Alkoholipolitiikka etsii suuntaansa

Kirja tiivistää ihailtavan selkeästi suuren määrän kahdenkymmenen viime vuoden aikana julkaistua tutkimusta alkoholin kulutuksesta, alkoholin käyttöön liittyvistä haitoista ja alkoholin käytön vähentämisestä valistuksen, hinnankorotusten ja rajoitusten keinoin. Teos saattaa ajan tasalle Kettil Bruunin ym. vuonna 1975 ilmestyneen kirjan Alkoholipolitiikka - kansanterveydellinen näkökulma sisältämät teemat.

Myyräkuumeen historiaa

Suomessa todettiin 1980-luvun puolivälissä myyräkuumetta noin 150 tapausta vuosittain. Sen jälkeen määrä on noussut 150-300 tapauksella vuosittain ja vuosina 1992-1994 määrä oli jokaisena vuotena jo noin 1 120-1 150. Lievät tapaukset eivät ilmeisesti tule useinkaan tietoon. Tilastojen mukaan myyräkuume on Suomessa suhteellisesti yleisempi kuin missään muualla maailmassa.

Terveydenhuolto ja hallitusohjelma

Päämisteri Lipposen hallitus kasattiin pikavauhtia pääsiäisen alla, ja uuden hallituksen ohjelma tuli saman tien julkiseksi. Ohjelmaa on luettu eri tahoilla tarkasti ja ehkä epätietoisinakin monen asiapaperiin kirjatun tahdonilmauksen merkityksestä ja sisällöstä. Eletäänhän nyt aikaa, jolloin kepeitten vaalilupausten huuma on ohi ja on aika siirtyä konkreettiseen lainsäädäntötyöhön. Kääntelipä Lipposen hallituksen ohjelmaa niin taikka näin, terveydenhuollon neljän lähivuoden tulevaisuudenkuva jää kovin epäselväksi.

Hälso- och sjukvården i regeringsprogrammet

Statsminister Lipponen fick ihop sin regering i ilfart före påsk och samtidigt offentliggjordes det nya regeringsprogrammet. Det har studerats noggrant på olika håll och kanske ofta utan att man riktigt vetat vad de inskrivna viljeyttringarna egentligen avser eller står för. Nu när euforin efter de flyktiga vallöftena ebbat ut är tiden kommen för konkret lagstiftningsarbete. Hur man än vänder på Lipponenregeringens program så förblir bilden av de närmaste fyra åren mycket oklar, åtminstone vad hälso- och sjukvården beträffar.

Perimyokardiitin ja sydäninfarktin erotusdiagnostiikka

Sydäninfarktipotilaalle nopea liuotushoito on olennaisen tärkeä iskeemisten vaurioiden minimoimiseksi, mutta sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksissa liuotushoito on paitsi aiheeton, joskus myös haitallinen. Rintakipupotilaan tullessa päivystysvastaanotolle on liuotushoidon aloittaminen ratkaistava yleensä anamneesin ja EKG-löydösten perusteella. Infarktin ja myokardiitin erotusdiagnostiikan kulmakivi on ST-välin nousu: infarktivauriot rajoittuvat jonkin sepelvaltimohaaran suonittamalle alueelle, myokardiitissa sydänlihassoluja vaurioituu laajemmalta alueelta ja myös ST-välin nousua esiintyy laajemmin.

Jouko Karjalainen

Keliakian seulonta aikuisilta

Keliakian diagnosointi on vaikeaa, jos tyypilliset oireet puuttuvat. Vähäoireisen tai jopa oireettoman keliakian toteaminen on kuitenkin tärkeää, koska ruokavaliohoidolla voidaan ehkäistä keliakiaan liittyviä komplikaatioita. Seerumista mitattavia vasta-aineita voidaan käyttää seulontamenetelmänä keliakian toteamiseksi. Erityisesti keliakiapotilaiden lähisukulaiset ja tiettyjä tauteja, esimerkiksi insuliinihoitoista diabetesta tai kilpirauhasen autoimmuunitauteja, sairastavat on hyödyllistä tutkia, sillä näissä riskiryhmissä tiedetään keliakiaa esiintyvän tavanomaista enemmän.

Pekka Collin

Tyydyttyneen rasvan lähteet eri väestöryhmien ravinnossa

Tyydyttyneen rasvan määrä on suomalaisten ruokavaliossa vähentynyt viime vuosikymmenellä ja sen lähteet samalla muuttuneet. Nykyään eläinrasvoista syödään entistä suurempi osa piilorasvana varsinkin lämpimissä ruoissa, kahvileivässä sekä juustossa, vähemmän leivän päällä ja maidossa. Miehet ja naiset saavat eläinrasvaa jossain määrin eri lähteistä, ja jonkin verran asiassa on myös koulutustason mukaista vaihtelua, mutta osuus on kaikkien ruokavaliossa sama. Entistä terveellisempään ruokavalioon pyrittäessä huomio tulee kohdistaa varsinkin juustojen kasvavaan suosioon ja ruoanlaitossa käytettävään rasvaan.

Eva Roos, Päivi Kleemola, Pirjo Pietinen

Alkoholiongelmaisen potilaan hoito vieroitusvaiheessa

Alkoholiongelmaisen potilaan hoito vieroitusvaiheessa on yleensä selväpiirteistä. Muutama peruslääke riittää tavallisesti hyvin, eikä niiden lyhytaikaisesta käytöstä pitäisi aiheutua merkittävää riippuvuusriskiä. Bentsodiatsepiinit eivät kuitenkaan ole suositeltavia pitkäaikaiseen hoitoon, koska potilaat tulevat niistä helposti riippuvaisiksi. Wernicken enkefalopatian ehkäisemiseksi on tärkeää antaa potilaalle tiamiinia, mahdollinen glukoosi-infuusio annetaan vasta sen jälkeen. Elektrolyyttihäiriöiden korjaamiseen riittää yleensä urheilujuoma tai tasapainoitettu kivennäisvesi, ja hypofosfatemia korjaantuu useimmiten parhaiten maidolla.

Kalevi Laitinen, Risto Roine

Subglottiseritteiden poistaminen vähentää respiraattori- pneumonioita

Sairaalapneumoniaan sairastuu 18-60 % kaikista respiraattorihoidossa olevista potilaista. Keuhkoperäisiin syihin kuolleista potilaista 70 %:lla on nosokomiaalinen infektio. Näitä karmeita lukemia on pyritty vähentämään keventämällä potilaan altistumista bakteereille, esimerkiksi tehostamalla henkilökunnan käsienpesua sekä vähentämällä potilaan omien bakteerilähteiden bakteerituotantoa selektiivisellä suolistodekontaminaatiolla. Jälkimmäinen menetelmä lisää resistenttien kantojen ilmaantumista.

... mutta paras on toki vieroittua respiraattorista

Hengityskoneesta vieroittaminen on empiiristä eikä standardimenetelmiä ole. Perinteisesti potilas on vieroitettu kytkemällä respiraattori pois hetkeksi ja tarkistamalla, alkaako spontaani hengitys. Kun IMVP (intermittent mandatory ventilation) tuli käyttöön, ajateltiin, että tällainen vieroitus on fysiologisempaa: siinä potilas hengittää omia hengityksiään, mutta kone antaa varmuuden vuoksi säädettävän määrän puhalluksia sekin. Myös painesäätöistä hengitystukea voidaan käyttää; siinä kone puhaltaa potilaan keuhkoihin säädettävällä paineella ilmaa (tai ilma-happiseosta) heti, kun se aistii hengitysliikkeen. Potilas vieroitetaan tuesta puhalluspainetta laskemalla.