76102 osumaa

Sairaiden sielunhoitoa ennen 1700-lukua

Sairaiden sielunhoito on jo varsin kauan katsottu papiston tärkeisiin velvollisuuksiin kuuluvaksi. Aikaisemmin sairaus merkitsi usein vaikeaa äkillistä tai pitkäaikaista kärsimystä, josta ei juuri ollut toipumisen toiveita. Siten sairaiden sielunhoito oli pääasiallisesti lohdutusta tuskissa ja valmistamista iankaikkiseen elämään. Keskiajalla monen taudin uskottiin olevan pahojen henkien tai paholaisen aiheuttamia, minkä vuoksi rukoilemista käytettiin silloin myös sairauksien hoitona.

Datateknik vid kontakt mellan sjukhuspolikliniker och öppenvården

Det intresse som väckts för poliklinisk verksamhet är en konsekvens av hälso- och sjukvårdens finansieringsproblem och av att tyngdpunkten tenderar att förskjutas från institutionsvård mot ambulant vård. Efter hand som de stora årsklasserna åldras ökar efterfrågan på sjukvårds-tjänster ännu mer medan resurserna är oförändrade. Följaktligen måste arbetet effektiviseras och användning av datorteknologi är en möjlighet.

Mikrohedelmöitys on uusi menetelmä miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa

Hyvin huonoista siittiöistä johtuvaa lapsettomuutta on aiemmin voitu hoitaa lähinnä vain käyttämällä lahjoitettuja siittiöitä. Uudella mikrohedelmöitysmenetelmällä munasolut kuitenkin saadaan hedelmöittymään erittäin huonoilla siittiöillä yhtä hyvin kuin normaaleilla siittiöillä. Menetelmästä on tulossa miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa yhtä tärkeä kuin koeputkihedelmöitys on naisesta johtuvan lapsettomuuden hoidossa.

Ralph Ashorn, Pirkko Kulomaa, Päivi Parkkonen, Eero Varila

Fibromyalgia - monimuotoinen kipuoireyhtymä

Fibromyalgia on yleinen mutta huonosti tunnettu, lähinnä työikäisten naisten kipuoireyhtymä. Todennäköisesti monet erilaiset syyt voivat johtaa yleistyneeseen kivun kokemisen voimistumiseen. Fibromyalgian tutkimus on viime vuosina laajentunut erityisesti psykoneuroendokrinologiaan. Potilaiden kuntoutuksen tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen sekä kivun hallintakeinojen löytäminen.

Marja Mikkelsson, Jouko J. Salminen

Fibromyalgia psykiatrian näkökulmasta

Fibromyalgian kriteereihin ei sisälly psyykkisiä oireita, mutta potilailla on erittäin usein myös psyykkisiä ongelmia, erityisesti masentuneisuutta. Vaikka potilas valittaakin vain fyysisiä oireita, taustalla voi olla mielenterveysongelmia. Krooninen kipu voi olla piilevän masennuksen oire, ja onpa sen esitetty olevan masennuksen muotokin. Se, miksi fibromyalgia on lähinnä naisten sairaus, on mielenkiintoinen haaste tutkimustyölle.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi

Kasvien aiheuttamat myrkytykset

Kasvien aiheuttamat vakavat myrkytykset ovat harvinaisia Suomessa. Kasvimyrkytysten osuus on noin 5 % sairaaloissa hoidetuista lasten myrkytyksistä. Runsas viidennes Myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä on tapauksia, joissa kasvin epäillään aiheuttaneen myrkytyksen tai potilas on saanut lievän kasvimyrkytyksen. Myrkytysten analysointi jälkikäteen ja kysely Myrkytystietokeskuksessa osoittivat, että kyselyn tai sairaalahoidon syynä oli useimmiten kielon, kirjovehkan, tuhkapensaan tai terttuseljan marjan tai lehden syöminen. Sairaalassa hoidetuista tapauksista vain 11 % oli selviä kliinisiä myrkytyksiä. Vakavia oireita aiheuttivat mm. näsiä, lumimarja, tuhkapensas, rusokuusama ja punakoiso. On ilmeistä, että useimmat kasvimyrkytykset voidaan hoitaa pelkällä lääkehiilellä. Mahantyhjennys on harvoin tarpeellinen.

Anne Lamminpää, Marja Kinos, Jussi Vilska

Viitteitä kannabiksen käytön lisääntymisestä: Varusmiesten huumausaineiden käyttöä testattiin biokemiallisin menetelmin

Kesäkuussa 1993 palvelukseen astuneen 992 varusmiehen veri- ja virtsanäytteistä määritettiin huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuudet. Kannabistuotteiden käytön osoittavaa tetrahydrokannabinolia todettiin viiden ja bentsodiatsepiineja kuudentoista varusmiehen näytteestä, kodeiinia tai morfiinia tai molempia 12 varusmiehen näytteestä ja muita lääkeaineita kuudesta näytteestä. Löydökset viittaavat huumeiden, lähinnä kannabiksen käytön lisääntymiseen vuodesta 1987.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Pirjo Lillsunde, Ari Peitso, Eija Schultz, Kimmo Koskenvuo, Timo Seppälä

Kriittisen sairauden ennusteen arviointi eri diagnoosiryhmissä

Tehohoito on osuvimmillaan silloin, kun sen keinoin voidaan muussa tapauksessa menehtyvä potilas parantaa työkykyiseksi tai ilman ulkopuolista apua toimeen tulevaksi. Tehohoidon kustannukset ovat korkeat, joten epäonnistunut potilasvalinta kuluttaisi tarpeettomasti terveydenhuoltoon suunnattuja voimavaroja. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kehitetty tehohoitoa vaativan sairauden vaikeusastetta mittaavia pisteytysjärjestelmiä, joista voidaan monimuuttujamalleilla laskea yksittäiselle potilaalle huonon ennusteen todennäköisyys. Ennustemalleja voidaan käyttää myös teho-osastojen väliseen suorituskykyvertailuun tai laadun valvontaan yksittäisellä osastolla.

Minna Niskanen

Sykevariaation merkitys henkeäuhkaavien kammioperäisten rytmihäiriöiden synnyssä sepelvaltimotautipotilailla

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänäkkikuoleman perussyy. Äkkikuolema on 13-20 %:lla sepelvaltimotautipotilaista taudin ensimmäinen ja ainoa ilmentymä. Noin 2/3 sydänäkkikuolemista tapahtuu kammiotakykardian kautta sen muuntuessa kammiovärinäksi. Sydäninfarktin jälkeisistä kuolemista noin puolet luokitellaan äkillisiksi. Holter-nauhoituksissa havaitaan kuitenkin vain harvoin merkittävää sydänlihasiskemiaa ennen henkeäuhkaavia rytmihäiriöitä. Muutokset autonomisen hermoston toiminnassa vaikuttavat kaikkiin kammioperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttaviin elektrofysiologisiin mekanismeihin. Sykevariaation avulla voidaan EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnistä saada tietoa muutoksista autonomisen hermoston toiminnassa.

Juhani Valkama

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030