76102 osumaa

Subglottiseritteiden poistaminen vähentää respiraattori- pneumonioita

Sairaalapneumoniaan sairastuu 18-60 % kaikista respiraattorihoidossa olevista potilaista. Keuhkoperäisiin syihin kuolleista potilaista 70 %:lla on nosokomiaalinen infektio. Näitä karmeita lukemia on pyritty vähentämään keventämällä potilaan altistumista bakteereille, esimerkiksi tehostamalla henkilökunnan käsienpesua sekä vähentämällä potilaan omien bakteerilähteiden bakteerituotantoa selektiivisellä suolistodekontaminaatiolla. Jälkimmäinen menetelmä lisää resistenttien kantojen ilmaantumista.

... mutta paras on toki vieroittua respiraattorista

Hengityskoneesta vieroittaminen on empiiristä eikä standardimenetelmiä ole. Perinteisesti potilas on vieroitettu kytkemällä respiraattori pois hetkeksi ja tarkistamalla, alkaako spontaani hengitys. Kun IMVP (intermittent mandatory ventilation) tuli käyttöön, ajateltiin, että tällainen vieroitus on fysiologisempaa: siinä potilas hengittää omia hengityksiään, mutta kone antaa varmuuden vuoksi säädettävän määrän puhalluksia sekin. Myös painesäätöistä hengitystukea voidaan käyttää; siinä kone puhaltaa potilaan keuhkoihin säädettävällä paineella ilmaa (tai ilma-happiseosta) heti, kun se aistii hengitysliikkeen. Potilas vieroitetaan tuesta puhalluspainetta laskemalla.

Minosykliiniä nivelreumaan?

Nivelreumaan ei ole parantavaa hoitoa, koska etiologiakin on epäselvä. Jos ajatellaan, että mykoplasmainfektio laukaisee reuman, on loogista käyttää esimerkiksi minosykliiniä reuman hoitoon, niin kuin on tehtykin ja joltisella menestykselläkin. Lisäksi tiedetään, että tetrasykliineillä on antibakteerivaikutuksen lisäksi muita nivelreuman kannalta mielenkiintoisia vaikutuksia; se esimerkiksi salpaa fibroblastien kasvua in vitro, hillitsee nivelnesteen kollagenaasiaktiivisuutta ja moduloi valkosolujen toimintaa. Kokeellista rotan reumaa minosykliinillä on myös hoidettu menestyksellisesti. Myös kliiniset hajaraportit puhuvat minosykliinin puolesta nivelreumaa vastaan.

Perhekeskeisyys yleislääketieteessä Tutkimus perhelääkärikoulutuksen vaikutuksista yleislääkärin työssä

Tutkimuksessa analysoitiin Suomessa toteutetun systeemiteoreettiseen ajatteluun perustuvan perhelääkärikoulutuksen sisältöä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhelääkärikoulutuksen tarpeellisuus ja vaikutukset yleislääkärin työssä. Ensimmäinen kaksi vuotta kestänyt perhelääkärikoulutus toteutettiin Oulussa vuosina 1989-91. Koulutuksen suunnittelussa mallina oli mm. Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa toteutettu perhelääkärikoulutus.

Jorma Kiuttu

Narkolepsia

Narkolepsia on ranskalaisen neuropsykiatrin Gélineaun kuvaama syyltään tuntematon ja yleensä idiopaattinen uni-valverytmin häiriö. Pääoireita ovat poikkeava väsymys päivittäin toistuvine vastustamattomine nukahteluineen, usein myös hyvin epätavallisissa tilanteissa sekä katapleksia, äkillinen lihasvoiman heikentyminen yleensä voimakkaiden tunnetilojen yhteydessä. Narkolepsian esiintyvyydeksi mainitaan kirjallisuudessa noin 0,05 %, mutta Suomessa on toistaiseksi todettu arviolta 150 potilasta.

Christer Hublin

Bakteerien osuus äkillisten niveltulehdusten taudinkuvaan

Bakteeriartriittia pidetään edelleen nopeiten rustotuhoon johtavana niveltulehduksen muotona. Toisaalta käsitteiden bakteeriartriitti ja reaktiivinen artriitti raja on hämärtynyt, kun tieto bakteerien osuudesta steriilien artriittien etiologisena tekijänä on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa vertailtiin akuuttiin artriittiin sairastuneiden potilaiden löydöksiä ja ennustetta sellaisten piirteiden löytämiseksi, jotka olisivat tyypillisiä nimenomaan bakteeriartriitille.

Pirkko Kortekangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030