76102 osumaa

Rintasyövän liitännäishoidon 20-vuotistulokset

Italialaiset ovat olleet uranuurtajia rintasyövän liitännäishoitojen kehittämisessä. He aloittivat vuonna 1973 tutkimuksen, jossa satunnaistettiin 386 mastektomialla hoidettua naista joko saamaan CMF-hoitoa (syklofosfamidi, metotreksaatti ja 5-fluorourasiili) vuoden ajan leikkauksen jälkeen tai sitten verrokkiryhmään. Kaikilla potilailla oli kainalon imusolmukkeisiin metastasoinut syöpä. Tulokset tästä hoitokokeesta ovat vanhastaan tiedossa: CMF-hoitoa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän rintasyövän uusiutumia. Mutta paraneeko osa potilaista solunsalpaajahoidolla pysyvästi vai lykkääntyykö vain lopulta väistämätön residiivi? Entä solunsalpaajien mahdollisesti aiheuttamat sekundaarisyövät?

Uusi lähestymistapa seurata ihon kollageenimetaboliaa

Ihon kokonaiskollageenista 80- 85 % on tyyppiä I ja 10-15 % tyyppiä III. Luun orgaanisesta matriksista tyyppi I -kollageenia on 90 %, eikä luustossa ole tyyppi III -kollageenia. Kollageeni syntetisoidaan solun sisällä esiastemolekyylinä, prokollageenina, jonka päissä olevat amino- ja karboksiterminaalinen propeptidi irrotetaan entsymaattisesti solunulkoisessa tilassa, näin vapautuu kypsä kollageenimolekyyli.

Pekka Autio

Syndekaani-1 estää syöpäsolun pahanlaatuista kasvua

Väitöskirjatyössä osoitetaan, että estämällä syndekaanin häviäminen rintasyöpäsolujen pinnalta geeniteknologian avulla, solut muuttuvat hyvänlaatuisiksi. Aivan uusi ja yllättävä havainto oli, että pelkkä eristetty syndekaanin solunulkoinen osa esti muidenkin pahanlaatuisten syöpäsolujen, mutta ei normaalien solujen, kasvua. Tähän tulokseen johtivat Turun biotekniikan keskuksen johtajan, professori Markku Jalkasen tutkimusryhmässä tehdyt aikaisemmat havainnot, että esimerkiksi iho- ja rintasyövissä solunpinnan molekyyli syndekaani häviää solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi ja että syndekaanin väheneminen korreloi potilaiden huonoon ennusteeseen. Tutkimukset ovat herättäneet kansainvälistä mielenkiintoa ja johtaneet laajoihin lisätutkimuksiin, jotka tähtäävät uusien syövän hoitomenetelmien kehittämiseen.

Markku Mali

Skleroderma ja SLE: perinnöllisten tekijöiden ja autovasta-aineiden merkitys

Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä normaalioloissa erittäin tehokkaasti ulkopuolisia tekijöitä vastaan. Tähän järjestelmään voi kuitenkin tulla ohjelmointivirhe, ja puolustusmekanismit voivat kääntyä elimistöä itseään vastaan; osa näistä virheellisistä reaktioista aiheuttaa kliinisen autoimmuunitaudin. Kaksi nivelreumaa harvinaisempaa autoimmuunitautia, skleroderma ja SLE, olivat tämän tutkimuksen kohteena.

Marja Hietarinta

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030