Lääketieteen opiskelijoiden stressin aiheuttajat ja oireet

Huonon työllisyystilanteen aiheuttama huoli tulevaisuudesta oli kliinisen vaiheen opiskelijoiden suurin stressin aihe Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyn kyselyn mukaan. Paineita aiheuttivat myös omaan ammattitaitoon ja vaikeasti sairaiden potilaiden kohtaamiseen liittyvät asiat. Vanhemman kurssin opiskelijat olivat huolestuneempia työllisyydestään ja nuoremmat vaikeasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohtaamisesta. Naisopiskelijat ilmoittivat useammin kuin miehet kokevansa riittämättömyyttä vaikeita sairauksia ja kuolemaa kohdatessaan. Kursseista varsinkin naisopiskelijat ilmoittivat henkisesti raskaimmaksi patologian kurssin. Väsymystä ja ärtyisyyttä koettiin usein. Psykosomaattisia oireita, kuten univaikeuksia ja niskasärkyjä esiintyi enemmän naisilla.

Esa Leinonen, Katja Nevala, Outi Lehto, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Ehkäisevän terveydenhuollon etiikka

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvät eettiset ongelmat ovat erilaisia kuin kliinisessä lääketieteessä. Ne ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä, sillä välinpitämättömyys niiden suhteen voi johtaa laajoihin ja pitkäaikaisiin seurauksiin.

Tarja Haapajärvi, Mia Kiuru, Laura Kivinen Päivi Paavola, Pekka Louhiala

Uutiskirje Yhdysvalloista

Lääkärin uralle pyrkivien määrä vaihtelee kuin vuoksi ja luode. Tänä vuonna luvut ovat suhteellisen korkeat, sillä kutakin opiskelupaikkaa kohti oli 2,6 pyrkijää, kaikkiaan 45 657. Ennätystaso saavutettiin vuonna 1975, jolloin pyrkijöitä oli 2,8 paikkaa kohti. Aallonpohjassa puolestaan käytiin vuonna 1988, jolloin hakijoita oli vain 1,6 paikkaa kohti, mutta siitä lähtien määrä on ollut koko ajan kasvussa.

Tuula Fabrizio

Suomalaisen työkyvyttömyyseläkepolitiikan ja laman vaikutus sairauskäyttäytymiseen ja eläkkeellehakeutumiseen

1980-luvulla rakennetun sosiaaliturvan taso on aiheuttanut sen, että sairauksiin perustuville eläkkeille on työttömyyden lisääntyessä kovia paineita. Ongelmana on sairauskäsityksen muuttuminen ja erilaisten, jopa fysiologisten, tilanteiden medikalisoiminen, ei vain apua hakevien henkilöiden vaan valitettavasti jopa lääkäreidenkin taholla. Lama ja yhteiskunnan taloudellinen kriisi ovat aiheuttaneet tilastojen valossa mielenterveyden oireiden lisääntymistä. Yleinen varallisuuden niukkeminen on vähentänyt yksityisten terveydenhuoltopalvelujen kysyntää, kun taas julkisten palvelujen kysyntä näyttää kasvaneen.

Kari Kaukinen

Hoitajan osuus EKG:n laadussa keskeinen

Onnistuneen sydämen sähköisen toiminnan perusteella tehtävän tilanteenarvioinnin perustana on kaikilta osiltaan ehjä ketju: rauhallinen ja tyytyväinen potilas, taitava hoitaja ja asiansa osaava lääkäri. Jokaisen EKG-rekisteröintejä käyttävän lääkärin velvollisuus on huolehtia muun henkilökunnan koulutuksesta ja taitojen ylläpitämisestä sekä laitteiston huollosta ja luotettavasta toiminnasta.

Tarja Pöndelin, Olli Korhonen

Johannes Wahlbergin syntymästä 100 vuotta

Kesäkuun 25. päivänä 1995 tuli kuluneeksi 100 vuotta professori Johannes Wahlbergin (1895-1951) syntymästä. Wahlberg on tunnettu varsinkin endeemisen struuman ennaltaehkäisyn alullepanijana Suomessa. Kuten tiedämme, Suomi on nyt vapaa tästä taudista.

Narkoanalyysi

Narkoanalyysi on psykoterapian tutkimusmenetelmä, jonka tavoitteena 1930-luvulla oli selvittää eräiden psyykkisten häiriöiden, kuten traumaattisten neuroosien, diagnoosia ja taustaa. Narkoanalyysissä tutkittavalle annetaan hyvin pinnallinen anestesia, johon käytetään lyhytvaikutteista barbituraattia (iv), steroidianesteettia tai ilokaasua. Anestesian aikana potilas saattaa estojen vapautuessa paljastaa patoutuneita tietoja, joita terapeutti voi käyttää hyödyksi. Tiedot saattavat olla epäluotettavia, joten niiden merkitystä on pidetty kyseenalaisena. Menetelmästä on luovuttu 1950-luvulta alkaen, viimeksi sitä on käytetty Neuvostoliitossa.

V.P. Savolainen

Medinfo 95

Heinäkuun lopulla oli Vancouverissa lääketieteellisen informatiikan kahdeksas maailmankongressi. Ongelma on sama kaikkialla, kuinka tehdä enemmän vähemmällä.

Erkki Karjalainen

Helsingin psykiatrian kehittäminen

Suomen Lääkärilehden päätoimittaja Taito Pekkarinen, joka on myös Helsingin terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, kuvasi 10.7.95 pääkirjoituksessaan Helsingin psykiatristen sairaaloiden näkemystä psykiatrian kehittämisestä. Kirjoituksessa esitetty näkemys ei vastaa Helsingin psykiatristen sairaaloiden yksikön näkemystä ja vaatii siksi tarkennuksen.

Pirkko Turpeinen

Vastine pääkirjoitukseen 10.7.1995

Suomen Lääkärilehden 20-21/95 Helsingin psykiatrisen sairaanhoidon köydenvetoa koskevan osin ansiokkaan, osin asiasisällöltään harhautuneen pääkirjoituksen johdosta haluan kollegojen pyynnöstä tuoda esiin seuraavia näkökohtia:

Armas Turunen