Kynsisilsan kustannukset kuriin!

Tämän vuosikymmenen aikana kynsisienen hoito on kokenut vallankumouksen. Griseofulviinin vuonna 1958 alkanut valta-asema alkoi horjua 80-luvulla ensimmäisen oraalisesti imeytyvän imidatsolijohdannaisen, ketokonatsolin tultua käyttöön (1). Tieto pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä maksatoksisuusriskistä on kuitenkin laimentanut innon hoitaa kynsisilsaa ketokonatsolilla. 90-luvun systeemiset sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini mullistavat käsitykset hoitomalleista. Itrakonatsoli soveltuu uusimman tutkimustiedon mukaan jaksottaiseen annosteluun, ns. pulssihoitoon, millä on oleellinen merkitys lääkityksen kustannuksiin.

Heikki Brandt

Kultakuumetta verkoissa

Netscape Communications on pieni velkainen yritys. Se ei ole tuottanut tähän päivään asti penniäkään voittoa. Yritys listautui äsken New Yorkin pörssiin. Osakkeiden yhteisarvoksi tuli kaksi miljardia dollaria yhdessä päivässä. Mistä on kysymys?

Erkki Karjalainen

Kestouniterapia

Kestouniterapiaksi kutsutaan lääkkeillä aikaansaatua unitilaa, jonka syvyyttä ja pituutta voidaan säädellä. Sveitsiläinen Kläsi käytti v. 1922 skitsofrenian hoitoon laskimoon annettua Somnifen-barbituraattia: toistuvia barbituraattiruiskeita käyttäen potilas pidettiin unessa jopa yli kaksi viikkoa. Hoitoon liittyvät kuolemantapaukset johtivat kuitenkin uusien lääkkeiden kokeiluun. Potilasvalintaa ja valvontaa tehostamalla vakavat komplikaatiot ja kuolementapaukset vähenivät. Anestesiologisten hoitomenetelmien avulla asfyksiaan johtavat tilanteet saatiin paremmin hallintaan. Uudet psyykenlääkkeet sekä insuliinisokki ja aivojen sähköärsytyshoito korvasivat vähitellen kestouniterapian toisen maailmansodan jälkeen, joskin menetelmän erilaisia yhdistelmiä käytettiin rajoitetusti mm. Neuvostoliitossa vielä 1970-luvulla.

V.P. Savolainen

Pienet kunnat laman kurimuksessa

"Parempi pieni ja ketterä kuin suuri ja kömpelö", on John Naisbittin näkemys kansantalouksista. Miten ajatus pätee Suomen kuntiin?

Timo Teinonen

KELA:n taksauudistus ja erikoismaksuluokka

Kansaneläkelaitos pani keväällä 1995 toimeen yksityistä lääkärintoimintaa koskevan 'uudistuksen': kotiin tuli laatikollinen A4-formaattiin levitettyjä 'layoutiltaan' kömpelöitä palkkiokaavakkeita ja muuta paperitavaraa. Saatteena oli niukkasanainen kirje ja operatiivisten toimenpiteiden luettelo, jossa toimenpiteiden nimien perässä on kohtalaisen mukaviakin rahasummia, jos muistaa laskea mukaan erikoislääkärille kuuluvan 50 %:n korotuksen (miksi muuten tämän valtaosiltaan erikoislääkäreiden toimialaan kuuluvia suoritteita sisältävän luettelon täytyy olla taksoitettu yleislääkäripohjaiseksi? Päinvastainen menettely olisi ilman muuta järkeenkäyvämpi!).

Ilkka Soini

Osastonlääkäri Ilkka Soini

Olette kirjoituksessanne puuttunut kahteen monitahoiseen ongelmavyyhteen, jotka ovat aiheuttaneet runsaasti kipakkaa keskustelua lääkärikunnan keskuudessa. Sekä sairausvakuutuksen taksauudistus että erikoismaksuluokkakysymys ovat asioita, joita on valmisteltu lukuisissa työryhmissä ja niitä on käsitelty myös liiton hallituksessa ja muissa liiton toimielimissä. Molemmista asioista tullaan alkavan syksyn aikana kirjoittamaan Lääkärilehdessä, minkä vuoksi tyydyn seuraavassa lyhyehköihin kommentteihin.

Matti Koivistoinen

Kommentille kommentti

Juhannuksen edellä saapuneessa Lääkärilehdessä oli kuin olikin tällä palstalla kommentti "Martti Paloheimon ajatuksiin". Vihdoinkin siis joku! Ja kuka muu se olikaan kuin Ben Furman. Olisi pitänyt arvata! Valitettavasti Furman kuitenkin kirjoittaa aivan muusta kuin juuri minun ajatuksistani. Samalla paljastuu, että hänen ns. "vasta-argumenttinsa" ovat vain rennosti heitettyjä rutiiniväitteitä, viittauksia joihinkin tutkimuksiin, joita en tunne. Eräät väittämät ovat lisäksi täysin vääriä, kuten se, että kausaaliyhteys muodostettaisiin muka terapiassa ja että potilaat omaksuisivat terapeutin selitysmallit ilman muuta. Ei se niin käy; jos sellaista yrittää potilas vaihtaa terapeuttia.

Martti Paloheimo

Kujalalle ja Furmanille

Santero Kujala, teilasit Päivi Santalahden ja Meri Koivusalon huolen terveyden normittamisesta tyypillisenä suomalaisena epäluuloisuutena. Mistä moinen suomalaiskansallinen ominaisuus? Muutenkin vastineesi oli mielestäni hyvin yksioikoinen, eikä kai tarkoitus olekaan epäillä mitään? Asiat vain eivät ole niin yksinkertaisia.

Marja Kautto

Parjaamisesta ja mustamaalaamisesta

Kiitos Martti Paloheimolle ja Marja Kautolle kommenteista Paloheimon juttuun kirjoittamaani vastineeseen. Olen pahoillani Marja siitä, että syytät minua psykoanalyysin parjaamisesta ja kollegojen mustamaalaamisesta.

Ben Furman

Florence Nightingale - sairaanhoidon ja terveydenhuollon uudistaja

Englantilaisen Florence Night-ingalen (1820-1910) toiminta sairaanhoitajien koulutuksen uudistamiseksi ja sairaanhoitajien ammatillisen aseman vakiinnuttamiseksi on yleisesti tiedossa. Sen sijaan hänen työnsä sotilaiden sairaanhoidon, sairaalaolojen ja avosairaanhoidon kehittämiseksi on vähemmän tunnettua.

Arno Forsius