Kommentti vielä kerran

Heti aluksi: en nyt enkä myöhemminkään aio kommentoida Ben Furmanin jutustelua. Minimiedellytys ajatusten vaihdolle on näet, että toinen ottaa ajatukseni vakavasti eikä rupea satuilemaan esim. afrikkalaisista parantajista. Tämä SLL:n keskustelupalsta on liian arvokas 'hyvää päivää - kirvesvartta' -tyyppiselle jaarittelulle josta ei tiedä onko se irvailua vai kirjoittajan omaa kritiikittömyyttä.

Martti Paloheimo

Maksapatologian keskeisen oppikirjan uusin painos

Seitsemän vuotta sitten minulla oli ilo arvostella tämän oppikirjan edellinen painos Lääkärilehdessä. Vaikka maksapatologian alalta on saatavissa useita hyviä kirjoja - aivan uusiakin, pidän MacSweenin ja työtovereiden kirjaa aivan keskeisenä maksan patologian ymmärtämisen ja tulkinnan kannalta.

Judit Mäkinen

Kummallista medisiinaa

Kirjassa on käytetty käsitteitä ympäristölääketiede ja kliininen ekologia täysin eri merkityksessä kuin muualla maailmassa. Esipuheessa Anne Calatin toteaakin, että suurin osa lääkärikunnasta ei ole ainakaan lukenut ja vaikka olisi lukenut, ei ole ymmärtänyt tämän suunnan lääketiedettä, vaan pitää sitä kummajaisena.

Juha Kiehelä

Perinnöllisyyslääketiede

Itsesensuurin ja sääty-yhteiskunnan aikana ei keskusteltu. Kissat ruokittiin pöytiensä alle. Käytäntöä perusteltiin käsityksellä, että sisäruokittu oli ennenkin.

Pisara

Farmakopea

Farmakopea (kreik. farmakon, lääke; poieo, tehdä) on kirja, jossa määritellään lääkeaineiden laadulle ja valmistukselle asetettavia vaatimuksia. Se oli aikoinaan ensimmäisiä yrityksiä tuoda laaduntarkkailu lääketieteen piiriin.

Arno Forsius

Mielenterveyspotilaiden kuntoutus - priorisointi umpikujassa?

Terveydenhuollon priorisointiprojekti päätyi Hanasaaressa vuoden 1993 lokakuussa siihen, että potilaskohtaisia priorisointivalintoja on vähennettävä ja tautikohtaista priorisointia ei tule toteuttaa. Elokuussa 1995 KELA lopetti kokonaan psykoterapiaa tarvitsevien potilaiden uusien kuntoutusjaksojen rahoittamisen. Samalla supistettiin käynnissä olevien kuntoutusten kestoa ja kuntoutuskäyntien tiheyttä merkittävästi. Päätökset tehtiin, koska psykoterapia-kuntoutuksen tarve ylitti sitä varten varatun harkinnanvaraisen määrärahan salliman toimintalaajuuden.

Kari Pylkkänen

Prioriteringsprojekt i återvändsgränd

Hälso- och sjukvårdens prioriteringsöverläggningar som avslutades på Hanaholmen i oktober 1993 utmynnade i att de patientrelaterade prioriteringsalternativen måste bli färre och att förtur relaterad till sjukdom inte skall gälla. I augusti 1995 slutade Folkpensionsanstalten helt med att bekosta nya rehabiliteringsomgångar för behövande patienter. Samtidigt reducerades omfattningen av pågående rehabiliteringsbehandlingar och antalet konsultationer i rehabiliteringssyfte avsevärt. Besluten fattades eftersom behovet av psykoterapeutisk rehabilitering översteg de medel att användas enligt prövning som anslagits för ändamålet.

Tavoitteeksi diabeetikkojen hyvä jalkojenhoito

Hiljattain ilmestyneet aikuis- ja nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositukset pyrkivät tehostamaan diabeteksen hoitoa. Hyvän hoitotasapainon on selvästi osoitettu vähentävän taudin komplikaatioita.

Timo Sane

Trombosytopenia ja trombosytoosi

Trombosyytit ovat luuytimen megakaryosyyttien sytoplasmasta irronneita pieniä tumattomia partikkeleita, jotka osallistuvat primaarihemostaasiin muodostamalla verisuonen vauriokohtaan trombosyyttitulpan. Lisäksi ne säätelevät aktiivisesti sekä trombosyyttien omaa että verisuonten seinämäsolujen toimintaa. Trombosyyttien elinaika verenkierrossa on 7-10 vuorokautta. Retikuloendoteliaalijärjestelmä poistaa ikääntyneet ja vaurioituneet trombosyytit. Trombosytopenia on tavallisin hemostaasin häiriö, ja jos vuoto-oireiselta potilaalta todetaan trombosytopenia, muita hemostaasitutkimuksia ei juurikaan tarvita. Myös trombosytoosiin saattaa liittyä sekä vuotoja että trombooseja; trombosytoosi voi olla itsenäinen tauti, essentiaalinen trombosytemia, tai johonkin muuhun sairauteen liittyvä reaktiivinen tila. Poikkeamat normaalipitoisuudesta voivat johtua hyvin monista syistä ja syyn selvittäminen on hoidon onnistumisen kannalta oleellista.

Eeva Juvonen

Vesirokkorokote rekisteröity

Tänä syksynä tulee Suomessakin vapaasti saataville uusi, entistä viruspitoisempi vesirokkorokote. Kansanterveyslaitoksen työryhmä on määritellyt rokotteen kohderyhmiksi ns. riskipotilaat ja näiden kanssa lähikontaktissa olevat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, mutta myös terveet yli vuoden ikäiset lapset ja nuoret lääkärin harkinnan mukaan. Tuleeko vesirokkorokotuksesta osa yleistä rokotusohjelmaa, on toistaiseksi paljolti kustannus- ja tekniikkakysymys. Jos vesirokkorokote onnistutaan yhdistämään MPR-rokotteeseen, uusi nelosrokote olisi helpompi liittää rokotusohjelmaan kuin erillinen pistos.

Timo Vesikari, Pauli Leinikki, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä