Lasten suojelu sodan jaloissa

Ensi syksynä on kulunut viisi vuotta siitä kun YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen lapsen oikeuksista. Suurin osa maailman valtioista on ratifioinut sen. Sopimuksen toteutumista valvova kymmenjäseninen toimikunta on alkanut tarkastaa sopimukseen liittyneiden valtioiden raportteja, mutta ehtojen täyttymisestä ollaan hyvin kaukana.

Toimittanut Timo Klaukka

Lapsityöläisten ankara elämä

Jo 1600-luvulta lähtien filantro-piaa harrastavien keskuudessa heräsi ajatus kehittää laitoksia, joissa köyhät lapset aina 5-vuotiaista alkaen saisivat olla työnantajien opissa. Tarkoituksena oli ehkäistä tulevaisuudessa työttömyyttä ja irtolaisuutta opettamalla lapsille työnteossa tarvittavia taitoja ja tietoja. Asiaan kytkeytyi toinenkin tavoite, saada lapsityön avulla kustannukset halvemmiksi.

Sosiaaliturvamme - ajopuuko?

Sosiaalimenojemme osuus kansantuotteesta on noussut tällä vuosikymmenellä yli kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 1990 se oli 27 %, tällä hetkellä noin 38 %. Laman takia työttömyysturvan kustannukset ovat nousseet eniten, eivätkä myöskään eläkejärjestelmien menot ole lopettaneet kasvuaan. Kansantaloutemme tasapainoilee velkaantumisen, verotusasteen, säästöjen ja talouskasvun edellytysten luomisen välillä.

Är vår sociala trygghet på drift?

Socialutgifternas andel av vår BNP har under detta årtionde stigit med över tio procentenheter. År 1990 var andelen 27 procent, i dag är den cirka 38 procent. På grund av recessionen har utgifterna för arbetslöshetsskyddet stigit mest, men också pensionssytemens kostnader har fortsatt att öka. Vår folkhushållning går balansgång mellan skuldsättning och skattegrader, sparåtgärder och tillväxtförutsättningar.

Taito Pekkarinen

Epileptisten kohtausten erotusdiagnostiikka

Kun potilas saa toistuvasti tajunnanmenetyskohtauksia, joudutaan useimmiten pohtimaan, onko kyseessä epilepsia. Epilepsiakohtauksia muistuttavia häiriöitä voivat aiheuttaa monet sairaustilat. Tajunnanhäiriökohtaukset ovat useimmiten lyhyitä ja potilas on jo tajuissaan tutkimuksiin tullessaan. Erotusdiagnostiikan kulmakivi on huolellinen anamneesi. Tässä katsauksessa käsitellään tavallisimpia epilepsian erotusdiagnostisia ongelmia ja pohditaan eri tutkimusmenetelmien merkitystä diagnostiikassa.

Tapani Keränen, Matti Sillanpää, Paavo Riekkinen

Allergiset silmätulehdukset ja niiden käypä hoito

Allergiset silmätulehdukset ovat hyvin yleisiä. Tavallisimpia ovat atooppiseen allergiaan liittyvät konjunktiviitit, joihin voi liittyä myös luomioireita. Alttius silmätulehduksille periytyy, ja sitä esiintyy 20-40 %:lla väestöstä. Allergisista silmätulehduksista noin puolet on kausiluonteisia. Atooppiset sairaudet ovat ilmeisesti lisääntyneet teollisuusmaissa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja yli miljoonasta atooppisen taipumuksen omaavasta suomalaisesta arviolta 10-15 %:lla on silmäoireita. Ne voivat olla atopian ainoa ilmenemismuoto, jolloin ihon pistokokeet tai seerumin spesifisen IgE:n määritykset ovat joskus negatiivisia. Tämä onkin johtanut allergisten silmätulehdusten alidiagnostiikkaan ja vääriin hoitoihin. Allergiassa paras hoito on aiheuttajan eliminointi, mutta kun se ei ole mahdollista, oireet pyritään saamaan kuriin sopivalla paikallislääkityksellä.

Osmo Kari

Luuydintilaan annettava infuusio edelleen käyttökelpoinen nestehoidossa

Luuydintilaan annettu infuusio on helppo ja nopea tekniikka nesteytyksen aloittamiseksi erityisesti tilanteissa, joissa laskimokanyylin laittaminen on hankalinta. Erityisen hyödyllinen se on sokissa olevien pienten lasten hoidossa. Tekniikka on helppo oppia ja luuydintilaan voidaan turvallisesti antaa myös tarvittavia lääkkeitä. Tarkoin seurattuna ja lyhytaikaisessa käytössä luuhun annettuun infuusioon ei liity merkittäviä komplikaatioita.

Markku Leskinen, Mikko Remes, Matti Uhari

Paranoidisen vanhuspotilaan hoito

Paranoidiset oireet ovat yleisiä vanhuudessa; on arvioitu, että jopa noin 40 % psykogeriatrisista sairaalapotilaista kärsii jonkinasteisista paranoidisista oireista. Paranoidisuus voi olla "puhdasta" epäluuloa, mutta harhaluuloja esiintyy myös erilaisten somaattisten tai psykiatristen sairaustilojen yhteydessä. Potilaan hoito alkaa hyvästä perusselvittelystä, tarkasta somaattisesta ja psykiatrisesta tutkimuksesta sekä diagnoosin asettamisesta. Aluksi pyritään selvittämään, onko tilanteelle mitään tehtävissä. Oleellista on vaikuttaa itse syihin, ei vain oireisiin. Perussyytä etsittäessä saatetaan ajoittain tarvita normaalien rutiinitutkimusten ohella myös pään kuvantamismenetelmiä tai neuropsykologista tutkimusta.

Maija Savijärvi, Pirkko Hiltunen, Matti Viukari

Altistuskoe jauhoastman diagnostiikassa

Joka neljäs Suomessa todettu työperäinen astma on jauhojen, viljojen tai rehujen aiheuttama. Uloshengityksen huippuvirtausarvojen seurannasta on tullut keskeinen tutkimus astman diagnostiikassa, mutta monissa sairaaloissa tehdään edelleen myös altistuskokeita jauhopölyillä. Astman ammattitautidiagnostiikka on hankalaa, ja pölyaltistus saattaa osoittaa todellisen aiheuttajan. TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa on vertailtu jauhoaltistuskokeen tuloksia ihopisto-, RAST- ja metakoliinikokeiden tuloksiin.

Antero Muittari, Seppo Saarelainen, Eero Iivonen, Kirsi Laasonen Paula Kuusisto

Ruokatorvikohjuvuodon uusi hoito

Maksakirroosin pohjalta syntyvien ruokatorvikohjujen vuoto hoidetaan joko portapainetta madaltavalla sunttikirurgialla tai endoskooppisella skleroterapialla. Saksalais-ranskalaisena yhteistyönä akselilla Freiburg-Metz tehty tutkimus kertoo uudesta hoitovaihtoehdosta, perkutaanisesta stenttisysteemistä.