75938 osumaa

Telemaattinen tiedonvälitys diabeteksen hoidon seurannassa

Diabeettikojen hoitotasapainon seurantaan on etsitty uusia keinoja modernista tietotekniikasta. Kuusankosken aluesairaalassa kokeiltiin telemaattiseen viestintään perustuvaa seurantaa, jossa potilas lähetti verensokerin kotimittaustensa tulokset tietokoneen välityksellä diabetespoliklinikalle. Poliklinikasta voitiin antaa samaa tietä palaute tuloksista. Potilaiden hoitotasapainossa ei tapahtunut muutoksia, vaikka tutkimusvuoden viimeisten poliklinikkakäyntien väli oli 5-6 kuukautta. Telemaattisista palveluista voitaisiin saada helpotusta diabetespoliklinikoiden kasvavaan työmäärään.

Esa Kilkki, Liisa Riihelä, Krister Nyholm, Jyrki Pajunen, Veikko Koivisto

Laadukkaan terveyskeskuksen indikaattoreita kehitellään

STAKESissa pyritään yhdessä terveyskeskusten kanssa kehittämään terveyskeskusten toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ensimmäinen kokeilu osoitti, ettei kehittely ole helppoa. Muutamia toimivia mittareita kuitenkin löydettiin. Näitä olivat mm. diabeetikoiden HbA1c-arvon ja verenpainepotilaiden diastolisen verenpaineen seuranta. Selväksi kävi myös, että asiakastyytyväisyyden mittaamista varten tarvittaisiin yhtenäinen kyselykaavake.

Pertti Soveri, Sirpa Sairanen, Päivi Voutilainen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Oikea potilas oikeassa poliklinikassa oikeaan aikaan

Sairaalaan jo tulleet potilaat ovat jääneet vähemmälle huomiolle tutkittaessa potilasvirtoja ja niiden ohjausta. Yksinkertainen keino analysoida ajanvarauspoliklinikoiden toimintatapoja on laskea, montako uusinta- ja muuta käyntiä kertyy potilaan ensikäyntiä kohden. Vertailemalla sairaaloiden ajanvarauspoliklinikoiden uusinta- ja ensikäyntien suhdetta saadaan kuva, kuinka nopeasti potilaat virtaavat läpi eri sairaaloiden ja erikoisalojen. Ajanvarauspoliklinikka, jossa on runsaasti edullisia käyntejä, voi olla tehoton ja epäedullinen verrattuna poliklinikkaan, jossa on vähemmän käyntejä mutta parempi läpivirtaus.

Gustav Wägar

Hallituksen päätöksiä 11.4.95: Terveydenhuollon teesit hyväksyttiin

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 11.4. terveydenhuollon palveluja ja niiden rahoitusta koskevat 12 keskeistä periaatelinjausta, jotka ovat syntyneet liiton työryhmissä tehdyn valmistelutyön pohjalta. Eniten keskustelua hallituksessa herätti neljäs teesi: onko valinnanvapauden turvaaminen niukkojen resurssien olosuhteissa keskeinen tavoite ja miten se sopii yhteen hoidon tarkoituksenmukaisen porrastuksen kanssa. Teesit hyväksyttiin hallituksessa äänin 7-2, mutta lopullisesti niiden vahvistamisesta liiton linjauksiksi päättää 28.-29.4. kokoontuva valtuuskunta.

Etiikka lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa

Lääkärin ammattietiikka koostuu käsityksistä siitä, miten lääkärin ammattia harjoitetaan oikein. Ammattietiikan tulee mitä ilmeisemmin muodostua lääkärin peruskoulutuksen aikana. Tietämätöntä ja taitamatonta lääkäriä voidaan tuskin kutsua eettiseksi lääkäriksi. Lääketieteellinen sivistyneisyys on siis ammattietiikan perusta. Ammattietiikkaan kuluu myös muuta, varsinaista eettistä ainesta. Tänä opintouudistusten aikana on syytä pohtia, miten näiden yleisten eettisten valmiuksien kehittymistä voidaan tukea lääkärikoulutuksessa.

Pirkko Kortekangas

Mitä lapsen vaikea allergia aiheuttaa perheelle?

Allergioiden, etenkin pikkulasten allergioiden, selvä yleistyminen on haaste koko yhteiskunnalle. Pikkulapset ovat eräänlaisia "ilmapuntareita", joiden oireilu osoittaa, että jotain on vialla. Vikaa voi hakea energiaa säästävästä, liian tiiviistä rakentamisesta tai saasteisesta kaupunki-ilmasta. Vai onko syynä yhä teollistuva ruokailu tai pikkulasten kerääminen suuriin päiväkotiryhmiin tartuntoja saamaan? Lapsen vaikea allergia vaikuttaa joka tapauksessa perheen elämään merkittävästi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030