Stressihäiriö, silmä ja sydän

Kaisu Viikari kirjoitti (SLL17/95) akkomodaatiorasituksesta ja arveli, että toiminnallisten sydänoireiden lääkehoitoa koskeneessa artikkelissa kuvaamieni potilaiden joukossa on myös niitä, joiden sydänvaivoilla on akkomodatiivinen etiologia. Silmäoireet kyllä kuuluvatkin osaltaan samaan "stressioireyhtymään". Sain itse yli 30-vuotiaana kiusallisen päänsäryn, joka helpotti heti, kun sain optikolta sopivat silmälasit. Pupillometriaa on yritetty käyttää mentaalisen sokin aiheuttaman traumaperäisen stressihäiriön (TPSH) diagnostiikassa, mutta siinä on myös itsesäätävän hermoston parasympaattista toimintahäiriötä, ja mustuaisen koko heijastaa lähinnä epäspesifisti ahdistuksen, kauhun ja pelon aiheuttamaa katekoliamiinien liikatoimintaa.

Matti Viukari

Julkisen sairaanhoidon rationaalinen valhe

Toukokuun 24. päivänä tarkastettiin Pekka Vuorian Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa tekemä väitöskirja. Se on merkittävä puheenvuoro julkisen terveydenhuoltomme ja laajemmalti koko julkisen palvelujärjestelmän filosofisista perusteista. Kirja on englanninkielinen, mutta suomenkielisen painoksen julkaiseminen on välttämätöntä.

Timo Korhonen

Syventävää tietoa psykoaktiivisista aineista

Esipuheessaan tekijä lupaa tieteellisen tarkkaa tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä pitääkin paikkansa, mutta perustieto-oppaaksi monistetyyppinen kirjanen on perin yksipuolinen. Psykofarmakologian tietämys on hyvin esillä, mutta käytännöllinen aineiden käyttäjiä koskeva tarkastelu rakentuu irrallisista katkelmista amerikkalaisen huumeklinikan asiakkaiden kokemuksia. Samoin hoitosuositukset muodostavat sekalaisen valikoiman erillisiä toimenpiteitä, joista on vaikeata koota aineksia käytännön hoitotapahtumaan.

Rauno Mäkelä

Köydenvetoa psykiatrisen sairaanhoidon peruslinjoista

Helsingin psykiatrisen sairaanhoidon järjestelyistä riidellään estottomasti - jälleen kerran. Vaikka kyseessä onkin päällisin puolin "kylätappelulta" näyttävä kiista, sen pohjalta löytyy jossain määrin koko maan psykiatrisen sairaanhoidon ongelmia.

Dragkamp om grundprinciperna för psykiatrisk sjukvård

Än en gång slåss man ohämmat om hur den psykiatriska sjukvården i Helsingfors skall arrangeras. Trots att det förefaller att handla om lokalt käbbel, bottnar frågeställningen otvi-velaktigt i problem som gäller den psykiatriska sjukvården i hela landet.

Dilatoiva kardiomyopatia

Sydämen laajenemiseen ja pumppauskyvyn heikentymiseen johtavat sydänlihasviat ovat melko harvinaisia. Nuorilla niistä tavallisin on idiopaattinen sydänlihaksen rappeuma. Lisäksi dilatoivaa kardiomyopatiaa aiheuttavat mm. runsas alkoholin käyttö, läppätaudit, nopeat rytmihäiriöt, sydänlihastulehdukset ja sarkoidoosi. Tunnettu on myös raskauteen liittyvä taudinmuoto. Tauti alkaa piilevänä, ja varsinkin nuorilla kompensaatiomekanismit peittävät oireita. Siksi se voi tulla esille äkillisesti tilan huonontuessa. Dilatoivan kardiomyopatian mahdollisuus on siksi muistettava, kun potilas valittaa hengästymistä, rytmihäiriöitä ja poikkeuksellista väsymystä sekä kun raskaana olevalla äidillä on huomattavasti painonnousua ja nestekertymää.

Markku S. Nieminen, Juhani Partanen

Lasten rasitusvammojen leikkaushoito

Urheilusta johtuvat rasitusvammat ovat lapsilla harvinaisempia kuin aikuisilla. Kasvuikäisten urheilijoiden rasituskivut johtuvat useimmiten osteokondrooseista, jotka aiheuttavat myös eniten leikkausten tarvetta. Rasituksesta johtuvat murtumat ovat sen sijaan lapsilla paljon harvinaisempia kuin aikuisilla urheilijoilla. Kasvuikäisiltä tulisi korjata leikkauksella vain sellaiset rasitusvammat, joista kokemuksen perusteella tiedetään, etteivät ne muuten korjaannu.

Sakari Orava, Jouko Alanen

Kolesterolimittauksissa käynti Suomessa 1972-1992

Suomesta on kerätty suurista otoksista tietoja väestön terveyskäyttäytymisestä ja kolesterolimittauksista vuodesta 1972 lähtien, ensin Pohjois-Karjala-projektissa, myöhemmin FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimuksissa. Vuonna 1992 kyselytutkimukseen vastanneista 70 %:lta oli joskus mitattu kolesteroli. Vuosina 1987-92 kolesterolimittaukset ovat yleistyneet huomattavasti verrattuna edeltäneeseen kymmenen vuoden jaksoon. Myös selvästi aiempaa suurempi osuus vastanneista ilmoitti kolesteroliarvonsa suureksi tai suurentuneeksi, joskin ilmeisesti lääkärit nykyisin diagnosoivat hyperkolesterolemian aiempaa pienempien kolesteroliarvojen perusteella. Ruokavalio-ohjeita sai vuonna 1992 noin kolmasosa kolesterolimittauksissa käyneistä. Kolesterolilääkityksen käyttö oli hyvin vähäistä.

Markku Myllykangas, Mika Taskinen, Patrik Weckman, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen

Työikäisten miesten kuolleisuuden alueelliset erot Suomessa vuosina 1961-1990

Miesten kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sepelvaltimotauteihin on Keski-Lapissa ja osassa Oulun lääniä aivan samaa luokkaa ja paikoin suurempikin ongelma kuin Itä-Suomessa, jota on jo vuosikymmeniä pidetty maan korkeimpien kuolleisuuslukujen alueena. Näkemys on perustunut tutkimuksiin, joissa kuolleisuuslukuja on tutkittu lääneittäin. Kun kuolleisuuslukuja analysoidaan kunnittain, asiasta saadaan hyvin erilainen kuva: kokonaiskuolleisuus on 30 viime vuoden aikana ollut suurin Outokummussa Pohjois-Karjalassa mutta yhtä suuri myös Lapin Kittilässä.

Simo Näyhä, Juhani Hassi

Työikäisten terveyden edistäminen Työterveyshuollon toteamat terveydenedistämistarpeet Neste Oy:ssä 1988-91

Työikäisen väestön terveysneuvonnan tarvetta arvioitiin Neste Oy:n työterveyshuollossa toteutetussa hankkeessa. Lomakekyselyyn ja laboratoriotutkimustuloksiin perustuvan seulan mukaan tavallisimmat neuvontatarpeet koskivat liikuntaa, seerumin lipidejä ja ruokatottumuksia, verenpainetta, tupakointia ja liikapainoa. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ikäryhmäpohjaisista terveystarkastuksista toimintamalli työikäisten terveyden edistämiseksi. Tarkastus- ja neuvontatoiminnan vaikuttavuutta selvittävä kolmen vuoden seuranta päättyi kesällä 1994.

Airi Talvi, Jorma Järvisalo, Lars-Runar Knuts, Pertti Kaitaniemi, Raija Kalimo