Terveystutkimus Oy pureutuu palveluun

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ohella auditointia on harrastettu muuallakin. Kun HYKS:ssa keskityttiin professionaaliseen puoleen, muissa hankkeissa pääpaino on ollut palvelujärjestelmän toimivuuden ja asiakaspalvelun laadun arvioinnissa. Nämä hankkeet on toteuttanut Suomen Terveystutkimus Oy.

Neuvolan on keskitettävä voimansa eniten apua tarvitseviin

Neuvolan tehtäviä on rajattava ja työlle etsittävä painopistealueet. Nyt tavoitteista ei puutu laaja-alaisuutta, mutta käytäntö kertoo mittauksista, punnituksista ja määräaikaistarkastuksista. Voimavarat olisikin suunnattava niille asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työssä on myös otettava huomioon sekä asiakkaiden koulutustason että itsetunnon kohentuminen. Suomalaiskansallista ylpeydenaihetta, neuvolaa, tuuletettiin Lääkäriliiton seminaarissa.

Nuorten huumeidenkäyttö Suomessa

Suomessa 1970-luvun alussa alkanut huume-epidemia saatiin katkaistua muutamassa vuodessa puuttumalla ongelmaan tehokkaasti kaikilla tasoilla, niin ehkäisyn, hoidon, lainsäädännön, tiedotuksen kuin poliisin ja tullinkin toimin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vastassa on uuden sukupolven huumeongelma. Miksi nyt?

Pirkko Turpeinen

Oikaisu artikkeliin Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Lääkärilehden numerossa 7/95 julkaistiin artikkeli "Pohjoismainen vertailu: Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja" (Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti). Taulukossa 2 (s. 750) oli virhe: Norjan kohdalla olevat arvot kuvaavaat virheellisesti lukumääriä kaikissa Pohjoismaissa. Todellisuudessa Norjan yliopistosairaaloissa tehtiin vuonna 1989 radikaaleja prostatektomioita 36, TURP-toimenpiteitä 106 ja orkiektomioita 112.

Vapautta asosiaaliseen tapaan

Sekä länsimaisessa oikeudenkäytössä että myös nykyisissä kriminologisissa, psykiatrisissa ja oikeuspsykiatrisissa tutkimuksissa on vallitsevana yksilökeskeinen lähestymistapa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna jäävät kuitenkin rikokseen läheisesti liittyvät sosiologiset ja sosiaalipsykologiset ilmiöt selvittämättä. Kuvaamme mielentilatutkimuslausuntojen ja poliisitutkintapöytäkirjojen avulla yhden asosiaalisen pienryhmän toimintaa 76 päivän aikana. Pienryhmän 18 jäsentä teki tämän lyhyen ajanjakson aikana huomattavan paljon rikoksia. Asosiaalisen pienryhmän ilmiöt ovat tämän tarkastelun valossa tärkeitä kriminogeenisiä tekijöitä, ja niiden vaikutus olisi otettava huomioon kriminaalipolitiikassa, vankeinhoidossa ja oikeuspsykiatriassa.

Anu Putkonen, Panu Hakola

Uusi tupakkalaki muuttaa tupakointitapakulttuuria

Maaliskuun alussa voimaan tullut uusi tupakkalaki muuttaa tupakointitapakulttuuria voimakkaasti. Lain kekseisiä tavoitteita ovat lasten ja nuorten tupakoinnin vähentäminen ja savuttoman hengitysilman takaaminen jokaiselle suomalaiselle.

Olli Simonen

Lääkäriliiton hallitus 23.3.95: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä korjattava

Heinäkuussa 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tulee lääkäreitä koskevien säännösten osalta pikaisesti korjata, totesi Lääkäriliiton hallitus kokouksessaan 23.3.95. Uuden lain mukaan lääketieteen lisensiaatit laillistetaan, mutta he saavat oikeuden toimia vain toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisina, kunnes ovat suorittaneet kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen. Tämä EU-direktiiviin perustuva koulutus, jota muualla Euroopassa edellytetään vain yleislääkärin uralle ryhtyviltä, on lähivuosina pitenemässä kolmivuotiseksi, mikä tekee järjestelmän entistä hankalammaksi suomalaisille lääkäreille.

Styrelsebeslut den 23 mars 1995: Läkarförbundet kräver ändring av lagen om yrkesutbildade personer i hälso- och sjukvården

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 23 mars och behandlade då bl.a. den s.k. tilläggsutbildningen i primärvården. Enligt den lag om yrkesutbildade personer i hälso- och sjukvården som trädde i kraft i juni 1994 får medicine licentiat en begränsad legitimation och endast rätt att verka under tillsyn och ledning av en annan läkare. Läkare som efter legitimationen genomgått två års särskild utbildning för allmänpraktiserande läkare har rätt att självständigt vara verksam som allmänläkare. Stadgandet om särskild utbildning grundar sig på ett EG-direktiv och är avsedd enbart för blivande allmänpraktiker. Tilläggsutbildningen kommer dess-utom i framtiden att förlängas till tre år, vilket skulle försätta de finländ-ska läkarna i en ännu besvärligare situation om inte lagen ändras.

Lääkäriliiton kehitysyhteistyö Namibiassa etenee

Suomen Lääkäriliiton yhteistyö Namibian lääkäriliiton kanssa on etenemässä uuteen vaiheeseen. Namibian itsenäistyttyä vuonna 1990 maahan perustettiin oma lääkäriliitto, joka on alusta asti saanut asiantuntija-apua ja materiaalista tukea Suomesta. Nyt nuoren liiton perustoiminnot alkavat olla kunnossa, joten yhteistyötä ollaan laajentamassa maan terveydenhuollon kehittämiseen.

Lääkäriliiton apurahat karjalaisten lääkärien täydennyskoulutukseen Suomessa

Lääkäriliiton hallitus on päättänyt, että sen täydennyskoulutusrahastosta voidaan nyt myöntää apurahoja myös Karjalan tasavallassa asuvien suomensukuisten lääkärien täydennyskoulutukseen samoin perustein kuin virolaisten ja inkeriläisten lääkärien täydennyskoulutukseen Suomessa.