Sukupuolisteroidien, GnRH:n ja paaston vaikutus gonadotropiinien geeni-ilmentymiseen, synteesiin ja eritykseen

Aivolisäkkeen gonadotropiiniso-lujen erittämät gonadotropiinit, luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) säätelevät niin naaraan kuin koiraankin sukupuolirauhasten toimintaa sekä sukupuolihormonien muodostumista ja eritystä että sukusolujen kypsymistä. Koiraalla LH lisää kiveksen Leydigin solujen testosteronituotantoa ja FSH stimuloi Sertolin soluja, jotka yhdessä testosteronin kanssa ylläpitävät siittiötuotantoa.

Antti Perheentupa

Alkoholin vaikutus kolesteroliestereiden siirtäjäproteiiniin

Kolesteroliestereiden siirtäjäproteiini (CETP) siirtää lipidejä plasman lipoproteiinien välillä. Se siirtää kolesteroliestereitä HDL-hiukkasista (high density lipoprotein) VLDL- ja LDL-hiukkasiin (very low density lipoprotein ja low density lipoprotein) ja triglyseridejä päinvastaiseen suuntaan. Tiedetään, että alkoholinkäyttö suurentaa HDL-kolesterolin määrää veressä. Koska kolesteroliestereiden siirtäjäproteiini voisi olla yhtenä tekijänä tämän taustalla, väitöskirjatyössä tutkittiin alkoholin vaikutusta kolesteroliestereiden siirtäjäproteiiniin.

Minna Hannuksela

Ruumiinliikkeet unen aikana

Aivopuoliskojen välisten, erityisesti ihmiselle ominaisten toimintaerojen kiistattomin somaattinen ilmentäjä on käsien normaali puoliero eli kätisyys. Aiemmat, elektrofysiologiset tutkimukset aivojen puolieroista unen aikana ovat antaneet ristiriitaisia ja epäselviä tuloksia, ja vaikka puolierot ovat pitkään olleet kiinnostuksen kohteena psykiatriassa, ei unen aikana ilmenevän lateralisoitumisen psykiatrisista yhteyksistä ole aiemmin julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia.

Hannu Lauerma

Akava valmis tupo-neuvotteluihin

Akava on valmis neuvottelemaan kaikkia osapuolia sitovasta talous- ja työmarkkinaratkaisusta, joka vakiinnuttaa kansantalouden suotuisan kehityksen jatkumisen, päätettiin Akavan liittokokouksessa 29.5.95.

Ammattitauti-ilmoitukset vähentyneet hieman

Työterveyslaitoksen rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 6 672 ammattitautitapausta, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisin ammattitauti oli, kuten ennenkin, toistotyöhön liittyvä rasitusvamma (2 071 tapausta).

Tupakoinnin lopettamisen säästövaikutuksia selvitetty

Mitä nuorempana tupakoija lopettaa polttamisen, sitä edullisempaa se on yhteiskunnalle. Jos kohtuullisesti - 15-30 savuketta päivässä - tupakoiva mies lopettaa tupakoinnin, säästyy hoitokustannuksia 11 000-16 000 markkaa. Kohtuullisesti tupakoivan naisen lopettaessa tupakoinnin säästyy 3 500-6 800 markkaa odotettavissa olevia hoitokustannuksia. Jos lasketaan kokonaiskustannukset eli hoitokustannukset ja ns. tuotannonmenetykset, saadaan vielä suuremmat säästöt. Kohtuullisesti tupakoiva mies säästää lopettamalla tupakoinnin 13 000-48 000 markkaa ja kohtuullisesti tupakoiva nainen 4 300-17 000 markkaa. Tupakoinnin kustannuksia Suomessa selvittivät Tupakka ja talous -seminaarissa Helsingissä dosentti Markku Pekurinen ja tutkija Heini Salo Suomen Terveystutkimuksesta. Seminaari liittyi Maailman savuttomaan päivään, jota vietettiin toukokuun lopussa.

Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen hoito kehittyy nopeasti

Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden hoidolla on Suomessa vasta muutaman vuoden perinteet. Perinteisen yksilöterapian rinnalle on 90-luvulla noussut monia käytännönläheisiä terapiamuotoja. STAKESin kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen kuvaa tähänastisia tuloksia rohkaiseviksi.

Hyperkolesterolemian hoito lääkäreiden ilmoituksen mukaan vuosina 1985 ja 1992

Lääkärit ovat verraten hyvin omaksuneet suositukset veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoidosta. Ruokavalio- sekä lääkehoidon aloittamisen perusteena pidetyt raja-arvot olivat vuosien 1985 ja 1992 välillä pienentyneet noin yhden millimoolin. Kolesterolisynteesiä estävien lääkkeiden myyntitilastot tukevat tulosta. Pienenä varauksena kirjoittajat kuitenkin esittävät, että ilmoitettu hoitokäytäntö on usein lähempänä suosituksia kuin todellinen. Hoitokäytännöissä näkyy edelleen erikoisalojen ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja.

Aulikki Nissinen, Hannes Enlund, Maarit Korhonen, Matti Uusitupa, Leo Niskanen, Päivi Lempiäinen-Kuosa, Jaakko Tuomilehto

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus kärsii koulutusvirkojen puutteesta

Työterveyshuolto on nykyään viidenneksi suurin erikoistumisala, jos suuruutta mitataan erikoistuvien lääkärien määrällä. Erikoistumassa oleville lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kysely koulutukseen liittyvistä asioista. Erikoistujat ovat valtaosin kokeneita, omassa virassaan erikoistuvia lääkäreitä. Erikoistumiseen tarvittavia koulutuspaikkoja on vähän: varsinainen pullonkaula on kaikille erikoistujille pakollinen työskentelyjakso Työterveyslaitoksella. Myös yliopistojen resurssien niukkuus koulutuksessa heijastui erikoistujien antamasta palautteesta. Erikoislääkärikoulutuksen palvelujen suorittamiseksi joudutaan miettimään vaihtoehtoja.

Pirjo Manninen, Kaj Husman, Hannu Virokannas, Iiro Kilpikari, Gustav Wickström

Terveyskasvatuksen vaikuttavuus

Terveyskasvatuksen vaikuttavuus riippuu olennaisesti kehyksistä, joissa toimitaan ja toimintatavoista, joilla sitä toteutetaan. Sekä valistuksena, opetuksena että neuvontana järjestetyn terveyskasvatuksen vaikutuksista on hyvin dokumentoituja tuloksia, joiden arvo riippuu tarkastelijan näkökulmasta ja terveyskasvatukselle asetetuista tavoitteista. Terveyskasvatuksella voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ja sen hyöty ilmenee terveydenhoidon, sairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostumisena. Terveyskasvatuksen lähtökohtiin, toimintatapoihin ja laatuun liittyvien kriteerien tunteminen on tärkeää terveyskasvatusta kehitettäessä

Seppo Miilunpalo