75938 osumaa

Mitä lääkkeeksi sydänneuroosiin?

Elämässä saattaa olla tapahtumia, joiden aiheuttama jännitys ja hätä heijastuvat itsesäätävän hermoston välityksellä sydämen toimintaan ja tuntemuksiin. Tämä taas voi saada potilaan huolestumaan yhä lisää. Syntyy paha noidankehä. Tyypillistä "sydänneuroosille" on, että oireet ovat usein pahempia levossa kuin jotakin tehdessä. Toiminnallisessa häiriössä oireita yleensä dramatisoidaan, kun taas elimellistä sydänvaivaa sairastava on pikemminkin pidättyväinen ja asiallinen.

Matti Viukari

Lääkelakiin muutoksia

Lääkelakia muutettiin huhtikuun alusta alkaen siten, että kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämä sairaala-apteekki tai lääkekeskus voi toimittaa lääkkeet suoraan oman alueensa kunnan tai naapurikunnan sosiaali- ja terveydenhuollon laitokseen. Lääkelaitoksen luvalla lääkkeitä voidaan erityisestä syystä toimittaa myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksiin. Muutokset säästävät laitosten lääkekuluja enimmillään viitisen miljoonaa markkaa vuodessa. Lakimuutokseen liittyy lääkeasetuksen uudistus.

Lääkäri-työttömyys 28.2.95 tilastoin

Helmikuun lopussa oli työvoimatoimistoihin ilmoittautunut 479 lääkäriä työttömiksi työnhakijoiksi. Vastaavasti vapaita lääkärityöpaikkoja oli ilmoitettu työvoimatoimistoihin 58. Työvoimatoimiston koulutusluokituksen mukaisesti työnhakijat/vapaat työpaikat jakautuivat seuraavasti: Lääketieteen kandidaatit 77/29, lääketieteen lisensiaatit 345/10, erikoislääkärit 29/19, lääketieteen tohtorit 28/-.

UV-säteilystä jälleen ennusteet

Ilmatieteen laitos antaa kevään ja kesän aikana jälleen ennusteita yläilmakehän otsonitilanteesta ja auringon UV-säteilyn voimakkuudesta. Tietoja annetaan sääennusteiden yhteydessä niissä tiedotusvälineissä, jotka ovat hankkineet otsoni- ja UV-palvelun, mutta ennusteita voi kysyä laitokselta myös puhelimitse. Ennustepalvelu on suunniteltu yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.

Terveydenhuollon budjeteissa siirrytty supistuksista nollalinjalle

Terveydenhuollon menoja on tänä vuonna supistettu harvemmissa kunnissa kuin kolmena aiempana vuonna. Terveyskasvatuksen keskuksen puhelinhaastatteluna tekemään Terveysbarometri-tutkimukseen vastanneista 91 kunnasta lähes kaksi kolmasosaa oli nollalinjalla, kun vielä viime vuonna lähes 90 % vastanneista ilmoitti terveydenhuollon budjettivarojen pienentyneen. Supistuksia on tänä vuonna tehty 21 %:ssa vastanneista kunnista, ja 10 % on lisännyt terveydenhuollon budjettivaroja. Varoja on lisätty erityisesti sijaisten palkkaamiseen ja seulontoihin, mm. mammografioihin. Terveysbarometri-tutkimuksessa haastateltavina oli terveyskeskusten hallintoylilääkäreitä ja johtavia ylilääkäreitä. Lisäksi haastateltiin 75 terveysalan valtakunnallisen järjestön johtajia. Vuosittainen Terveysbarometri koottiin nyt neljännen kerran.

Peruskoulun yläasteella joka viides tupakoi päivittäin

Valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen tämänvuotisen kyselyn mukaan nuorten tupakointi ei näytä vähentyneen: peruskoulun yläastetta käyvistä vastaajista tupakoi säännöllisesti viidesosa, kuten jo vuonna 1987. Helmikuussa 1995 kyselyyn vastanneista 14-vuotiaista tupakoi päivittäin noin joka kymmenes ja 16-vuotiaista joka neljäs. Nuoremmassa ikäryhmässä tupakointi on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla, vanhemman ikäryhmän pojat polttavat yleisemmin. Kyselyyn vastasi noin 3 300 nuorta.

Tapio Tervon mielestä hoitajalakko olisi vaatinut selvät rajat "Lakkojohtajat vastaavat seurauksista"

Hoitajalakkoa sen silmässä seurannut johtajaylilääkäri Tapio Tervo vaatii lakossa olleitten keskus- ja paikallisjohtajilta vastuunkantoa. Hänen mielestään vastuu mahdollisista kuolemista ja pysyvistä vahingoista on niillä, jotka eivät antaneet suojelutyövoimaa, kun sitä olisi tarvittu. Lakkojohdon asiantuntemus oli Tervon mielestä niin heikkoa, että vastaavan lakon toistuminen olisi estettävä. Ratkaisuksi hän tarjoaa ennen lakkoa sovittuja selviä lakkorajoja ja kunnon sanktioita virkariitalautakunnan päätöksistä piittaamattomille.

M/S Estonia Erikoissairaanhoidon toiminta suuronnettomuudessa

Turun yliopistollinen keskussairaala kantoi päävastuun autolautta Estoniasta pelastettujen hoidosta heti onnettomuuden jälkeen. Ensihoitovaiheen ratkaiseviksi toiminnoiksi osoittautuivat hälytyksen tekeminen ja toiminnan organisoituminen. Tärkeimmäksi yksittäiseksi tehtäväksi ensihoitovaiheessa havaittiin potilaiden luettelointi. Eri tavoin vammautununeiden, eri kieliä puhuvien ja eri maista kotoisin olevien potilaiden hoitoa olisi ollut mahdoton järjestää hallitusti ilman sitä. Viranomaisten yhteistyö sujui hyvin. Suurin yllätys toiminnasta vastaaville TYKS:ssa oli suuronnettomuuteen liittyvä tiedotus, sen laajuus, kansainvälisyys ja vaativuus.

Seppo Nieminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030