulutusprojekti "kehitysvammainen ja terveyskeskuslääkäri" on käynnistynyt

Suomen kehitysvammahuollossa on tapahtumassa kaksitahoinen palvelurakenteen muutos. Kokonaishoidon määrällistä tarvetta ollaan tarkistamassa ja vastuu huollosta on siirtymässä yhä selvemmin kunnille - kokonaishoidolla tarkoitetaan asiakkaan kaikki palvelutarpeet kattavaa hoitoa, kuten laitoshoito.

Markus Kaski, Maija Wilska

Jokamiehen satelliittinavigointia

Hornetit navigoivat satelliittien antamien signaalien avulla. Kuka tahansa voi nykyisin ostaa kännykän kokoisen laitteen, jonka avulla voi nähdä oman sijaintinsa sadan metrin tarkkuudella.

Erkki Karjalainen

Vanhuus ja psykiatria

Arkkiatri Risto Pelkosen haastattelussa (Aesculapius" 3/95) on monta opettavaista ajatusta. Tässä yksi suoraan lainattuna: "Markkinahenki ei saa vaarantaa vanhuksen, lapsen eikä kenenkään sellaisen hoitoa, joka ei pysty taistelemaan oikeuksistaan. Kukaan ei saa jäädä voimakkaitten potilasjärjestöjen, etuaan ajattelevien lääkäreitten tai muuten vahvojen jalkoihin".

Heikki Santala

"Punkinpureman jälkeinen vuorokausi"

Muut lääkärilehdet -osastossa (SLL 17/95) referoidaan Bergerin ym. kirjoitusta, jonka mukaan 46:sta puutiaisen piston kohteeksi joutuneesta henkilöstä vain kahden borrelia burgdorferi -viljely oli positiivinen. Teoreettinen maksimi, ottaen huomioon ko. alueen puutiaisten infektoitumistiheyden, olisi ollut 4-5 potilasta. Ongelma on kiintoisa ja tärkeä. Kirjoituksen aineisto on toisaalta mitättömän pieni johtopäätösten vetämiseksi.

Peter Wahlberg