Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto muutosten paineessa

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilannetta.

Työn uudelleenjakamiseen halukkaita kuntia etsitään

Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy yhdessä kiinnostuneiden kuntien kanssa kokeilemaan hallinnonalallaan työn jakamista ja työn vuorottelua.

Työryhmä suunnittelemaan erikoislääkäri-koulutuksen uudistamista

Kotimaisten ja kansainvälisten muutospaineiden yhteensovittamiseksi opetusministeriö asetti kesäkuussa työryhmän suunnittelemaan erikoislääkärikoulutuksen uudistamista.

Diabetesliitto kehottaa hilpeästi liikkeelle

Diabetesliiton Anna palaa -kampanjassa innostetaan syyskuussa aikuisdiabeetikkojen sukulaisia, "omenavatsaisia" ja kaikkia muitakin yli nelikymppisiä liikkumaan.

Eläimistä luovuttajia elinsiirtoihin?

Elinsiirtojen onnistumisen mahdollisuudet ovat parantuneet nopeasti tehostuneen lääkityksen myötä. Alan tulevaisuudennäkymät saavat kuitenkin maailman johtavilta kirurgeilta täysin vastakkaiset arviot. Maksansiirron uranuurtaja, englantilainen Sir Roy Calne uskoo eläimiltä saatavien elinten käyttömahdollisuuksiin. Sydän- ja keuhkosiirtojen isä, amerikkalainen Norman Shum-way taas suhtautuu skeptisesti xenotransplantaatioon eli eläinten käyttöön ihmisille siirrettävien elinten luovuttajina. Tähtikirurgit selostivat näkemyksiään Nurmijärvellä heinäkuussa.

Kriminaalipotilaiden avohoito keskeytyy liian nopeasti

Vakavista rikoksista tuomitsematta jätettyjä syyntakeettomia potilaita hoidetaan yhä useammin tavallisissa sairaanhoitopiirien sairaaloissa eikä enää pelkästään valtion mielisairaaloissa, kuten ennen. Kriminaalipotilaiden hoitoon on kiinnittänyt huomiota Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka päättää kriminaalipotilaan hoidon lopettamisesta sairaalan esityksen perusteella: näitä esityksiä tehdään varsin huonokuntoisistakin potilaista. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus suosittelee, että sairaalat pyytäisivät asiantuntija-apua valtion mielisairaaloiden oikeuspsykiatreilta. Korjaamisen varaa on myös sairaalasta päässeiden potilaiden jatkohoidossa, joka usein keskeytyy liian nopeasti.

Eila Repo, Eira Hellbom

Number needed to treat (NNT) - muuntaa tutkimustulokset käytäntöön

Tärkeitä ja hyvin toteutettuja kliinis-epidemiologisia tutkimuksia ilmestyy tiheään. Ennen käytännön päätelmien tekemistä olisi voitava mahdollisimman tarkkaan arvioida hoidosta koituva hyöty hoidosta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna. Viime aikoina on preventiotutkimusten arvioinnissa yhä useammin alettu käyttää helposti laskettavissa olevaa lukua, joka ilmaisee, kuinka monta potilasta on hoidettava, jotta yksi tapaus saadaan estetyksi - number needed to treat, NNT.

Timo Strandberg

Patologian laatutunnus

Terveydenhuollon palvelujen laatu on viime vuosina muodostunut keskeiseksi puheenaiheeksi. Laboratorioalalla on laatuun kiinnitetty huomiota jo pitkän aikaa erityisesti Kliinisten laboratoriotutkimusten laaduntarkkailu Oy:n toimesta. Toiminta on kuitenkin edustanut ainoastaan ulkoista laaduntarkkailua ja siksi on herännyt tarve luoda laboratorioiden sisäisiä laatujärjestelmiä. Näin voitaisiin myös välttää laadun kustannuksella tapahtuvat yleensä ankaraan kilpailuun liittyvät väärinkäytökset, jollaisista on jo olemassa esimerkkejä.

Heikki Aho, Hannu Halila

Järjestelmällistä opiskelua eläkeikään asti Lääkäriliiton ja Duodecimin järjestämässä seminaarissa keskusteltiin täydennyskoulutuksen kehittämisestä

Lääkärien jatkuvan täydennyskoulutuksen järjestelmä vaatii koulutustarjonnan entistä parempaa suunnittelua ja koordinointia. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lääkärin tarpeet, työnantajan tarpeet sekä tietyiltä osin yhteiskunnan tarpeet. Vanhanajan kateederiopetuksesta siirrytään yhä enemmän aikuiskoulutuksen menetelmiin, joissa myös kouluttautujien tiedot ja taidot tulevat nykyistä paremmin käyttöön.