Miten erottaa bakteeriartriitti muista niveltulehduksista aikuisen polvessa

Polvinivelen äkillinen kipeytyminen ja turpoaminen on tavallinen oire monissa sairauksissa. Bakteeritulehduksen poissulku on ensimmäinen tehtävä äkillisessä niveltulehduksessa, vaikka elävän bakteerin aiheuttama niveltulehdus onkin Suomessa kohtalaisen harvinainen sairaus. Bakteeriartriitti aiheuttaa hoitamattomana nopean rustotuhon, mutta asianmukaisesti hoidettuna sen ennuste on hyvä. Taudin diagnoosi perustuu nivelnesteen bakteeriviljelyyn. Ensivaiheen hoitopäätökselle saa parhaan tuen nivelnesteen laktaattimäärityksestä. Tulehduksen voimakkuutta mittaavat laboratoriokokeet, perifeerisen veren valkosolulaskenta ja C-reaktiivinen proteiini sekä nivelnesteen valkosolulaskenta, eivät yleensä auta vakavien artriittien

Pirkko Kortekangas, Hannu Aro

Lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa

Lapsuusiän lihavuuteen liittyvät sosiaaliset, psyykkiset ja terveydelliset haitat puoltavat lihavien lasten hoitoa. Lihavuuden hoidossa korostetaan nykyisin yksilöllisyyttä, pitkäkestoisuutta, liikuntaa ja seurantaa. Oulun yliopiston lastentautien klinikan ja Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksen hoitotutkimuksessa kolmasosa lihavista lapsista laihtui normaalipainoiseksi viisivuotisen tutkimuksen aikana. Hoito oli turvallista, eikä se aiheuttanut kasvu- eikä syömishäiriöitä.

Outi Nuutinen

Psykososiaalisten tekijöiden osuus sairas rakennus -oireyhtymässä

Työpaikan sisäilmaan liittyvien terveysongelmien taustalta on viime vuosien tutkimuksissa etsitty myös työilmapiiriin ja työntekijöihin liittyviä tekijöitä. Tulokset ovat vahvistaneet käsitystä, että sairas rakennus -oireyhtymä on monietiologinen tila, joka syntyy työympäristön fyysisten ja psykososiaalisten tekijöiden sekä työntekijöiden yksilöllisten ominaisuuksien vuorovaikutuksesta. Mahdollisten riskitekijöiden suhteita ja vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta. Useimmat tutkijat näkevät työstressin sääteleväksi tekijäksi, joka lisää työntekijöiden herkkyyttä työpaikan ympäristöaltisteille. "Sairas rakennus" on työpaikkana terveysriski sekä työyhteisön viihtyvyyttä ja tuottavuutta huonontava tekijä. Sitä koskevaa tutkimusta tulisi kehittää ja jatkaa muun muassa interventioin ja pitkittäisseurannoilla.

Marjaana Lahtinen, Pekka Huuhtanen, Kari Reijula

Akarboosi - parannusta diabeteksen hoitoon

Akarboosi on alfa-glukosidaasin estäjä, ja vaikuttaa paikallisesti maha-suolikanavassa hidastaen glukoosin imeytymistä. Näin varsinkin veren glukoosin huippuarvo aterian jälkeen madaltuu. Kanadassa tehtiin lumekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa selvitettiin akarboosin vaikutusta glukoositasapainoon aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla. Kaikkiaan potilaita oli 354, joista osa oli pelkällä dieettihoidolla, osa sai lisäksi metformiinia tai sulfonyyli-ureaa tai insuliinia. Diabeteksen kesto eri ryhmissä vaihteli ja oli ymmärrettävästi pisin insuliiniryhmässä. Akarboosi tai lumelääke lisättiin muun hoidon oheen vuodeksi. Seurannassa mitattiin veren glukoosipitoisuuden lisäksi C-peptidi ja HbA1c sekä seerumin lipidiarvot.

Mikä ihmeen PR-väli?

Lontoolaisessa opetussairaalassa pidettiin 50 kandille tentti, jossa mm. pyydettiin opiskelijaa merkitsemään EKG-käyrään PR- ja QT-välit. Vain yksi teki tämän oikein. Tästä tentaattori keksi kysyä samaa 158 sairaalalääkäriltä, amanuensseista kardiologian erikoislääkäreihin. Samalla kysyttiin, mitä aikamäärää yksi millimetripaperin ruutu vastaa, kun EKG rekisteröidään tavanomaisella nopeudella.

Spesifinen antiestrogeeni

Antiestrogeenit, kuten tamoksifeeni ja toremifeeni, ovat laajassa käytössä rintasyövän hormonihoidossa. Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan ole puhtaita antiestrogeenejä. Esimerkiksi tamoksifeenilla on agonistisia, estrogeenin kaltaisia vaikutuksia luustossa, maksassa ja endometriumissa. Yksi hormoni-hoidon epäonnistumisen syistä saattaa olla se, että syöpäkudos lopulta reagoikin tamoksifeenin estrogeenisiin ominaisuuksiin. Hormonihoidolle resistentin syöpäsolukon kasvu saattaa jopa kiihtyä osittain estrogeenin kaltaisesti vaikuttavan antiestrogeenihoidon seurauksena. Mielenkiinnolla onkin odotettu spesifisiä antiestrogeenejä, joilla ei olisi lainkaan estrogeenin kaltaisia ominaisuuksia.

Noppaterapiaa aivohalvaukseen

Tilastotieteen kurssilla Edinburghissa 22 oppilasta valitsi kuvitellun hoidon kuvitelluille aivohalvauspotilaille noppaa heittämällä. Kullakin oppilaalla oli punainen, vihreä ja valkoinen noppa; värit simuloivat kuvitellun hoidon kolmea eri modifikaatiota. Mikäli arpomisen tulos oli kuusi, potilas "kuoli", muut arpanumerot kuvasivat henkiin jäämistä. Kukin oppilas suoritti kaksi "hoitotutkimusta", joissa kuviteltuja potilaita oli kummassakin sarjassa 10-200, ja jälkimmäisen "hoitotutkimuksen" katsottiin olevan "kokeneen" tutkijan tekemä. Kussakin "hoitotutkimuksessa" nopanheitot jaettiin kahteen yhtä suureen ryhmään, "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään".

Enterokokit ja sairaalan pesula

Enterokokit kestävät varsin hyvin kuumennusta. Ne kasvavat vielä 56 C:n asteen kuumuudessa. Tätä ominaisuutta on käytetty apuna myös enterokokkien tunnistuksessa.

HIV-potilaiden pneumocystis -profylaksi

Pneumocystis carinii on parasiitti, joka aiheuttaa immunopuutteisille potilaille keuhkoinfektioita. Pneumocystis on erityisesti HIV-potilaiden riesa, ja sitä yritetäänkin torjua monin eri keinoin.

Lisätietoa Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittelyyn

Ikääntymisen myötä, Alzheimerin taudissa ja muissa aivojen degeneratiivisissa, dementoivissa sairauksissa korkeammat aivotoiminnot, kuten oppiminen, muisti, vireystaso ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Alzheimerin taudin etiologia on yhä edelleen tuntematon. Sen sijaan aivoissa tapahtuvista muutoksista taudin aikana tiedetään jo kohtalaisen paljon. Alzheimerin taudissa on havaittu esimerkiksi etuaivojen pohjaosista nousevien kolinergisten hermoratojen (asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) ja myöskin aivorungosta nousevien serotonergisten hermoratojen (serotoniinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) degeneroituvan. Näiden nousevien välittäjäainejärjestelmien otaksutaan olevan hyvin tärkeitä korkeampien aivotoimintojen, kuten muistin, oppimisen ja tarkkaavaisuuden säätelyssä, ja niinpä niiden degeneroitumisen ajatellaan ainakin osittain selittävän niitä korkeampien aivotoimintojen muutoksia, joita mm. Alzheimerin taudissa tapahtuu. Tähänastiset Alzheimerin taudin hoitokokeilut ovat tähdänneet oireiden palliatiiviseen hoitoon pohjautuen siihen tietoon, jota on saatu tutkimalla Alzheimerin taudissa tapahtuvia aivojen hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia ja niiden yhteyttä taudin oireisiin ja jäljittelemällä näitä muutoksi koe-eläimissä. Kolinergisen ja vähäisemmässä määrin myös serotonergisen järjestelmän osuutta erikseen muistin ja oppimisen säätelyssä on selvitelty jo vähän laajemminkin, mutta näiden kahden järjestelmän interaktiot ovat vielä jokseenkin tuntemattomia.

Minna Riekkinen