Nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi ja sen häiriintyminen

Nuorten psyykkisiä ongelmia on tutkittu runsaasti epidemiologiselta kannalta, mutta häiriöiden sisältöä on tutkittu niukasti. Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiseen nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymiseen reagoidaan lähettämällä nuori psykiatriseen tutkimukseen ja onko terveinä pidettyjen nuorten joukossa psyykkistä piilosairastavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, eroaako psykiatriseen tutkimukseen ohjattujen ja terveiden nuorten sosiaalinen kasvuympäristö toisistaan. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen kannalta haluttiin tutkia, onko psyykkisesti oireilevien nuorten suhtautuminen seksuaalisesti kypsyvään ruumiiseensa ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen erilaista kuin terveiden.

Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet

Niska-hartiaoireet ovat toimistotyöntekijöillä yleisiä. Aiemmin oletettiin, että toimistoergonomian kehittäminen vähentäisi niska-hartiaoireisuutta. Ergonomian parantumisesta huolimatta oireet kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämän perusteella niska-hartiaoireisuuteen on ilmeisesti olemassa ergonomian ohella muitakin syitä. Niska-hartiaoireita myös tutkitaan ja hoidetaan runsaasti, mutta kliinisen tutkimuksen merkitys ja hoitomenetelmien vaikuttavuudet tunnetaan yhä huonosti.

Primary gastrointestinal non-hodgkin's lymphomas

The purpose of the present study is to describe the clinical, radiological and endoscopic presentation of primary gastric lymphoma (PGL) and the clinical presentation of primary small intestinal lymphoma (PSIL) and large intestinal lymphoma (PLIL) in all patients treated for this disease in Finland during the period of 1972-1977 as well as in all patients treated for this disease at the Second Department Of Surgery, Helsinki University Central Hospital during the period of 1978-1988. The two patient groups were compared for diagnostic procedures, treatment, results of treatments and prognostic factors.

Lääkärityöttömyys huippulukemissa

Lääkärien työttömyysluvut ovat kevään kuluessa tulleet aavistuksen verran alas tammikuisesta huipusta. Kun 31.1. työvoimatoimistojen kirjoissa oli 674 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, huhtikuun lopussa oli samassa tilanteessa hiukan toistasataa lääkäriä vähemmän, eli 567. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoihin ilmoitettu huhtikuussa 41; luku oli kasvanut kolmen kuukauden takaisesta seitsemällä.

Pohjolan pahin lääkärityöttömyys Suomessa

Suomessa on selvästi enemmän työttömiä lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa, ilmenee pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteisestä tilastoesitteestä Läkarfakta 1994. Vuoden alussa Suomessa oli 615 työtöntä lääkäriä, Ruotsissa 568, Tanskassa 100, Norjassa 17 ja Islannissa ei yhtään. Norja on Pohjoismaista ainoa, jonka syrjäseuduilla on vielä lääkäripulaa. Norjan avoimista työpaikoista löytyy tietoja paitsi lääkärilehdistä myös Suomen työvoimatoimistoista.

Sosiaalimenojen muutokset jyrkkiä 90-luvulla

Suomen valtion terveydenhuoltomenot pienenivät vuonna 1992 reaalisesti 4 % edellisen vuoden tasosta, kun taas työttömyysmenot kasvoivat 67 %. Sosiaalimenojen yhteissumma, 175,2 miljardia markkaa, oli reaalisesti 7,4 % suurempi kuin vuonna 1991; osuus bruttokansantuotteesta oli 36,8 % ja runsaat neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaaliturva Suomessa 1992 sisältää tilastoja sosiaalimenoista ja niiden rahoituksesta vuosina 1980-92.

Työterveyshuollon korvauksista muutosesitys

Helmikuun alkupuolella työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättäneen työryhmän ehdotukset ovat edenneet nopeasti eduskuntakäsittelyyn. Muistion vastaanottanut ministeri Jorma Huuhtanen asetti tavoitteeksi, että uusi korvausjärjestelmä saadaan käyttöön ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys työterveyshuollon korvausten muuttamisesta annettiin eduskunnalle 27. toukokuuta.

LYV-toimikunta vetosi Jorma Huuhtaseen

WHO on kysynyt Haagin kansainvälisen oikeusistuimen mielipidettä ydinaseiden käytön laillisuudesta. Aloitteentekijöitä asiassa ovat Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -liike ja muut kansainväliset rauhanjärjestöt, jotka pyrkivät saamaan ydinaseiden käytön julistetuksi laittomaksi. Haagin kansainvälinen oikeusistuin on pyytänyt 10.6.94 mennessä eri maiden viranomaisia ilmaisemaan näkemyksensä siitä, onko ydinaseiden käyttö oikeudellinen ja terveydellinen kysymys.

Terveydenhuollon tuoteturvallisuus

STAKES perusti tuoteturvallisuusyksikön vuoden 1993 alussa. Sen tehtävänä on valvoa terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuutta niin potilaiden kuin käyttäjien kannalta. ETA-sopimuksen ja mahdollisen EU-jäsenyyden myötä Suomen lainsäädäntöä on muutettu ja tullaan muuttamaan. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista astui voimaan 1.1.94 ja siihen sisältyy direktiivi aktiivisista implantoitavista lääkinnällisistä laitteista. ETA-sopimuksen lisäpakettiin sisältyy direktiivi lääkinnällisistä laitteista, joka on kaikkia muita lääkintälaitteita ja -tarvikkeita koskeva ns. yleisdirektiivi. Tähän liittyvää lainmuutosta valmistellaan parhaillaan ja sen on määrä astua voimaan 1.1.95. Lisäksi on valmisteilla in vitro -diagnostiikan laitteita ja tarvikkeita koskeva direktiivi. Tuoteturvallisuusyksikkö on näissä asioissa valtuutettu viranomainen Suomessa. Sen tehtävien hoito edellyttää laaja-alaista ja monipuolista asiantuntemusta.

Lääkäreiden käsitykset vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta

Lääkäreiden suhtautumista vaihdevuosien jälkeiseen hormonihoitoon tutkittiin kyselyllä, jossa oli mukana gynekologeja, sisätautilääkäreitä, yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistumattomia. Sekä yleinen asennoituminen että käsitykset hormonilääkkeiden käyttöaiheista, hoidon kestosta, hyödyistä ja haitoista vaihtelivat huomattavasti sekä lääkäriryhmien välillä että ryhmien sisällä. Myönteisimmin hormonihoitoihin suhtautuivat gynekologit. Pitkäkestoisen hormonihoidon hyödyistä ja haitoista tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin yhtenäiseen hoitokäytäntöön tähtääviä suosituksia voidaan antaa.

Elina Hemminki, Päivi Topo