Selkäkipupotilaan työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät

Selkävaivojen ja niistä aiheutuvan työkyvyttömyyden lisääntyminen on yleinen huolenaihe länsimaissa. Epäspesifien selkäoireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn on sen vuoksi tutkittu sekä lääketieteellisestä, psykologisesta, sosiologisesta että sosioekonomisesta näkökulmasta. Kipujen aiheuttama vajaakuntoisuus johtuu usein vain osittain fyysisestä sairaudesta, muun osan selittävät mm. psykologiset syyt ja sairauskäyttäytyminen. Toiveet vamman perusteella saatavista korvauksista sekä eläkeodotukset voivat huonontaa hoitotuloksia. Tärkeä työhön paluuta estävä tekijä on myös pitkä työstä poissaolo.

Timo Pohjolainen

Amnioinfuusio

Amnioinfuusiota on käytetty noin 10 vuoden ajan hoitona synnytyksissä, kun lapsivesi on vihreää tai sitä on niukasti tai kun sikiön sykekäyrässä näkyy vaihtelevia hidastumisia napanuorakompression merkkinä. Amnioinfuusiota pidetään lähes riskittömänä, helppona ja hinnaltaan edullisena hoitotoimena. Sykemuutosten on todettu vähenevän sen vaikutuksesta, ja synnytystoimenpiteitä sikiön uhkaavan asfyksian vuoksi on tarvittu vähemmän. Hoidon on todettu myös parantaneen sikiön vointia ja kuntoa. Kätilöopiston sairaalassa amnioinfuusio otettiin käyttöön täysiaikaisten synnytysten hoidossa kaksi vuotta sitten. Tulokset ovat pienen retrospektiivisen tarkastelun perusteella myönteisiä: yli kaksi kolmasosaa hoidon saaneista sikiöistä on syntynyt normaalisti, komplikaatioita ei ole esiintynyt.

Raija Räty, Anna-Liisa Järvenpää, Maija Haukkamaa

Vähärasvainen ruokavalio vauvoille?

Veren rasva-arvoihin voidaan tunnetusti vaikuttaa dieettijärjestelyin. Aikuisilla voidaan ruokavaliota sopivasti muuntamalla saada seerumin kolesterolipitoisuus pienenemään jopa 25 %. Usein dieettimuutosta on kuitenkin vaikea toteuttaa, ja tässäkin asiassa varhainen profylaksi saattaisi tuoda paremman tuloksen.

Suomalainen selkätutkimus

Akuutti selkäkipu on tavallisimpia lyhytaikaisen työkyvyttömyyden syitä eikä ole yksimielisyyttä siitä, miten akuuttia sakrolumbalgiaa (tai millä nimellä sen kukin tuntee) parhaiten tulee hoitaa, levolla vai levotta.

Lamotrigiini - uusi hoitovaihtoehto epilepsiaan

Lamotrigiini on uusi epilepsialääke, jonka yhdistelmäkäytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Epilepsian alkuhoidossa vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä: vain karbamatsepiinia, valproaattia ja fenytoiinia käytetään alkuhoidossa monoterapiana. Lamotrigiinilla on eräitä etuja vanhempiin epilepsialääkkeisiin nähden sekä tehossa että siedettävyydessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää erilaisten epilepsiamuotojen hoitoon ja sillä on edullinen farmakokinetiikka, mm. 24 tunnin puoliintumisaika.

Onko lentoyhtiölläsi defibrillaattori koneissaan?

Kun lentoturvallisuudesta puhutaan, voi olla paikallaan pysähtyä tutkimaan Qantas-yhtiön kokemuksia lennonaikaisista defibrilloinneista. Syyskuussa 1991 jokaiseen lentoyhtiön 53:een Boeing 747- ja 767 -koneeseen hankittiin defibrillaattori. Joulukuun alkuun 1994 mennessä defibrillaattorit olivat olleet käytössä 16 kertaa lennon aikana: 9 kertaa kyseessä oli asystole, kolmessa tapauksessa sinusrytmi ja neljässä kammiovärinä. Neljästä kammiovärinäpotilaasta kaksi selviytyi hengissä ja toipui täysin. Toinen oli 67-vuotias teksasilaismies, ja hän oli niin kiitollinen hyvästä hoidosta, että piti esitelmän American Heart Associationin kokouksessa sanomanaan, että defibrillaattoreita tulisi olla paremmin julkisesti saatavana.

Viisaudenhampaan tulehdus ja hengitystieinfektio

Aikuiset sairastavat keskimäärin 2-4 hengitystieinfektiota vuosittain. Ihmeenä voidaan kuitenkin pitää, että asepalveluksensa vuonna 1992 suorittaneet 22 000 suomalaismiestä sairastivat vain 40 500 hengitystietulehdusta.

Kolera O139 vapaaehtoisilla

Uusi koleravibrion serotyyppi O139, lisänimeltään Bengal, on levinnyt tasaiseen tahtiin Bengalin lahden reunavaltioissa vuoden 1992 lokakuusta. Se on monin paikoin syrjäyttänyt vanhan kunnon koleran O1-serotyypin, lisänimeltään El Tor.

Lymen borrelioosi

Tietoisuus borrelioosista on parissa vuodessa levinnyt laajalle sekä terveydenhuoltohenkilökunnan että ainakin rannikko- ja saaristoalueen väestön keskuudessa. Liekö tähän yhtenä syynä se, että tämän taudin välittäjän voi nähdä paljain silmin, päinvastoin kuin monia muita taudinaiheuttajia. Tässä kirjoituksessa käsitellään lyhyesti borrelioosin eri ilmenemismuotoja sekä erityisesti sitä, miten oireisiin, löydöksiin ja laboratoriotuloksiin pitäisi suhtautua.

Jarmo Oksi

WHO solmi sopimuksen malariarokotteesta

Torstai 4.5. oli suuri päivä Manuel Patarroyolle, kolumbialaiselle lääkärille ja biokemistille, paljon puhutun malariarokotteen SPf66:n keksijälle. Puolen päivän aikaan YK:n rakennuksessa Genevessä yksityisessä seremoniassa Kolumbian varapresidentti Umberto de la Calle Lombanan läsnäollessa hän allekirjoitti WHO:n pääjohtajan Hiroshi Nakajiman kanssa sopimuksen, joka antaa terveysjärjestölle "oikeuden kehittää, valmistaa, jakaa ja myydä rokotetta", kuten WHO:n lehdistötiedotteessa sanottiin. Joitakin tunteja myöhemmin WHO:n 190 jäsenmaan useiden satojen vuosikokoukseen osallistuvien delegaattien edessä de la Calle ojensi kopion sopimuksesta Nakajimalle. "Tämä päivä", sanoi de la Calle, "on ainutlaatuisen tärkeä Kolumbian historiassa ... kansainväliselle tiedeyhteisölle ... ja miljoonille ihmisille, jotka joutuvat taudille alttiiksi ." Aplodit olivat tuskin laantuneet, kun Patarroyo pyydettiin korokkeelle ottamaan vastaan WHO:n Leon Bernard -säätiön palkinto "suurenmoisesta työstä sosiaalilääketieteen alalla".