Tupakoinnin vaikutukset keuhkojen toimintaan

Nuorison ja nuorten aikuisten tupakointi väheni Suomessa 70-luvun lopulla, mutta lisääntyi jälleen 80-luvulla. Vuonna 1989 tupakoi tytöistä noin 23 % ja pojista noin 33 %. Vaikka tupakointia pidetään tärkeimpänä yksittäisenä sairautta ja kuolemaa aiheuttavana tekijänä keski-iässä, ei tupakoinnin vaikutuksia keuhkojen toimintaan nuorella aikuisiällä ole juuri selvitetty. Myös passiivinen tupakointi on varsin yleistä. Altistuneiden osuutta koskevat arviot ovat vaihdelleet lapsiväestöissä välillä 40-68 % ja aikuisväestöissä 5-73 %. Passiivisen tupakoinnin vaikutuksia nuorten aikuisten keuhkoihin ei ole aiemmin tutkittu. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus on toimintakyvyttömyyttä ja kuolemaa aiheuttava sairaus, joka kehittyy yleensä hitaasti melko huomaamattomana aiheuttaen selviä oireita vasta taudin myöhäisessä vaiheessa. Ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää tunnistaa mahdolliset riskiryhmät jo taudin alkuvaiheissa.

Maritta S. Jaakkola

Lääketieteellisiin tiedekuntiin 355 uutta opiskelijaa

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat päättäneet tänä vuonna otettavien uusien opiskelijoiden määristä. Helsinkiin tulee 90, Kuopioon, Ouluun ja Turkuun kuhunkin 75 ja Tampereelle 40 uutta lääketieteen opiskelijaa.

Englantilaislääkärille voitto työaikakiistassa

Englannissa päättyi huhtikuussa kuusi vuotta kestänyt kädenvääntö sairaalassa apulaislääkärinä toimineen Chris Johnstonen ja hänen työnantajansa, Lontoon terveysviranomaisten välillä - nuoren lääkärin voittoon.

Erityiskorvaukset yliopistollisille sairaaloille

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille 670,3 miljoonaa markkaa erityiskorvausta. Korvaus maksetaan lääkärikoulutuksesta ja lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta johtuvista ylimääräisistä kustannuksista. Opetustoiminnan osalta korvaus perustuu lääkärintutkintojen lukumäärään, ja tutkimusten osalta korvausperusteena on tieteellisten painotuotteiden lukumäärä.

Kera tytäryhtiöineen uskoo terveydenhuoltoalan teollisuuteen

Terveydenhuollon tekniikkaa valmistavalla teollisuudella on mahdollisuuksia merkittävään kasvuun, arvioivat Kera Oy:n kehityspäällikkö Jukka Suokas ja ja Start Fund of Kera Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Vanhanen tiedotteessaan. Alan innovaatioilla voidaan heidän mukaansa lisätä teollisia työpaikkoja ja vientiä sekä hillitä terveydenhuollon kustannuksia. Start Fund of Kera etsii aktiivisesti sijoituskohteita terveydenhuollon laitteita valmistavista yrityksistä.

Kehitysvamma-huollon muutoksia seurataan

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän seuraamaan kehitysvammahuollossa tapahtuvaa palvelurakenteen muutosta, joka merkitsee sekä laitoshuollon hajauttamista että kunnallistamista. Laitoshuollon hajauttaminen on jo vähentänyt kehitysvammaisten pitkäaikaishoitoa keskuslaitoksissa. 1990-luvulla laitospaikat ovat vähentyneet yli 4 700 paikasta noin 3 200 paikkaan. Kehitysvammaiset ovat siirtyneet keskuslaitoksista kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitämiin palveluasumisyksiköihin.

Eläinpäivät pois kouluista

Allergia- ja astmaliiton asiantuntijaneuvosto esittää, että kouluissa tehtäisiin päätös, jolla kielletään lemmikkieläinpäivät ja eläinnäyttelyiden järjestäminen koulun tiloissa. Näin estettäisiin suuren eläinpölymäärän jääminen koulun tiloihin sekä eläimille allergisten lasten ja aikuisten oireiden paheneminen. Lapsista ja nuorista kymmenen prosenttia on allergisia eläimille.

Dysfasiaa sairastavan lapsen hoitotuki

Dysfaattista lasta saatetaan joutua kuljettamaan kuntoutukseen useita kertoja viikossa monen vuoden ajan. Hoitotuen myöntämisen kriteereinä pidetään erikoislääkärin hoitoa ja kuntoutuksen määrää: hoitotuki voidaan myöntää, jos lapsi tarvitsee jatkuvaa, säännöllistä kuntoutusta vähintään puolen vuoden ajan ja tästä aiheutuu rasitusta lapsen hoitajalle. Tukea ei myönnetä, jos häiriö on niin lievä, että se pystytään korjaamaan esimerkiksi päivähoidossa.

Erkki Vilkman, Seija-Leena Rantala, Raija Vänskä, Saara Onnela

Koululaisten näkö- ja silmäsairausongelmat - milloin konsultaatioon?

Koululaisten näönhuollossa varsinkin näköseulontojen jatkotutkimukset on katsottu monissa kunnissa liian kalliiksi. Sen vuoksi on kokeiltu likitaittoisiksi todettujen lasten lähettämistä näöntarkastukseen optikolle. Näin ei kuitenkaan voida - eikä ole tarpeen - korvata silmälääkärin tutkimusta. Kirjoittajan mukaan koululaisten näönhuollon kustannuksia voidaan olennaisesti vähentää ja samalla työn laatua parantaa kehittämällä seulontatekniikkaa ja jatkotutkimuksiin lähettämisen kriteerejä.

Lea Hyvärinen

Lääketieteellisen lausunnon tekstin ymmärtäminen ja tulkinta Miten asiantuntijalääkärit arvioivat lääkärien B-lausunnot?

Lääkkeiden erityiskorvauspäätökset perustuvat KELAn asiantuntijalääkärien arvioon hoitavien lääkärien kirjoittamista B-lausunnoista. Tavoitteena on yhtenäinen korvauskäytäntö, mutta miten se saavutetaan? Tilastollinen ja tekstianalyyttinen tutkimus KELAn Lounais-Suomen alueen asiantuntijalääkärien 16 lausunnosta esittämistä arvioista osoittaa, että lausuntotekstin lukeminen ja tulkinta on monitasoinen prosessi.

Pekka Nokso-Koivisto, Hanna Järvinen