Influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa

Viimetalvinen influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien sairaanhoitoa tuntuvasti. Influenssavirukset A ja B sekä adenovirukset aiheuttivat epidemian, jonka aikana sairastui noin 12 500 varusmiestä. Myös pelättyjä meningokokki-infektioita esiintyi tavallista runsaammin, lähes kymmenen tapausta. Hoitoturvallisuuden varmistamiseksi kuumeinen varusmies on otettava yleensä aina varuskuntasairaalaan tai tarvittaessa perustettavaan tilapäiseen sairaalaan. Kasarmin majoitustuvissa kuumeisia varusmiehiä ei pidä hoitaa.

Kimmo Koskenvuo

Vaikeasti liikuntavammaisten lasten kuntoutus ei siirtynyt KELA:lle ongelmitta

Vastuu vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisestä siirtyi vuonna 1991 julkiselta sairaanhoidolta Kansaneläkelaitokselle. Siirto muutti kuntoutuskäytäntöä oleellisesti. Aikaisemmin lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laati lapsen kuntoutussuunnitelman, valitsi kuntoutuksesta huolehtivat terapeutit pätevyysvaatimustensa periaatteella, seurasi kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta sekä vastasi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Nykyään lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laatii kuntoutussuunnitelman, mutta KELA päättää suunnitelman toteutumisesta, voi määrätä niin halutessaan terapeutit, vastaa kustannuksista ja kontrolloi kuntoutuksen tuloksellisuutta vanhempien ja terapiapalautteiden välityksellä.

Ilona Autti-Rämö

Kohti tietämykseen perustuvaa terveydenhuoltoa - Iso-Britannia edelläkävijänä

Terveydenhuollon toiminnan laatu ja tehokkuus ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi useimmissa teollisuusmaissa. Hoitokäytännöissä on toistuvasti todettu suuria eroja. Nyt ratkaisua etsitään tietämykseen perustuvan terveydenhuollon (evidence based health care) ihanteesta. Käytäntöön soveltamisessa on päästy Euroopassa pisimmälle Isossa-Britanniassa. Artikkeli perustuu Lontoossa keväällä 1995 tehtyihin haastatteluihin.

Juha Teperi

Hallituksen päätöksiä 25.8.95: Lääkäriliitto ei hyväksy päivystyssopimuksen vesittämistä

Lääkäriliiton hallitus arvosteli voimakkaasti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen heinäkuussa antamia ohjeita uuden päivystyskorvaussopimuksen käyttöönotosta ja vaati, että virheelliset ohjeet on pikaisesti oikaistava. Asiassa päätettiin ottaa välittömästi yhteyttä KT:n johtoon ja valtakunnansovittelijaan. Hallitus katsoi, ettei liitto voi sitoutua uuteen tulopoliittiseen ratkaisuun eikä ryhtyä neuvottelemaan siihen liittyvästä virkaehtosopimuksesta KT:n kanssa, ellei kiistaa päivystyskorvauksista saada ratkaistuksi.

Styrelsebeslut den 25 augusti Läkarförbundet accepterar inte att jouravtalet urvattnas

Kommunala arbetsmarknadsverket har under sommaren utfärdat anvisningar om tillämpningen av det nya jourersättningsavtalet. Enligt Läkarförbundets uppfattning strider anvisningarna mot tidigare överenskommelser om tillämpningen av avtalet. Förbundets styrelse kritiserade i skarpa ordalag de felaktiga anvisningarna och krävde omedelbar rättelse. Styrelsen beslöt genast kontakta KA:s ledning och riksförlikningsmannen för att reda upp saken. Förbundet kan inte binda sig vid någon helhetsuppgörelse på arbetsmarknaden eller förhandla med KA om ett nytt tjänstekollektivavtal innan jourersättningstvisten blivit löst.

KHO:n päätös sivutoimesta

Korkein Hallinto-oikeus antoi 14.8.95 pitkällisen käsittelyn jälkeen päätöksensä (taltio nro 3044) koskien kuntasektorin virkasuhteen ulkopuolista toimintaa. Vastaten Lääkäriliiton näkemyksiä asiassa KHO katsoi, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen päätös asiasta oli virkasäännön vastainen. Asian periaatteellisen merkityksen takia sitä selostetaan seuraavassa tarkemmin.

Uutiskirje WHO:sta LASTEN TERVEYS JA ELINIKÄ

WHO:ssa toukokuussa 1994 valmistuneen selvityksen mukaan maailmassa syntyy nykyään vuosittain 145 miljoonaa lasta. Heistä miljoonat elävät sairaina vain lyhyen elämän. Vuonna 1993 yli 12,2 miljoonaa lasta kuoli alle 5-vuotiaina - määrä on yli kaksinkertaisesti Suomen väkiluku, sama kuin Norjan ja Ruotsin väkiluku yhteensä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kehittyvä reumakirurgia ja nivelten anatomia ja fysiologia

Innostus synovektomiaan (1,2) lienee vaimenemassa maassamme, ehkä polviartroosin ja kliinisen kritiikin (3) vuoksi. Suuri osa reumakirurgian kannalta tärkeistä taudeista on epäspesifejä (reumat, reaktiiviset, suolistotautien ym.) synoviittejä, joiden histologinen erottelu ei onnistu (4). Tämä herätti epäilyn niitä niveltasolla yhdistävistä patogeneettisistä mekanismeista, mikä ehkä olisi syytä ottaa huomioon synovektiomiakeskustelussa.

Johan Ahlqvist

Hysterian hoitoa ensimmäisen maailmansodan aikana

Sodan aiheuttamat psyykkiset reaktiot, "sotaneuroosit", yleistyivät sotilailla erityisesti Saksassa ensimmäisen maailmansodan loppua kohti. Vallinneen biologisen psykiatrian oppisuunnan mukaisesti niitä hoidettiin fysikaalisilla hoitomuodoilla, mm. sähköhoidolla. Monia silloisia menetelmiä pidettäisiin nykyään yksinkertaisesti kidutuksena.

Matti Ponteva

EVO-rahojen jakokulma

Ansiokkaassa pääkirjoituksessaan 10.8.95 päätoimittaja Pekkarinen tarkastelee sosiaali- ja terveysministeriön viimeistä pupujussia, jonka se tempaisi hatustaan kesän hiljaisina kuukausina.

Pekka Häyry