Peruskirurgian rautaisannos

Kirurgien koulutukseen on tulossa huomattavia muutoksia. Suunnitelman mukaan nykyiset suppeat erikoisalat muutetaan pääspesialiteeteiksi. Kaikille yhteisenä on aluksi kolmen vuoden peruskirurgian koulutus, joka päättyy valtakunnalliseen tenttiin. Tämän jälkeen alkaa eriytynyt itsenäisiin spesialiteetteihin johtava kolmen vuoden koulutusjakso. Uudistuksen taustalla on alan voimakas kehitys ja kansainvälisten säädösten huomioon otto siten, että Suomessa suoritettu koulutus mahdollistaa työskentelyn koko EU-alueella. Ongelmaksi jää, kuinka turvataan riittävä peruskirurgian näkemys niin, että päivystysongelmista selvitään.

Antero Palmu

Lääkintäoikeuden ruotsinkielisen oppikirjan puute korjattu

Vaikka terveydenhuoltoalan oikeudellisista kysymyksistä ja alaa koskevasta sääntelystä on kirjoitettu paljon erillisiä artikkeleita, yhtenäisiä, kattavia esityksiä ei ole montakaan käytettävissä, ei varsinkaan ruotsinkielisenä. Tore Modeenin kirja korjaa tämän puutteen.

Antti Marttila

God lärobok i klinisk reumatologi

Denna svenskspråkiga lärobok i reumatologi utgör ett välkommet tillskott till den nordiska litteraturen på detta område. Författarna är välkända och meriterade svenska reumatologer. Dock är det kanske förvånande att ingen av Sveriges reumatologiprofessorer finns bland författarna.

Claes Friman

Meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdus

Aivokalvontulehduksen aiheuttama äkillinen taudinkuva on aikoinaan tunnettu nimillä, jotka kuvaavat eri tavoin niskajäykkyyttä, taudin tyypillistä oiretta. Jo antiikin aikana Aretaios Kappadokialainen ja Paulus Aeginalainen ovat kertoneet taudista, joka lienee ollut aivokalvontulehdus. Myös Pliniuksen mainitsema siriasis, lapsilla esiintynyt pään sairaus, lienee ollut sama tauti. Italiassa sairautta kutsuttiin vuonna 1478 nimellä mal del zucho, pääntauti.

Laatu terveydenhuollossa

Hyvää hoitoa ja korkeata laatua on perinteisesti arvostettu terveydenhuollossa. Lääketieteellinen tutkimustyö on tähdännyt uusien ja laadukkaampien hoitomenetelmien kehittämiseen. Myös lääkärin eettiset ohjeet ovat velvoittaneet: "Lääkärin tulee pitää yllä ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan, ja hänen tulee suositella vain lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaina ja tarkoituksenmukaisina pidettyjä tutkimuksia ja hoitoja."

Juha Metso

Kvalitet i vården

I hälso- och sjukvården har man traditionellt satt värde på god vård och hög kvalitet. Den medicinska forskningen har sökt och utvecklat nya och bättre behandlingsformer. Också läkarens etiska regler har inneburit en förpliktelse: "Läkaren skall upprätthålla och förkovra sina kunskaper och sitt kunnande och han skall endast rekommendera undersökningar och behandlingar som i enlighet med medicinsk vetenskap och beprövad erfarenhet anses effektiva och ändamålsenliga".

Kurkunpääsyövän esiintyvyys, hoito ja ennuste varsinaissuomalaisessa aineistossa

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettiin kymmenen vuoden aikana 163 kurkunpääsyöpäpotilasta, joista miehiä 148 ja naisia 15. Kasvaimista 60 % sijaitsi äänihuulten tasolla ja 40 % sen yläpuolella. Tämä vastaa muissa maissa tavallista jakaumaa mutta poikkeaa aikaisemmin Suomessa todetusta. Naisilla supraglottisten kasvainten osuus oli suurempi kuin miehillä. Glottisten kasvainten ennusteluvut vastasivat kansainvälisiä tuloksia. Sen sijaan supraglottista tuumoria sairastaneiden eloonjäämisluku oli pienempi kuin muualla on todettu.

Pekka Kinnala, Kirsi Pekkola-Heino, Reidar Grénman

Kokemuksia endoskooppisesta sinuskirurgiasta kroonisten sivuontelotulehdusten hoidossa

Funktionaalinen endoskooppinen sinusleikkaus on nykyään yleisin toistuvien, kroonisten ja polypoosisten sivuontelotulehdusten kirurginen hoito. Sillä pyritään normaalistamaan osteomeataalisen yksikön häiriintynyt toiminta ja korjaamaan näin sivuonteloiden tulehdusmuutokset. Menetelmä on säästävämpi kuin aiemmin yleisesti käytetty Caldwell-Luc-operaatio. Artikkelissa tarkastellaan FES-kirurgian aiheita ja tuloksia Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Olli Rantanen, Henrik Malmberg

Selkäkipupotilaan työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät

Selkävaivojen ja niistä aiheutuvan työkyvyttömyyden lisääntyminen on yleinen huolenaihe länsimaissa. Epäspesifien selkäoireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn on sen vuoksi tutkittu sekä lääketieteellisestä, psykologisesta, sosiologisesta että sosioekonomisesta näkökulmasta. Kipujen aiheuttama vajaakuntoisuus johtuu usein vain osittain fyysisestä sairaudesta, muun osan selittävät mm. psykologiset syyt ja sairauskäyttäytyminen. Toiveet vamman perusteella saatavista korvauksista sekä eläkeodotukset voivat huonontaa hoitotuloksia. Tärkeä työhön paluuta estävä tekijä on myös pitkä työstä poissaolo.

Timo Pohjolainen

Amnioinfuusio

Amnioinfuusiota on käytetty noin 10 vuoden ajan hoitona synnytyksissä, kun lapsivesi on vihreää tai sitä on niukasti tai kun sikiön sykekäyrässä näkyy vaihtelevia hidastumisia napanuorakompression merkkinä. Amnioinfuusiota pidetään lähes riskittömänä, helppona ja hinnaltaan edullisena hoitotoimena. Sykemuutosten on todettu vähenevän sen vaikutuksesta, ja synnytystoimenpiteitä sikiön uhkaavan asfyksian vuoksi on tarvittu vähemmän. Hoidon on todettu myös parantaneen sikiön vointia ja kuntoa. Kätilöopiston sairaalassa amnioinfuusio otettiin käyttöön täysiaikaisten synnytysten hoidossa kaksi vuotta sitten. Tulokset ovat pienen retrospektiivisen tarkastelun perusteella myönteisiä: yli kaksi kolmasosaa hoidon saaneista sikiöistä on syntynyt normaalisti, komplikaatioita ei ole esiintynyt.

Raija Räty, Anna-Liisa Järvenpää, Maija Haukkamaa