Lääkäriliiton valtuuskunta: Sairaalääkärien palkkarakenne uudistettava

Lääkäriliiton valtuuuskunnan 16.-17.5.97 pidetty kevätkokous linjasi liiton tavoitteet ensi talven neuvottelukierrokselle. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien lääkärien palkkaus todettiin pahasti jälkeenjääneeksi ja sen korjaaminen liiton keskeiseksi tavoitteeksi seuraavassa sopimuksessa. Valtuuskunnassa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että nyt on aika toteuttaa lääkärien peruspalkan tuntuva tasokorotus. Hallituksen esittämät tavoitteet hyväksyttiin eräiden täydennysten jälkeen ilman äänestystä.

Marit Henriksson

Valtuuskunta hyväksyi Lääkäriliiton virkaehtosopimustavoitteet 1.2.1998 alkavaa sopimuskautta varten

Kaikkia sopimusaloja koskevana perustavoitteena on, että lääkärien suhteellinen palkkakehitys saadaan käännettyä nousuun. Samalla tulee toteuttaa painopisteen siirtäminen kokonaisansioissa selvästi perustyöajan palkkaukseen. Tämä koskee sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja valtion sektorilla toimivia lääkäreitä.

Risto Pelkosesta Lääkäriliiton kunniajäsen

Lääkäriliiton 16.-17.5.97 kokontunut valtuuskunta on päättänyt yksimielisesti kutsua arkkiatri Risto Pelkosen Lääkäriliiton kunniajäseneksi.

Emuun tai ei: Akava vaatii palkkaa koulutuksen ja osaamisen mukaan

Professori Jukka Pekkarisen Emu-asiantuntijatyöryhmän raportti korostaa rahaliiton tarjoamia tehokkuusetuja, joiden edellytyksenä on matalan inflaation politiikka kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Akavan hallituksen mielestä talouden tehokkuus edellyttää myös, että palkkoja voidaan tarkistaa vastaamaan palkansaajien koulutuksellaan ja osaamisellaan aikaansaamaa lisäarvoa. Tuloratkaisuissa palkankorotukset on jatkossa pyrittävä mitoittamaan koulutuksen, osaamisen ja työn tuottavuuden mukaan.

Työkyvyn arviointikoulutus päättymässä

Lääkäriliiton koulutusyhtiö Fennomed ja Työeläkelaitosten liitto ovat vuosien 1996 ja 1997 aikana toteuttaneet laajan työkyvyn arviointia käsittelevän koulutuksen. Koulutukseen on tähän mennessä osallistunut noin 4 600 henkilöä, joista 85 % on lääkäreitä. Muut osallistujat ovat olleet terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, Kansaneläkelaitoksen kuntoutussihteereitä ym. Koulutus on ollut sekä laajuudeltaan että toteutustavaltaan ainutlaatuinen suomalaisessa terveydenhuollossa.

Jukka Kivekäs

Martyn Evans - filosofi lääketieteen parissa

Filosofian tohtori Martyn Evans toimii Centre for Philosophy and Health Care -nimisen laitoksen johtajana Swanseassa, Etelä-Walesissa. Laitos antaa etiikan koulutusta erityisesti työelämässä oleville terveydenhuollon ammattilaisille. Evans oli luennoimassa Lääkäripäivillä tammikuussa. Pekka Louhiala haastatteli häntä samassa yhteydessä.

Pekka Louhiala

Turkki: vanha valtio ‹ nuoren kansan ongelmat

Turkki on yksi Euroopan vanhimpia jatkuvasti itsenäisenä olleita valtioita, mutta sen väestö on nuorta. Terveyden suhteen Turkki kantaa kaksinkertaista taakkaa: se ei ole vielä päässyt eroon kehitysmaiden vitsauksista mutta teollisuusmaiden taudit painavat päälle. Kirjoittajan artikkeli "Turkki - heräävä jättiläinen" julkaistiin Lääkärilehden numerossa 15/97.

Hannu Vuori

Alkoholivieroitus ja ilokaasu

Keskustelu (SLL 9/97) herättää kysymyksiä. Odottaisi sisätautilääkäreiden olevan kiinnostuneita ilokaasun (N2O) vaikutuksista, koska se alentaa verenpainetta ja alkoholi nostaa sitä. Endogeenisena tuotteena l-argiinin oksitaatiossa syntyvä typen oksidi (nitric oxide, NO) alentaa verenpainetta ja verenkierron ääreisvastusta. Ilokaasu ei aiheuta ns alkudeliriumia, kuten on tunnusomaista muille anestesiakaasuille. Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä alkoholivieroituksessa, kun ristitoleranssia ei ole. Eihän nitroglyseriiniäkään tarvitse jatkuvasti imeskellä stenokardiassa. Noidankehän katkaiseminen saattaa riittää saamaan homeostaasin raiteilleen.

Matti Viukari

Jäsenpalvelut tehokkaampaan käyttöön

Lääkäriliitto on hankkinut jäsenilleen erilaisia palveluja ja etuja, joita hyödyntämällä voi osan kalliista jäsenmaksustaan "saada takaisin". Tietoa näistä eduista tulee tipottain vuoden aikana, eikä erillisiä esitteitä tai kirjeitä tule aina säilytettyä.

Eino Luostarinen

Rakenteellisen kuvantamisen perusteita

Viime vuosina, kirjan ensimmäisen painoksen (1986) jälkeen, ymmärtämyksemme monen neurologisen sairauden patologiasta ja patofysiologiasta on lisääntynyt huomattavasti sekä rakenteellisten että toiminnallisten kuvantamismenetelmien nopean kehityksen myötä.

Pertti Rintahaka