76102 osumaa

Hyperkolesterolemian hoidon vaikutukset verisuonten endoteelin toimintaan

Sepelvaltimoahtaumien pieneneminen ja kasvun pysähtyminen veren lipidipitoisuuksien normaalistuessa on looginen, mutta ei riittävä selitys hyperkolesterolemian hoidon suotuisiin vaikutuksiin. Monissa tutkimuksissa on viime aikoina saatu selviä ja kiinnostavia viitteitä kolesterolin vaikutuksista verisuonten endoteelin toimintaan. Endoteeli säätelee kemiallisten mekanismien kautta keskeisesti mm. verisuonten supistumista, ja siihen vaikuttaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Timo Strandberg, Matti J. Tikkanen

Ihon bakteeri-infektioiden hoito

Tärkeimmät ihoinfektioita aiheuttavat bakteerit ovat Staphylococcus aureus ja A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Mikrobilääkehoitoa valittaessa ne tulee aina muistaa. Joissain selluliitti- tai follikuliittitapauksissa aiheuttajana voivat olla myös gramnegatiiviset sauvabakteerit ja anaerobit bakteerit. Epätyypillisissä tai komplisoituneissa tapauksissa bakteerietiologian selvittäminen on välttämätöntä.

Saara Huovinen

Vireyshäiriöiden kliinis-neurofysiologinen diagnostiikka

Elimellisten unihäiriöiden diagnosoimiseen yöaikaisin rekisteröinnein on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet, mutta päivävireyden mittaaminen on ongelmallista varsinkin, jos tarvitaan varmaa objektiivista näyttöä esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kykenevyydestä liikenteen työtehtäviin. Pelkkään suoritukseen perustuvien menetelmien ongelmana on, että koetilanne yleensä parantaa vireystasoa. Luotettavampaa on mitata uni-valverytmiä karakterisoivia elektrofysiologisia suureita suoraan, ja tähän onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, joista yleisimmin käytössä on nukahdusaikatutkimus. Päivävireyden määrittämiseen on myös käytetty monikanavaista vuorokausirekisteröintiä. Kaikkiin käytössä oleviin menetelmiin liittyy kapasiteetti-, kustannus-, luotettavuus- ja standardointiongelmia, tehtiinpä analyysi silmämääräisesti tai tietokoneella. Spesifiselle, luotettavalle ja yksinkertaisesti toteutettavalle objektiiviselle vireysmittarille on kuitenkin yhä enemmän tarvetta. Tällaisen testin kehittäminen vaatii suunnattomasti perustutkimusta, kehitystyötä sekä viitearvojen keräämistä.

Joel Hasan, Kari Hirvonen

Ensi kokemuksia polysomnografiaan perustuvasta unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen päiväväsymystä aiheuttava sairaus. Nykykäsityksen mukaan myös hengitysteiden osittainen tukkeutuminen ja lisääntynyt hengitysvastus johtaa yhtä vakaviin oireisiin, muuhun sairastuvuuteen ja ilmeisesti myös kuolleisuuden lisääntymiseen ainakin onnettomuusvaaran vuoksi. Unihäiriöiden diagnostiikassa käytetään kokoyön unirekisteröintejä. Vaikea obstruktiivinen uniapnea voidaan todeta suppealla polygrafialla, mutta osittaisen ahtauman ja useiden muiden unihäiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää toistaiseksi täydellistä polysomnografiaa. TAYS:ssa suppeita polygrafioita on tehty jo vuosien ajan, täydellisiä polysomnografioita syksystä 1993 alkaen.

Riikka Mäkinen, Joel Hasan, Jaakko Herrala, Markku M. Nieminen

Vanhukset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhuspotilaat eivät käytä riittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Hoidon riittämättömyyden suurimpana syynä on pidetty hoitomahdollisuuksien puutetta. Priorisointi terveydenhuollossa saattaa aiheuttaa vanhusten enenevää syrjäytymistä. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa selvitettiin kaikkien hoidossa olleiden potilaiden hoitotilanne. Vanhukset saivat psykiatrista erikoissairaanhoitoa suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, ja he olivat etenkin avohoitopalveluihin tyytymättömämpiä kuin muut. Vanhuspotilaat eivät olleet muita masentuneempia eikä heillä ollut enemmän psykosomaattisia oireita kuin muilla ikäryhmillä. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä oli yhtä hyvä kuin nuoremmilla. Vanhukset erottuivat kuitenkin omaksi, kliinisesti muista poikkeavaksi ryhmäkseen. Vanhusten psykiatrisiin häiriöihin onkin syytä paneutua erikoissairaanhoidossa perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty.

Jouni Kontkanen, Heimo Viinamäki, Teuvo Koskinen, Eino Venäläinen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Suomalainen itsemurhatutkimus

Maassamme on käynnissä valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka osatyönä on selvitetty itsemurhan tehneiden miesten mielenterveyssairaudet. Vuoden aikana tehtiin 1 397 itsemurhaa, ja niistä 44 oli nuorten miesten (ikä 20-34 v) ja 87 keski-ikäisten miesten (ikä 35-59 v) itsemurhia. Kirjoittajat kävivät tarkoin läpi kaikkien sairausanamneesit ja analysoivat itsemurhan tehneiden miesten psykomorbiditeettia mielisairauksien (kliiniset oireyhtymät), persoonallisuushäiriöiden ja fyysisten sairauksien mukaan.

ACE:n estäjät herkistävät hypoglykemialle

Vuosien varrella ilmestyneiden hajaraporttien mukaan ACE:n estäjät altistavat hypoglykemialle, jos potilas käyttää samanaikaisesti suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä tai insuliinia. Hollannissa toimii 300 000 asukasta kattava lääkkeiden käytön seurantajärjestelmä, joka on yhdistetty sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin. Järjestelmä kattaa 95 % kuuden kaupungin väestöstä ja tarjoaa siten mahdollisuuden mm. tutkia, millaisia lääkkeitä hypoglykemian vuoksi sairaalahoitoon joutuneet potilaat käyttävät.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030