Lääkärien suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin

Lääkärien käsitykset vaihtoehtohoitojen merkityksestä ja käyttökelpoisuudesta eivät näytä olennaisesti muuttuneen viime vuosina. Myönteisimmin lääkärit suhtautuvat kiropraktiikkaan, akupunktioon, naprapatiaan ja lymfahierontaan, kielteisimmin henkiparannukseen ja homeopatiaan. Valtaosa lääkäreistä suhtautui varsin kriittisesti myös

Harri Vertio, Timo Klaukka, Santero Kujala

Hallituksen päätöksiä 8.6.95: Lääkärintodistuslomakkeet uudistetaan

Hallitus hyväksyi Risto Ihalaisen johtaman työryhmän ehdotukset liiton julkaisemien lääkärintodistuslomakkeiden uudistamiseksi. Ajokorttitodistus säilyy nykyisellään, mutta ajokorttihakemusta varten tarvittavat silmälääkärin sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin todistukset uudistetaan. Liiton T-lomakkeesta valmistetaan ainakin englannin-, saksan- ja ranskankieliset käännökset. Lisäksi työryhmä on valmistellut liitolle oman lomakemallin nuorison terveystodistusta varten.

Styrelsebeslut den 8 juni

Styrelsen godkände ett förslag om att förnya förbundets läkarintygs-blanketter. Förslaget till nya blanketter hade utarbetats av en arbetsgrupp under ledning av Risto Ihalainen. Körkortsintyget bibehålls i nuvarande form medan de intyg som behövs för körkortsansökan av specialist i ögonsjukdomar respektive öron-näs-strup-sjukdomar skall förnyas. Förbundets T-blankett skall dessutom översättas åtminstone till engelska, tyska och franska. Arbetsgruppen har också gjort upp en modell till hälsointygsblankett för ungdomar.

Myönteinen päätös kunnallisen eläkkeen ja YEL-eläkkeen yhteensovitusriidassa

Kuntien eläkevakuutuksen vuoden 1993 alusta tekemästä eläkesäännön muutoksesta, joka koski kunnallisen ja YEL-eläkkeen yhteensovitusta, on kiistelty pari vuotta. Lääkäriliitto on useaan otteeseen käynyt asiasta neuvotteluja ja saattanut asian eri oikeusasteiden käsittelyyn. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on toukokuussa antanut asiassa päätöksen, ja eläkesäännön muutoksen aiheuttamat epäkohdat korjataan.

Akavan edustajakokous vahvisti linjat tulevalle toiminnalle

Akavan 13.-14.6. Helsingissä pidetyssä edustajakokouksessa päätettiin keskusjärjestön toiminnan yleisistä suuntaviivoista seuraavan neljän vuoden ajaksi. Akavan tavoitteena yhteiskuntapolitiikassa ja edunvalvonnassa ovat koulutuksen arvostuksen nostaminen, työnteon kannustaminen sekä kestävän taloudellisen kasvun aikaansaaminen.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton tutkimus: Terveyskeskuslääkärien virkamäärän lasku pysähtynyt

Terveyskeskuslääkärin virkojen lakkauttaminen tai jäädyttäminen säästösyistä on pysähtynyt. Vuodesta 1989 lähtien terveyskeskuslääkärien työtilaisuuksia vähennettiin tasaisesti aina viime vuoteen saakka, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana käytössä olevien lääkärinvirkojen määrä on jälleen kääntynyt lievään nousuun. Syrjäisimpienkin terveyskeskusten lääkärinvirat ovat nykyisin täynnä.

Uulo Arhion muistorahaston apurahat

Kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahaston hoitokunta oli julistanut haettavaksi yhteensä 100 000 markan apurahat käytettäväksi geriatrian tutkimukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen. Hakemuksia jätettiin yhteensä 11 ja niiden yhteissumma oli 205 000 mk. Muistorahaston hoitokunta on päättänyt jakaa apurahat seuraavasti:

Työllistämistuet lääkärien työllistämisessä ja koulutuksessa

Työllistämistuet uudistuivat huhtikuun 1995 alussa työministeriön asettaman selvitysmiehen tekemien ehdotusten pohjalta. Tukimuotojen määrä vähenee viiteen varsinaiseen tukimuotoon; aiemmin tukimuotoja oli 19. Vähimmäistyöttömyysehto poistuu ja pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä muuttuu.

Juha Kiehelä

Raimo Puustisen "Islam ja lääkintäetiikka" palkittiin Vuoden kirjoituksen aihepiiri koskettaa yhä useampaa lääkäriä

Terveyskeskuslääkäri Raimo Puustisen artikkeli "Islam ja lääkintäetiikka - käytännön näkökohtia" on valittu Suomen Lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi 1994. Artikkeli julkaistiin Lääkärilehden Etiikka-palstalla numerossa 28/94.

Uutiskirje WHO:sta WHO entisessä Jugoslaviassa

Entisen Jugoslavian sodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 27. kesäkuuta 1991 Sloveniassa maan itsenäiseksi julistautumista seuranneena yönä. Tämä kärhämä kesti vain kymmenen päivää ja Slovenia pääsi siitä lähes ehjin nahoin. Sodan seuraavat uhrit eivät olleet yhtä onnekkaita. Kroatian serbit ja kroaatit olivat nahistelleet jo pitkään, mutta sodaksi riita puhkesi heinäkuussa 1991. Se oli kohtalokas Kroatialle: 9 000 kuollutta, 26 000 haavoittunutta, 17 osittain tai kokonaan tuhottua sairaalaa ja 30 % maasta vihollisen miehittämänä.

Hannu Vuori