Professori Risto Pelkosesta uusi arkkiatri

Tasavallan Presidentti on myöntänyt arkkiatrin arvonimen professori Risto Pelkoselle Suomen Lääkäriliiton, Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin tekemän esityksen mukaisesti.

Australiassa hyväksyttiin eutanasialaki

Maailmanlaajuinen keskustelu eutanasiasta sai uutta kipinää, kun Australian liittovaltion Pohjoisterritorion parlamentti hyväksyi eutanasian laillistuksen. Hyväksytty laki terminaalipotilaiden oikeuksista merkitsee sitä, että kuolemansairas potilas voi saada lääketieteellistä apua lopettaakseen elämänsä. Eutanasia on nyt ensimmäistä kertaa laillistettu, sillä esimerkiksi Hollannissa, jossa eutanasia on hyväksytty, sitä ei ole laillistettu, vaikka sääntöjen mukaista kuolinapua antavaa lääkäriä vastaan ei nostetakaan syytettä.

Ehdinkö terveenä eläkkeelle?

Halu siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle johtuu yhä useammin esimerkiksi pelosta, ettei enää iän karttuessa selviä töistä, tai halusta antaa nuoremmille tilaa työmarkkinoilla. Kaikkein yleisimpiä ennenaikaisen eläkkeen perusteluja ovat kuitenkin terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät seikat: terveyden heikkeneminen tai halu ehtiä terveenä eläkkeelle.

STAKESilta suosituksia raskauden seurannasta

Suomen kaikkiin terveyskeskuksiin ja synnytyksiä hoitaviin sairaaloihin on lähdössä suositukset raskauden seurannasta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä ja työnjaosta äitiyshuollossa. Suositukset on laatinut STAKES:n asiantuntijaryhmä.

Nuoruustyypin diabeteksesta hoitosuositus

Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on dosentti Veikko Koiviston johdolla laatinut ensimmäisen valtakunnallisen suosituksen nuoruustyypin diabeteksen hoidosta. Nuoruustyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 28 000 ihmistä ja sen ilmaantuvuus on yli kolminkertaistunut 40 vuodessa. Uusia tapauksia diagnosoidaan vuosittain 40/100 000 asukasta, mikä on enemmän kuin missään muualla. Aikuistyypin diabetesta sairastavia on Suomessa noin 130 000, ja tämä pitkälti elintasoon liittyvä diabetestyyppi on yleistynyt vieläkin enemmän kuin nuoruustyypin diabetes.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus selvittää lakkokanteluita Kuka vastaa kuolemantapauksista?

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on visaisen kysymyksen edessä: sen pitäisi selvittää, kuka on vastuussa hoitajalakon aikaisista kuolemantapauksista. Lakossa olivat hoitajat, mutta kaikki

Työn sisältö ja työajan käyttö avosairaanhoidon vastaanotolla

Viiden terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanottotyötä tarkasteltaessa havaittiin, että kaikkien henkilöstöryhmien työ sisälsi huomattavan paljon muitakin tehtäviä kuin potilaiden välitöntä hoitoa. Etenkin kirjalliset työt veivät huomiota herättävän runsaasti aikaa. Potilaiden pääsy vastaanotolle on kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä vähemmän henkilöstöryhmillä on aikaa heidän välittömään hoitoonsa.Vastausten perusteella myös työnohjauksessa, töiden järjestämisessä ja niiden jakautumisessa on selvästi parantamisen varaa.

Anna-Kaisa Elovaara, Pertti Kekki

Jättääkö masennuspotilas lääkkeet käyttämättä? Eroja bentsodiatsepiini- ja masennuslääkeohjeiden noudattamisessa

Valtiontalouden kustannuskriisin seurauksena lääkekorvausten taso on Suomessa Euroopan matalimpia. Omavastuun lisääminen on siirtänyt lääkekuluja yhteiskunnalta yhä enemmän potilaan maksettavaksi. Korvausjärjestelmän muutoksen on väitetty heikentävän hoitomyöntyvyyttä. Kuopiossa 100 mielenterveyspotilasta käsittäneessä tutkimuksessa melkein joka viides masennuspotilas laiminlöi määrätyn lääkehoitonsa kokonaan ja heistä lähes joka neljäs joutui mielisairaalahoitoon. Vertailuryhmänä olleista bentsodiatsepiinien käyttäjistä kaikki hakivat reseptilääkkeensä apteekista.

Teuvo Koskinen, Veli Koistinen

Aallonpohjasta ylöspäin Kesäajan supistuksissa kohtuullisempaan suuntaan

Erikoissairaanhoidon toiminta supistuu kesäajaksi: sairaanhoitopiireissä suljetaan osastoista ja sairaansijoista Tehyn keräämien tietojen mukaan keskimäärin noin neljäsosa. Monessa sairaanhoitopiirissä supistukset ovat kuitenkin pienempiä kuin viime vuonna ja suurimmillaankin samaa luokkaa. Myös perusterveydenhuollossa tilanne on selvästi parempi kuin viime vuonna.

Psykoterapian erityispätevyys ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyys

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 8.6.95 Suomen Psykiatriyhdistyksen esityksestä psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan uudet erityispätevyydet. Suomessa vakiintuneiden psykoterapiamuotojen koulutusjärjestelmät ovat kehittyneet ja yhdenmukaistuneet siinä määrin, että tässä vaiheessa voidaan myöntää erityispätevyyksiä neljässä eri psykoterapiamuodossa: psykoanalyyttinen psykoterapia, kognitiivinen terapia, perheterapia ja ryhmäpsykoterapia.

Kari Pylkkänen, Veikko Tähkä, Antti Alanko, Anneli Larmo, Gustav Schulman