Avo- ja laitoshoidon rajanvetokiistaa selvitellään

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä on syntynyt kiistaa siitä, mikä on avohoitoa ja mikä laitoshoitoa. Kun tavoitteena on ollut kunnallisen laitoshoidon vähentäminen, asiakkaita on siirretty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin palveluratkaisuihin, mm. palveluasuntoihin ja yksityisiin palvelukoteihin. Kuntien ja Kelan välille on kuitenkin syntynyt erimielisyyttä välimuotoista palvelua käyttävän henkilön oikeudesta sairausvakuutusetuuksiin, kuten lääkekorvauksiin. Kela on joillakin paikkakunnilla tulkinnut palvelukoteihin siirretyt asiakkaat laitospotilaiksi ja evännyt heiltä sairausvakuutusetuudet.

Perinatologiassa potilaana yhä useammin sikiö

Suomen tämän vuoden suurin kansainvälinen tieteellinen kongressi, European Congress of Perinatal Medicine, pidettiin kesäkuun alkupäivinä. Se kokosi Helsinkiin lähes 1 600 osanottajaa yli 60 maasta.

Terveystarkastuksia vähennetty ja työttömien ehkäiseviä palveluja lisätty kunnissa

Terveyttä edistävä ryhmätoiminta ja kampanjointi on useissa kunnissa tämän vuoden aikana vilkastunut, kun taas terveystarkastuksia on vähennetty, ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön keväällä teettämästä selvityksestä.

Mikrobiologian tutkimusten tasoporrastus vaatii suunnitelmallisuutta

Mikrobiologisista tutkimuksista tulisi saada potilaan kannalta suurin mahdollinen hyöty mahdollisimman taloudellisesti. Tutkimusten tasoporrastuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen tämän periaatteen mukaisesti edellyttää, että ensin määritellään, mitä tavoitteita ja vaatimuksia tutkimukselle ja sen suorittamiselle halutaan asettaa. Tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon myös kustannusvaikutukset. Hoidon porrastus ja laboratoriotutkimusten tasoporrastus eivät sinänsä ole uusia asioita, mutta niiden toteuttaminen nykyisissä oloissa antaa aihetta tilannearvioon. Artikkelissa hahmotellaan, miten mikrobiologisten tutkimusten tasoporrastusta tulisi lähestyä, jotta päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen nimenomaan potilasta ajatellen.

Rauno Mäntyjärvi, Tarja Ojanen

Kliinisen kemian laboratoriotutkimusten porrastus sairaanhoitopiirin alueella

Kliinisen kemian alalla tarkoituksenmukainen laboratoriotutkimusten porrastus on järjesteltävissä nimenomaan sairaanhoitopiireittäin. Yhteiskunnan kannalta olisi varmasti taloudellisinta, että sairaanhoitopiirin eri yksiköiden kesken sovittaisiin tarkoituksenmukainen analytiikan porrastus ja työnjako, joka perustuu potilaan hoidon järjestämiseen. Laboratoriotutkimusten yhteisen tietokannan luominen piirin alueelle mahdollistaisi laboratoriotutkimusten täysimääräisen porrastuksen ja hyväksikäytön.

Ilkka Penttilä

Miten terveyskeskus käyttää järkevästi patologian alan palveluja?

Tarpeellisten patologisten tutkimusten karsinta säästämisen nimissä voi tulla pidemmän päälle kalliiksi. Parempi säästökeino olisi karsia pois näytteenottotekniikan puutteellisuudesta johtuvat epäedustavat näytteet.

Kari Syrjänen

Olisiko Suomessa siirryttävä vakuutuspohjaiseen terveydenhuollon rahoitukseen?

Lama-Suomen terveydenhuollon säästötoimet ovat herättäneet keskustelun myös tulevasta kehityksestä: riittääkö terveydenhuollon nykyinen rahoituspohja tutkimus- ja hoitomenetelmien turvaamiseen tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen uskoo, että kohdentamalla voimavarat oikein palvelut pystytään turvaamaan jatkossakin. Lääkäriliitossa terveydenhuollon rahoitusta pohtinut työryhmä on puolestaan tullut siihen tulokseen, että verovaroin hoidettu palvelutuotanto ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työryhmän ajatus vakuutuspohjaisesta terveydenhuollon rahoituksesta on johtanut mielenkiintoisiin keskusteluihin mm. vakuutusyhtiöiden kanssa. Uudenlaista mallia esittää myös kunnallishallinnon tutkija, apulaisprofessori Erkki Mennola, jonka ratkaisu olisi potilaan valinnanvapauteen ja aitoon yrittämiseen perustuva terveydenhuoltojärjestelmä.

Kuntatutkija Erkki Mennola irrottaisi terveyspalvelut kunnallishallinnosta "Kunnallinen terveydenhuolto toimii kuin suunnitelmatalous"

Harva uskaltaa kyseenalaistaa kunnan roolin terveydenhuollon ja muiden palvelujen järjestäjänä. Kunnallispolitiikan apulaisprofessori Erkki Mennola Tampereen yliopistosta uskaltaa. Jos Mennola saisi päättää, "kallis ja väistämättä umpikujaan johtava" järjestelmä, jossa kunta tuottaa palvelut omassa organisaatiossaan, purettaisiin. Tilalle tutkija rakentaisi valinnanvapauteen ja aitoon yrittämiseen perustuvan järjestelmän, jossa tuki ohjattaisiin suoraan terveyspalveluiden käyttäjälle, ei niiden tuottajalle. Sveitsissä malli toimii jo.

Yksityispraktiikan nettovarallisuuden laskeminen verotuksessa

Lääkärin tulojen perusteella maksamiin veroihin vaikuttavat tulojen lisäksi merkittävästi myös vastaanoton varat. Seuraavassa selvitetään tätä erikoislaatuista mekaniikkaa, jonka lainsäädäntöperustana on vahvistaa liike- ja ammattitoiminnan eli elinkeinotoiminnan omia pääomia. Pyrkimyksenä on vähentää haluja nostaa tuloja ulos yksityisottoina.

Raimo Immonen

Pohjoismainen lääkärineuvosto: Töitä valmistuville lääkäreille

Pohjoismainen lääkärineuvosto vetoaa pohjoismaiden hallituksiin lääkärien työmarkkinoiden tasapainottamiseksi. Suomessa ja Ruotsissa on molemmissa noin 600 lääkäriä työttömänä. Tanskassa satakunta lääkäriä kärsii lyhytaikaisesta, yleensä koulutukseen liittyvästä kitkatyöttömyydestä. Työllisyystilanne on vielä hyvä Norjasssa ja Islannissa, toisin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa.