75827 osumaa

Teleradiologinen kuvansiirto nopeuttaa hoitopäätöksiä

Digitaalisessa muodossa olevan radiologisen kuvan teleradiologinen siirto keskussairaalan ja yliopistollisen sairaalan välillä nopeuttaa hoitopäätöksiä, parantaa potilasturvallisuutta ja säästää hoitokustannuksia jo vaatimattomimmillakin kuvansiirtolaitteilla. Tulevaisuudessa kalliimmat ja tarkemmat kuvansiirtoyhteydet tulevat ilmeisesti yleistymään myös terveyskeskusten ja eri sairaaloiden välillä, kunhan rahalliset resurssit sallivat.

Arja-Liisa Vuorela, Matti Puranen

Kokemuksia dysfaatikkolasten sopeutumisvalmennuskursseista

Lapsen dysfasia ilmenee viivästyneenä ja häiriintyneenä puheen ja kielen kehityksenä. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat osa dysfaatikkolasten ja heidän perheittensä lääkinnällistä kuntoutusta. Ne ovat myös hoitaville yksiköille merkittävä kustannustekijä. Tutkimustietoa sopeutumisvalmennuskurssien hyödyllisyydestä dysfasian hoidossa on verraten vähän. Kuopion yliopistollisen sairaalan alueen dysfaatikkolapsille järjestetyille sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet perheet arvioivat kurssin annin hyödylliseksi. Tärkeänä pidettiin erityisesti perheiden yhdessäoloa ja muilta perheiltä saatua tukea. Monet kursseilla kohdanneet perheet pitävät yhteyttä edelleen. Toisten lasten tapaamisen todettiin vahvistaneen dysfaatikkolapsen itsetuntoa, ja kurssilla oli myönteinen vaikutus lapsen omatoimisuuteen. Lisäksi motivaatio viittomien käyttöön parani, mikä helpottaa lapsen puheen kehitystä.

Anna-Maija Vallittu, Marjatta Jaroma Juhani Nuutinen

Terveyskeskuspsykologien työn sisältö ja työajan käyttö

Terveyskeskuspsykologit ovat Suomessa kuuluneet perusterveydenhuollon henkilöstöön jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Ohjeet terveyskeskuspsykologien toiminnasta korostavat monipuolista ehkäisevää mielenterveystyötä ja yhteistyötä muiden henkilöstöryhmien kanssa. Tutkimus 85 terveyskeskuksen psykologien työn sisällöstä ja ajankäytöstä osoittaa kuitenkin, että terveyskeskuspsykologien työ on usein liiaksi rajoittunut vain johonkin osa-alueeseen ja että terveyskeskuspsykologit toimivat varsin erillään muusta henkilökunnasta, myös esimiehestään, joka useimmiten on terveyskeskuksen toimintaa johtava lääkäri. Valtaosa psykologien potilaista tuli vastaanotolle ilman lähetettä tai sairaanhoitajan lähettäminä, vaikka psykologin antaman hoidon tulisi ohjeen mukaan perustua terveyskeskuslääkärin toimeksiantoon. Terveyskeskuspsykologit eivät myöskään kovin usein ohjanneet potilaitaan jatkohoitoon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Ilmeisesti psykologin työ on jäänyt terveyskeskusten muille henkilöstöryhmille vieraaksi - ja päinvastoinkin - ja näin edellytykset yhteistyölle ovat olleet heikot.

Kirsi Haavisto, Pertti Kekki

Lääkärien suhtautumista potilaisiin tutkittu

Potilaiden suhtautumista terveyspalveluihin ja lääkäreihin on selvitelty lukuisissa tutkimuksissa, mutta nyt on Lääkäriliitto tutkinut ensimmäisen kerran, millaisia tunteita potilaan kohtaaminen lääkärissä herättää. Lääkärin asenteiden ja tunteiden selvittäminen on tärkeää, jotta potilas-lääkärisuhdetta voitaisiin kehittää molempien osapuolten näkökulmasta. Vastaukset auttanevat osaltaan ymmärtämään myös niitä seikkoja, jotka joskus ovat potilaan ja lääkärin välisten viestintäongelmien taustalla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030