75940 osumaa

Neurogeeninen rakkovaiva

Rakon neurogeenisellä toimintahäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä virtsarakon että virtsaputken hermotus on vaurioitunut. Vaikeimmissa vaurioissa rakon toiminta lakkaa kokonaan, lievissä vammoissa potilas ei havaitse mitään poikkeavaa. Vamman tason perusteella ei voi aina luotettavasti määritellä virtsarakon toimintahäiriön luonnetta, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan urodynaamisia tutkimuksia. Neurogeenisten rakkovaivojen hoidossa on viime vuosina edistytty kovasti, ja kaikkia potilaita voidaan auttaa tavalla tai toisella. Toistokatetrointi on nykyään tärkein hoitomuoto.

Pekka Hellström

Suomalainen suositus endokardiittiprofylaksista

Mikrobilääkitys endokardiitin ehkäisemiseksi toimenpiteiden yhteydessä kuuluu riskiryhmien potilaiden hoitokäytäntöön. Suositukset endokardiittiprofylaksista ovat kuitenkin olleet eri maissa hyvinkin erilaisia, ja Suomessakin on julkaistu ainakin neljä erilaista suositusta 1980-luvulla. Kirjava käytäntö aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta potilaissa. Kansainvälisten suositusten yhdenmukaistuminen viime vuosina on ollut pohjana valtakunnallisen suosituksen laatimiselle Suomessa. Tämä työryhmän laatima suositus on arvioitu ja hyväksytty 17 ammatillisessa yhdistyksessä.

Jukka Lumio, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Erkki Pesonen, Ville Valtonen

Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen

Antikoagulaation keskeyttäminen kirurgian ajaksi

Jatkuvaa peroraalista antikoagulanttihoitoa saavilla potilailla on tietenkin suuri vuotoriski, jos heille joudutaan tekemään kirurginen toimenpide. Yllättävän vähän tiedetään siitä, miten kauan antikoagulaatiohoidon pitää olla keskeytettynä ennen leikkausta, jotta hyytymistaso olisi turvallinen. Toisaalta potilaan pitäisi olla mahdollisimman lyhyen aikaa ilman lääkettään, jottei hän turhaan altistuisi tromboembolioille.

Tyypin II diabeteksen paras hoito

Mitä parempi diabetestasapaino, sitä vähemmän komplikaatioita. Kakkostyypin diabeteksessa hyvän tasapainon saavuttaminen onkin aika vaikeaa ensisijaisesti ylipainosta johtuvan insuliiniresistenssin vuoksi. Britanniassa on jo vuonna 1977 alkanut tutkimus, jonka yhtenä päämääränä on ollut selvittää, miten aikuistyyppisessä diabeteksessa saavutettaisiin paras tasapaino (veren glukoosipitoisuus < 6,1 mmol/l), kun pelkkä dieettihoito ei riitä.

Litalginin käyttö urologiassa

Munuaiskoliikki on kovimpia kipuja, joiden kohteeksi ihminen voi joutua. Se on yleensä seurausta kiven aiheuttamasta virtsatietukoksesta. Hoidon tavoite on nopea kivun poisto riittävän pitkäksi ajaksi ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Ihanteellinen hätätila-analgeetti poistaa kivun alle 15 minuutin kuluessa lääkkeen antamisesta ja vaikuttaa tehokkaasti vähintään kaksi tuntia. Lisäksi sillä on hyvä kardiovaskulaarinen siedettävyys eikä se lamaa hengitystä.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030