76102 osumaa

Sukusolutoimintaa sääteleviä molekyylejä rotan kiveksessä

Aivolisäkehormonit LH ja FSH sekä kivesten välisolujen tuottama testosteroni ovat tärkeitä hormoneja siittiöiden tuotannolle. Mekanismit, miten nämä hormonit vaikuttavat siittiöiden kehitykseen ja erilaistumiseen, eivät kuitenkaan ole tarkasti tunnettuja. Tästä syystä miehen fertiliteetistä ja sen häiriöihin vaikuttavista tekijöistä on toistaiseksi vain vähän tarkkaa tietoa. Miehen testosteronitaso voi esimerkiksi olla aivan normaalitasolla, mutta siittiöiden tuotanto voi kuitenkin olla mitätön. Tämä löydös puhuu sen tosiasian puolesta, että kiveksessä on muitakin sääteleviä tekijöitä kuin testosteroni ja aivolisäkehormonit.

Rüdiger Schultz

Kohdunpoisto Suomessa

Kohdunpoiston epidemiologia on ollut Suomessa tuntematon, vaikka muissa maissa kohdunpoiston esiintyvyyttä, syitä ja trendejä on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistoa; menopaussia käsittelevää edustavaa kyselytutkimusta vuodelta 1989, Mini-Suomi-tutkimusta vuodelta 1980 ja sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä vuosilta 1971-89. Kohdunpoiston prevalenssi 45-64-vuotiailla naisilla oli 19 % ja insidenssi 390/ 100 000 naista. Suomessa kohdunpoiston insidenssi ja prevalenssi ovat korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta lähes samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa.

Riitta Luoto

Makro- ja mikroangiopatia aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla

Tutkimuksen aineistona oli 271 Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikkaan hoitotasapaino-ongelmien vuoksi lähetettyä tyyppi 2 diabetesta sairastavaa potilasta (143 miestä ja 128 naista). Lisäksi oli käytettävissä kaksi verrokkiryhmää, noin 200 ja 250 henkilöä. Potilaiden kliininen tila varsinkin sydän- ja verisuonistatuksen osalta määriteltiin huolella. Apolipoproteiini E tyypattiin isoelektrisen fokusoinnin ja immunoblotting-menetelmän avulla, muiden geenien variaatiot Southern blot -analytiikalla sekä PCR-tekniikalla yhdistettynä restriktioentsyymidigestioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eräiden lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien sekä angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE)-geenin geneettisen vaihtelun merkitystä tyyppi 2 sokeritautia sairastavien sydän- ja verisuonisairastavuuteen.

Olavi Ukkola

Kaladieetistä pohtimisen aihetta

Kala sisältää pitkäketjuisia monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, joiden on todettu vähentävän kolesterolia, laajentavan verisuonia ja estävän verihiutaleiden kokkaroitumista. Tästä on päätelty, että kalan syöminen vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. Tästä onkin saatu näyttöä Hollannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, mutta ei esimerkiksi Norjassa tehdyssä tutkimuksessa. Liioin ei ole aina seurattu sepelvaltimotaudin muuta ilmenemismuotoa kuin kuolemaa. Sitä paitsi n-3-rasvahappojen määrä on rekisteröity vain kahdessa julkaistussa tutkimuksessa.

Ondansetronia aivorunkoperäiseen huimaukseen?

Multippeliskleroosin ja aivorunkovuodon seurauksena esiintyy usein vaikeaa huimausta. Hoito on empiiristä ja tuloksiltaan vaihtelevaa - neuroleptejä, antihistamiineja ja metoklopramidia on käytetty. Bentsodiatsepiinit voivat myös auttaa. Koska serotoniinireseptorin HT3:n antagonisti ondansetroni tehoaa pahoinvointiin, kokeili pari kanadalaisneurologia tätä lääkettä aivorunkoperäiseen huimaukseen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030