Ravinto, terveytemme perusta nyt ja tulevaisuudessa

Riittävä ja monipuolinen ravinto eri ikäkausina on välttämätön hyvinvointimme kannalta. Suomessa, kuten useimmissa länsimaissa, aliravitsemus ei juurikaan enää ole terveysuhka. Sen sijaan ongelmana ovat viime vuosikymmeninä olleet ravinnon yksipuolisuus, runsasrasvaisuus ja kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Väestön jatkuva lihominen on kasvava ongelma. Virheellisen ravitsemuksen vaikutukset heijastuvat keskeisten kansantautien, sydän- ja verisuonisairauksien, tiettyjen syöpätyyppien ja aineenvaihduntasairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen ja osteoporoosin, esiintyvyyteen. Vaikka suomalaisten ruokavalio on monessa suhteessa muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina, ravintotottumuksiin tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota, koska tällä voidaan vahvasti tukea väestön terveydentilan kohentumista ja hyvinvointia.

Matti Uusitupa, Antti Aro, Hannu Mykkänen, Aila Rissanen

Arkkiatri Risto Pelkonen: Yhteiskunnan, terveydenhuollon, potilaiden muuttuessa elinikäinen oppiminen on lääkärien kohtalonkysymys

Soitin ensimmäisen kerran sopiakseni haastattelusta arkkiatri Risto Pelkoselle noin kuukauden päivät arkkiatriksi nimityksen jälkeen. "Hyvä veli, olen puhunut niin paljon, että haluaisin välillä olla hiljaa. Palataan asiaan pienen toipumisloman jälkeen."

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto ylpeänä esittää: Lääkärilehti 75 vuotta

Vastaleivottu ylioppilas sai ikimuistoisen lakkiaislahjan toukokuussa 1977. Hän sai Lääkärilehden vuosikerran. Saatesanoissa oli viestinä, että jos pääset sisälle tiedekuntaan aikomuksesi mukaan, on mukava saada perehtyä johtavaan ammattilehteen jo opintojen ensimmäisestä päivästä. Jos taas tyrit pääsykokeissa, niin lehti muistuttaa sinua joka kymmenes päivä siitä, että olisit voinut lukea ahkerammin. Kyseinen ylioppilas aloitti lääketieteen opintonsa samana syksynä, on tänä päivänä edennyt urallaan jo väitelleeksi erikoislääkäriksi, lukee edelleen Lääkärilehteä ja onneksemme myös kirjoittaa lehteen silloin tällöin.

Kati Myllymäki

Suomen Lääkärilehteä läpi vuosikymmenten

Sanotaan, että elämäkerran voi kirjoittaa vasta, kun elämä on päättynyt. Koko elämänkaari, sen tehtävä ja tarkoitus, on silloin parhaiten nähtävissä ja arvioitavissa. Suomen Lääkärilehti on tätä nykyä erittäin elinvoimainen. Se on pyylevöitynyt, mutta ennusteessa ei ole huolestuttavaa. Varsinaisen historiikin aika ei siis vielä ole. Sen sijaan on hauska selailla 75 vuoden vuosikertoja. Mitä kertovat, miten asiat ovat edenneet, miten lehti on osallistunut lääkärikunnan koossapitoon ja terveydenhuoltomme rakentamiseen.

Kyllikki Kauttu

Tapani Kososen muistikuvat: Niukat toimitusresurssit ja hyvätapainen ammattikunta

Tapani Kosonen tuli vuonna 1961 apulaistoiminnanjohtajaksi Suomen Lääkäriliittoon, toiminnanjohtajana oli tuolloin Väinö Pensala. Lääkärilehden päätoimittajana oli vuodesta 1956 lähtien toiminut professori Atle Mali, joka kuoli vuoden 1962 joulukuussa. Kosonen valittiin Lääkärilehden päätoimittajaksi Malin jälkeen ja sittemmin vuonna 1969 myös liiton toiminnanjohtajaksi.

Taito Pekkarinen

Lääkärilehden toimitus

Me teemme Suomen Lääkärilehteä. Alarivi vasemmalta toimitusapulainen Sirpa Aro, päätoimittaja Taito Pekkarinen, toimittaja Eeva Pekari. Ylärivi vasemmalta päätoimittajan sihteeri Helena Jukarainen, vs. toimittaja Maira Palosuo, toimituspäällikkö Esa Ilmolahti, toimittaja Marianne Jansson, taittaja Pia Gröhn ja toimitusapulainen Eija-Liisa Salminen. Kuvasta puuttuu virkavapaalla oleva toimittaja Suvi Sariola.

Suomen Lääkärilehden lukijatutkimus 1997: Lääkäreiden tiedonvälitys sähköistymässä muutaman lähivuoden aikana

Lääkärit lukevat ammattikirjallisuutta runsaasti sekä virka- että vapaa-aikanaan. Tärkeimpiä lukemisen kohteita ovat Lääkärilehti ja Duodecim sekä lääketieteelliset kirjat. Vaikka lehtiä luetaan paljon, ovat niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin lehdet menettäneet lukijakuntaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Lääkärilehteä ja Duodecimia säännöllisesti lukevien määrä on laskenut noin 10 %:lla, mikä ei ainakaan Lääkärilehden kohdalla selity sillä, että lehden laatu katsottaisiin nyt huonommaksi kuin aikaisemmin. Laatuarviot ovat päinvastoin paremmat kuin viisi vuotta sitten. Asenteet ja edellytykset sähköisen lehden julkaisemiseen ja lukemiseen ovat muuttuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Sähköinen tiedonvälitys onkin tulossa nopeasti lähes koko lääkärikunnan työvälineeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkärilehden tuoreesta lukijatutkimuksesta.

Taito Pekkarinen

Johtavat lääkärit huomio

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa terveydenhuollon kehittämisprojektin. Projekti perustuu ministeriön viime marraskuussa julkistamaan Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirjaan. Projektin selvityshenkilöt ovat toukokuussa lähettäneet kaikille terveyskeskusten johtaville lääkäreille, kunnanjohtajille sekä sairaanhoitopiirien johtajille kyselyn, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa mm. erilaisista kehittämishankkeista terveydenhuollossa sekä näkemyksiä palvelujen toimivuudesta ja asiakkaan asemasta. Tietoa tarvitaan projektin selvitystyöhön ja sitä valvovien työryhmien työskentelyn tueksi.

Hanna Salmenpohja

Mukavaa postia Kelalta

Lääkäreille on viime päivinä tullut Kelalta postia. Kullekin lääkärille kerrotaan, kuinka monelle potilaalle hänen kirjoittamiaan lääkkeitä on vuonna 1996 korvattu sairausvakuutuksesta, ja selvitetään näiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma. Seloste sisältää myös yhteenvedon lääkärin viime vuoden aikana kirjoittamien reseptien määrästä, niiden kokonaiskustannuksista ja sairausvakuutuskorvausten määrästä sekä vertailutiedot lääkärien keskimääräisiin lukuihin ja oman erikoisalan lääkärien keskimääriin. Mukana on lisäksi määrättyjen lääkkeitten ryhmittely. Tietoja on lisäksi vertailtu edellisvuoden vastaaviin lukuihin. Selvityksen ovat saaneet lääkärit, joiden määräämiä reseptejä on korvattu sairausvakuutuksesta vuoden aikana yli 200.

Taito Pekkarinen

Bra brev från FPA

De flesta läkare har den senaste tiden fått brev av Folkpensionsanstalten. I brevet informeras läkaren om hur många av hans eller hennes patienter som år 1996 fått ersättning för läkemedel av sjukförsäkringen. Patienternas ålders- och könsfördelning meddelas likaså. Dessutom finns ett sammandrag av antalet recept som vederbörande läkare utfärdat under fjolåret, av dem föranledda läkemedelskostnader och -ersättningar totalt samt jämförelser med motsvarande siffror för hela läkarkåren och medeltalen för läkare inom samma specialitet. De ordinerade läkemedlen är dessutom grupperade och uppgifterna har jämförts med motsvarande uppgifter för året innan. Informationen har dock endast sänts till läkare som i fjol utfärdat över 200 av försäkringen ersatta recept.