Miesten papilloomavirusinfektio

1970-luvun puolivälissä tehty havainto ihmisen papilloomaviruksen (HPV) liittymisestä naisen kohdunkaulan pahanlaatuisiin kasvaimiin ja niiden esiasteisiin on lisännyt mielenkiintoa myös miesten infektioihin, onhan kyseessä pääasiassa sukupuoliteitse leviävä tauti. Tiedot miehillä esiintyvästä HPV-infektiosta ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vähäiset, sillä miehillä kuten naisillakin infektio esiintyy useimmiten varsin oireettomina sub-kliinisinä litteinä kondyloomaleesioina, eikä miehille ole ollut käytettävissä PAPA-kokeen veroista vaivatonta ja helppoa seulontamene-telmää. Erityisesti HPV-tyyppien 16 ja 18 on myös miehellä osoitettu liittyvän genitaalialueen syöpiin.

Maritta Hippeläinen

Adenovirukset ja keliakia

Keliakia ja dermatitis herpetiformis (DH) ovat viljan valkuaisen, gliadiinin aiheuttamia tautitiloja, jotka ilmenevät geneettisesti altteilla yksilöillä. Ohutsuolen villus-atrofian taustalla on ilmeisesti immunologisen järjestelmän häiriö, mutta tarkkaa patogeneettistä mekanismia ei vielä tunneta. Adeno-virusten osuus keliakian patogeneesissä tuli tutkimuksen kohteeksi sen jälkeen kun osoitettiin merkittävä aminohappohomologia gluteenin A-gliadiinifraktion ja adenovirus 12 E1B (Ad12 E1B) proteiinin välillä. Tässä tutkimuksessa on pyritty serologisin keinoin selvittämään adenovirusten ja keliakian välistä yhteyttä.

Marja-Leena Lähdeaho

Dementia - perusterveydenhuollon ja omaisten näkökulma

Dementia on eräs tärkeimmistä ikääntyneiden pitkäaikaisista sairauksista. Siitä aiheutuu merkittävää rasitetta ja haittaa dementoituneelle ja häntä hoitaville. Kuitenkin niistä seuraamuksista, joita oireyhtymä aiheuttaa dementoitunutta hoitavien perheessä, tiedetään varsin vähän. Myös dementian diagnostiikassa perusterveydenhuollossa käytössä olevien diagnostisten menetelmien tuntemus on puutteellinen.

Petteri Viramo

Aivojen dopamiini-aktiivisuus näyttää erottelevan alkoholisteja

Eläintutkimusten perusteella on syntynyt käsitys dopamiinin vapautumisen tärkeästä merkityksestä aivojen mielihyvätuntemuksen muodostuksessa. Mielihyvämekanismien yliherkkyys taas on esitetty selitykseksi päihderiippuvuudelle, erityisesti alkoholismille. Osassa tutkimuksista onkin saatu viitteitä siitä, että dopamiinireseptoreita koodaava geenialleeli A1 olisi yhteydessä alkoholismiin, mutta toisissa tutkimuksissa tulosta ei ole saatu vahvistetuksi ja asia on edelleen kiistanalainen.

Akava pettyi budjetti-esitykseen

Akava on pettynyt valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyviin veronkevennyksiin. Budjettiriihessä sovittiin, että vakuutetun kansaneläkemaksu 0,55 penniä veroäyriltä poistuu ja sairausvakuutusmaksu kevenee 0,45 pennillä äyriltä. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus ja pakkolainan periminen loppuu. Akava katsoo tuloverotukseen esitettyjen muutosten merkitsevän vain vähäistä helpotusta palkansaajien verorasitukseen.

Anders Jahre -palkinnot 1995

Tämänvuotiset lääketieteen Anders Jahre -palkinnot jaetaan kolmen ruotsalaisen ja yhden suomalaisen tutkijan kesken.

Syövän hoidon laaduntarkastusta kokeiltiin Pirkanmaalla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kokeiltiin syövän hoidon laaduntarkastusta tarkastamalla audit-menetelmän mukaan 30 rintasyöpäpotilaan ja 20 kolorektaalisyöpäpotilaan sairauskertomukset. Projektissa arvioitiin hoidon kulkua, porrastusta, lähettämiskäytäntöä, hoidon viivästymistä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnallista yhteistyötä. Näkökulma oli lähinnä hallinnollinen ja organisatorinen, mutta osassa tapauksista kiinnitettiin huomiota myös lääketieteellisiin hoitopäätöksiin ja niiden yksityiskohtiin. Rintasyövän hoitojärjestelmä osoittautui erinomaisesti toimivaksi, kolorektaalisyövän hoidossa oli sen sijaan korjattavaa ja tarkennettavaa.

Risto Lappi, Risto Johansson, Reijo Räsänen, Karl von Smitten, Tapani Hakala

Tavoitteena onnistunut imetys

Äitien halu imettää vauvojaan taantui 1950-luvulta 1970-luvun lopulle. Imettävien äitien osuus väheni ja imetysajat lyhenivät niin, että 1970-luvun alussa vain yksi äiti kymmenestä imetti puoli vuotta. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne korjaantui, ja 1980-luvun lopulla kaksi kolmannesta äideistä imetti puoli vuotta. Tämän vuosikymmenen alussa imetyksen kesto on taas alkanut lievästi lyhentyä. Terveydenhuollon muutosten ja resurssipulan vuoksi uusien äitien saattaa olla entistä vaikeampaa saada tukea onnistuakseen imetyksessä. Tarvitaan neuvoloiden ja koko perusterveydenhuollon, synnytys- ja lastenosastojen sekä vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä imetyksen edistämiseksi. Imetyksen ohjauksessa voidaan soveltaa WHO:n ja UNICEF:n vuonna 1989 julkaisemaa Vauvamyönteisyys-ohjelmaa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen

Downin oireyhtymän seulonta Suomessa

Sikiödiagnostiikasta on viime vuosien aikana tullut tärkeä osa äitiyshuoltoa. Seulontatutkimukset sikiöiden kromosomihäiriöiden löytämiseksi ovat jo käytössä suuressa osassa Suomea. Vuoden 1995 alussa vain noin kolmannes Suomen kunnista ei tarjoa äideilleen mahdollisuutta osallistua seerumitutkimuksiin 21-trisomian riskin seulomiseksi.

Kristiina Asmala

Doing the decent thing with genes Kansainvälinen genetiikan etiikan symposiumi Turussa 9.-11.8.

Keskiviikkona 9.8.95 kokoontui joukko kansainvälisiä ja kotimaisia geeniteknologian etiikan asiantuntijoita Turun yliopiston bioetiikan keskuksen järjestämään kolmipäiväiseen symposiumiin "Doing the Decent Thing with Genes". Kaiken kaikkiaan osallistujia saapui paikalle noin viitisenkymmentä yli kymmenestä eri maasta ja kolmesta maanosasta.

Veikko Launis