Työryhmä kartoittaa geneettisen seulonnan eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään geneettistä seulontaa ja siihen liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Työryhmä kartoittaa geneettisen seulonnan tieteellistä perustaa Suomessa ja EU:n jäsenmaiden asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausjärjestelmiä. Se myös arvioi Euroopan neuvoston asiaa käsittelevien suositusten ja sopimusten vaikutuksia ja laatii ehdotuksen siitä, minkälaista sääntelyä Suomessa tarvitaan.

Diabeetikot hyötyvät kolesterolitason alentamisesta vielä enemmän kuin muut

Sepelvaltimotaudin riski on diabeetikoilla suuri ja taudin ennuste tavallista huonompi. Suurentunut riski perustuu sekä itse diabeteksen aiheuttamiin verisuonivaurioihin että sairauteen liittyviin muutoksiin sepelvaltimotaudin riskitekijöissä. Aikuistyypin diabeteksessa tavallisia ovat kohonnut verenpaine ja veren rasva-arvojen häiriöt. Diabeetikoiden kokonaiskolesteroliarvo ei välttämättä poikkea keskimääräisestä, mutta HDL-kolesteroliarvo on usein pieni ja triglyseridiarvot koholla. Suuressa amerikkalaisessa MRFIT-tutkimuksessa todettiin, että diabeetikoiden sepelvaltimotautiriski on 2-3-kertainen kaikilla kolesterolitasoilla.

Uudet uhkaavat tartuntataudit terveyspäivän teemana

Maailman terveysjärjestö WHO valitsi 1997 terveyspäivän teemaksi uudet uhkaavat tartuntataudit. Väestötiheyden kasvu sekä epävakaat taloudelliset ja poliittiset olosuhteet ovat luoneet otolliset edellytykset monien tartuntatautien leviämiselle. Uusia tauteja, kuten HIV, Ebola, apinarokko ja elintarvikkeista peräisin olevat EHEC sekä hullun lehmän tauti, on puhjennut eri puolilla maailmaa, ja osa vanhoistakin on tekemässä uutta tulemista. Tällaisia ovat mm. tuberkuloosi, kurkkumätä, keltakuume ja jopa rutto.

Lääkärin ammatin valo- ja varjopuolet ennen ja nyt

Lääkärin ammatti on kokenut useita muodonmuutoksia 1800-luvun piirilääkäristä nykypäivän terveyskeskus- ja sairaalalääkäriksi. Tieto, menetelmät ja välineet ovat matkan varrella moninkertaistuneet, mutta lääkäreiden kokemat ammatin valo- ja varjopuolet ovat säilyneet melko samanlaisina. Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä kanssakäyminen ihmisten kanssa ovat aina olleet lääkärin työn hyviä puolia. Suuri työmäärä, epäsäännölliset työajat, ja varsinkin kiire ja liiallinen vastuu on koettu ja koetaan edelleen ammatin varjopuoliksi.

Jaana Virkki, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa, Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Missä hoidettavat ovat yhden ja kahden vuoden kuluttua? Selvitys Keski-Suomen läänin terveyskeskus-sairaaloissa, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa 1994-1996

Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus on tavoitteena jokaisessa sairaanhoidon yksikössä. Keski-Suomen läänissä selvitettiin, missä terveyskeskus-sairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaat olivat vuoden ja kahden vuoden kuluttua lähtötilanteesta. Yleinen suunta oli kaikilla hoidonportailla sama: joko pysyttiin entisellä portaalla tai siirryttiin lyhyt-aikaisesta pitkäaikaiseen ja avohoidosta laitoshoitoon. Vain ani harva siirtyi pitkäaikaisesta laitoshoidosta avohoitoon. Varsinkin vanhainkotien lyhytaikaishoidosta siirryttiin yleisesti saman laitoksen pitkäaikaishoitoon. Avohoidossa samanaikaisesti kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavat asiakkaat näyttivät pysyvän pitkään tällä hoidonportaalla. Hoidettavien lähtötaso arvioitiin Vasa-asteikolla, joka mittaa avuntarvetta päivittäisissä perustoimissa.

Pertti Karppi, Marketta Korhonen, Marja-Leena Kärkkäinen, Tapio Tervo

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely eläkevakuutuslaitoksessa

Hoitavat lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat eivät välttämättä tunne riittävästi eläkevakuutuslaitoksen toimintaa ja eläkeratkaisuprosessia. Tämä tuntemus on kuitenkin tarpeen, jotta ratkaisut tulisivat ymmärrettävästi perustelluiksi myös eläkkeenhakijoille. Artikkelissa tarkastellaan työeläkelaitoksen sitä toimintaympäristöä, jossa vakuutuslääkäri työskentelee.

Juhani Juntunen

Kansallinen ympäristöterveysohjelma valmistunut

Helsingissä pidettiin kesällä 1994 Euroopan ympäristö- ja terveysministerien kokous, jossa päätettiin, että jokaisessa Euroopan maassa laaditaan kansallinen ympäristöterveysohjelma. Suomi on saanut ohjelmansa valmiiksi toisena maana, Ruotsin jälkeen. Ohjelman laatinut toimikunta on selvittänyt ympäristöterveyden tilaa ja ongelmakohtia, määritellyt tavoitteet ja pohtinut keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi.

Marianne Jansson

Jaksavatko lääkärit?

Tämän vuosikymmenen lama tuntuu puristaneen myös lääkärikunnasta nesteet ulos, jopa luuydintä myöten. Suoritteiden määrä on ollut hurjassa kasvussa huolimatta supistuksista, sulkemisista, sijaistenottokiellosta ja lomarahavapaista. Työnantajapuolellakin on myönnetty, että terveydenhuollosta ja lääkärien työstä on nyt otettu "löysät pois" ja että lisätehoja ei enää ole saatavissa työtahtia kiristämällä.

Kati Myllymäki

Erikoislääkäriksi pätevöityminen on tieteen, taiteen ja edunvalvonnan asia

Lääketieteen spesialiteettien akateemisessa ammattioppilaitoksessa on viime vuosina tehty monia hallinnollisia muutoksia. Apulaislääkärien elämä on silti enimmäkseen jatkunut entistä latuaan. Pian uudistukset vaikuttavat käytännössäkin.

Jarkko Ihalainen

Sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet: Vuosityöaika paras ylitöiden laskennassa

Sairaanhoitopiirien pääluottamusmiehet oli kutsuttu Lääkäriliittoon 10.4.97 keskustelemaan ajankohtaisista työaikalakiin liittyvistä ongelmista sekä liiton tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle. Kokouksessa tuli ilmi, että jotkut lääkärit ovat jo saavuttaneet ensimmäisen työaikalaissa mainitun ylityökaton eli 138 tuntia on tullut täyteen alle neljän kuukauden aikana. Työaikalaki antaa kuitenkin mahdollisuuden sopia ylitöiden laskemisesta myös vuositasolla, mikä todettiinkin lääkärintyöhön paljon paremmin soveltuvaksi järjestelmäksi.