Vapaus vai kahleet? Psykiatristen potilaiden eristämisen historiaa

Psykiatrisissa sairaaloissa potilaan siirtäminen eristyshuoneeseen ja erilaisten siteiden käyttö potilaan kiinnipitämiseksi ovat vanhoja, joskin edelleen käytössä olevia hoitomuotoja. Kohtelu on toki historian kuluessa muuttunut humaanimmaksi sitten aikojen, jolloin pelottavan eristyssellin uskottiin parantavan hulluutta.

Eila Sailas

Onko kallosi läpinäkyvä?

Kudokset läpäisevät hyvin valoa NIR-alueella, 700-1 300 nanometriä. Hemoglobiinin ja sytokromien tilaa voidaan seurata kalloa avaamatta mittaamalla valon kulkua ohimosta toiseen.

Erkki Karjalainen

Kannustusta ja kritiikkiä suomalaiselle tiedepolitiikalle

Kun lääketieteen kandidaattina 1948 sain juhlallisen kutsun Duodecim-Seuran jäseneksi, aloin saada myös seuran aikakauslehteä. Se oli ulkonaisesti aika vaatimaton ja sisällöllisesti, voinee sanoa monessa suhteessa vielä vaatimattomampi. Vähän ymmärtävä kandidaattikin ihmetteli kymmenen potilaan aineistoja, joista jakaumia esitettiin sadasosaprosentin tarkkuudella ilman mitään tilastollista käsittelyä. Eipä silti, kun hiukan perehtyy tieteen filosofiaan ja tieteelliseen päättelyyn ja selittämiseen esimerkiksi Ilkka Niiniluodon erinomaisten teosten pohjalta, huomaa miten paljon huteroa lääketieteellisissä julkaisuissa vielä saattaa olla, vaikka tulokset perustuvatkin näennäisesti virheettömään tilastolliseen menettelytapaan. Tällaisista seikoista johtuvat ihmeelliset, toisinaan kohuakin herättäneet tulokset ja äkilliset näkemysten muutokset. Biologia ja tilastotiede ovat kosketuspinnoiltaan usein huonosti toisiinsa sovitettavissa.

Pekka Vuoria

Pissaprofeetoista moderniin molekyyligenetiikkaan

Kliinisen laboratorion tutkimusalueen laajentuminen ja mittausteknisen automaation kehitys ovat olleet viime vuosina nopeita. Oppikirjoilla on ollut vaikeuksia pysyä mukana samassa tahdissa bioteknologian kanssa. Tähän kirjaan on kunnianhimoisesti pyritty sisällyttämään mahdollisimman paljon nimenomaan uutta teknologiaa. Kirjoittajina on 87 huipputason asiantuntijaa.

Martti Lalla

Faktoja ja kannanottoja keskusteluun terveydehuollon laadusta

Terveydenhuollon toimenpiteiden ja terveystuloksen välinen mutkikas suhde siivitti BMA:n, BMJ:n ja Euroopan terveystulosten verkoston ECHHO:n edeltäjän yhteistä kongressia, jonka tuotoksena on tämä kirja. Kirjoittajat pohtivat eri lähtökohdista, kuinka terveydenhuollon aikaansaannoksia tulisi mitata ja miten tulosten avulla voitaisiin parantaa työkäytäntöjä. Brittien ongelmat ja mahdolliset ratkaisut ovat kovin samanlaisia kuin omamme, ja kirja tarjoaakin tiiviin lukupaketin suomalaisen tuloskeskustelun rikastamiseen.

Marjukka Mäkelä

Bernard de Mandeville - lääkäri ja yhteiskuntafilosofi

Bernard de Mandeville syntyi vuonna 1670 Alankomaiden Dordrechtissa, jossa hänen isänsä oli lääkärinä. Mandeville opiskeli ensin Rotterdamin Erasmus-koulussa filosofiaa. Hän kiinnostui kuitenkin lääketieteestä, opiskeli sitä Leidenin yliopistossa ja suoritti lääketieteen tohtorin tutkinnon vuonna 1691.

Uusi maailma, kaaoksesta kosmokseen

Ameriikan raitti on kiehtonut suomalaisten mieliä jo monien sukupolvien ajan. Väitetään, että kerran rapakon takana käynyt tuntee olevansa aina lätäkön väärällä puolella. Moni suomalainenkin on sukupolvien saatossa lähtenyt elintasopakolaisena Suureen Länteen.

Pisara

Perjantai 13. päivä ja kaikki hyvin

Suomessa vietetään ensimmäisen kerran Valtakunnallista Tapaturmien Torjuntapäivää perjantaina 13. päivänä lokakuuta. Usko perjantain 13. päivän epäonneen ja vaarallisuuteen on edelleen yllättävän yleistä. Ilman tuohon päivään liittyvää uskomustakin Suomessa sattuu vuoden jokaisena päivänä huolestuttavan paljon tapaturmia.

Merja Söderholm

Fredagen den 13:e och allt är väl

I Finland firas Nationella Olycksfallsbekämpningsdagen nu för första gången - fredagen den 13 oktober. Tron på att fredagen den 13:e är förbunden med olyckor och faror är fortfarande överraskande utbredd. Men även utan den vidskepelse som häftar vid dagen i fråga inträffar i Finland varje dag under året oroväckande många olyckor. Olyckshändelser är ett centralt problem för folkhälsan i Finland. Årligen inträffar omkring en miljon olycksfall som skördar närmare 3 000 människoliv och för samhället orsakar kostnader som överstiger 20 miljarder mark per år. Fördelningen är cirka 700 000 olycksfall i hemmet och under fritiden, 150 000 i trafiken och 130 000 på arbetsplatsen. Antalet olycksfall i hemmet och under fritiden har fortsatt att öka. Tack vare lå@Ensim.kpl = ngsiktigt och målmedvetet forskningsarbete, insatser i förebyggande och upplysande syfte samt resurstilldelning har trafik- och arbetsskadorna fortsatt att minska sedan en tid tillbaka. Men först på sistone har man börjat uppmärksamma säkerheten i hemmen och under fritiden och börjat sprida mer kunskap om förebyggande åtgärder.

Unihäiriöt ja vireysmittaukset: voimavarojen haaskausta vai uusi haaste?

Yhteiskunta vaatii ihmiseltä yhä enemmän valppautta ja vireyttä, niin työssä kuin liikenteessäkin. Huono vireystaso häiritsee muistia, ajattelua ja keskittymistä. Unihäiriöt ovat kuitenkin yleisiä. Epidemiologisten tutkimusten mukaan jopa 3-4 % väestöstä kärsii liiallisesta päiväaikaisesta uneliaisuudesta. Voimakasasteisesta kroonisesta unettomuudesta kärsii eri tavoin mitattuna 8-15 % ja lievemmästä 20-30 % väestöstä.

Joel Hasan