Antihistamiinit allergisen nuhan hoidossa

Histamiini on allergisen reaktion lukuisista välittäjäaineista tärkein ja aiheuttaa kaikkia nuhan klassisia oireita. Antihistamiinit vaikuttavat pääasiassa vain histamiinista johtuviin oireisiin eivätkä siksi parhaimmillaankaan auta nuhaan täydellisesti. Ne tehoavat paremmin akuuttiin ja lievään kuin pitkään jatkuneeseen ja vaikeaoireiseen nuhaan. Käytännössä antihistamiinit ovat usein ensimmäinen lääkeryhmä, jolla allergista nuhaa aletaan hoitaa. Jotta kunnioitus hyviä, mutta väärin käytettyinä jopa vaarallisia lääkkeitä kohtaan säilyisi, antihistamiineja ei tulisi laajassa mitassa vapauttaa käsikauppaan.

Pirkko Ruoppi

Lääkäreiden tupakastavieroitus nikotiinilaastarilla

Nikotiinilaastarin tullessa Suomen markkinoille tarjottiin tupakoiville lääkäreille mahdollisuutta osallistua tupakastavieroitustutkimukseen, jossa vieroituksen apukeinona käytettiin nikotiinilaastaria. Tutkimukseen ilmoittautui 293 lääkäriä, joista 234 aloitti laastarihoidon. Heistä kolme kuukautta myöhemmin oli 41,5 % edelleen tupakoimatta. Lopettamisessa epäonnistumista ennustivat voimakkaaseen riippuvuuteen viittaavat tekijät: ensimmäisen savukkeen polttaminen puolen tunnin sisällä heräämisestä ja tupakointi myös vuoteessa. Tupakanhimo väheni melko nopeasti laastarihoidon aikana. Laastarista johtuvaa paikallista ihoärsytystä esiintyi odotetusti: koko hoitojakson ajan laastaria käyttäneistä 4 % raportoi vaikeasta ihon punoituksesta. 20 tutkittavaa keskeytti laastarihoidon iho-oireiden takia; heistä tosin suurin osa oli tupakoimatta kolmen kuukauden kohdalla. Hoitotulokset tukevat aikaisemmin raportoituja tutkimuksia, joissa on osoitettu nikotiinilaastarin hyödyllisyys tupakastavieroituksen apukeinona.

Klas Winell, Heikki J. Korhonen, Esa Virtala

Tehohoitopotilaan mahaverenvuodot

Tehohoidossa oleville potilaille on tapana aloittaa stressiulkuksen estohoito. Tällainen hoito vähentää ulkusten esiintyvyyttä tehokkaasti, mutta toisaalta ulkuksia esiintyy kaiken kaikkiaankin vähän, ja profylaksiaa käytetään siis hyvin usein turhaan.

Pitkäaikainen ranitidiiniestohoito ulkusvuodon jälkeen

Pohjukaissuolihaavauman tavallisin komplikaatio on vuoto, joka uusiutuu tavan takaa aiheuttaen sairautta ja kustannuksia. Vaikka tämä on tuttua, on hämmästyttävää, että tähän asti ei ole ollut käytettävissä kontrolloitua tietoa pitkäaikaislääkityksen vuotoja estävästä vaikutuksesta.

Pieniannoksinen varfariinihoito estää tromboembolioita

Kemoterapiaa saavilla syöpäpotilailla tromboembolioiden vaara on lisääntynyt. Vaaraa voidaan vähentää antikoagulanttihoidolla, mutta tällöin vuotokomplikaatioiden vaara puolestaan lisääntyy. Uusi tapa estää trombooseja on pieniannoksinen varfariinihoito.

Lääkeresistentti tuberkuloosi - toivon pilkahdus

Lääkeresistentti tuberkuloosi on levinnyt valtavalla voimalla Yhdysvalloissa. Toisin kuin HIV, tuberkuloosi tarttuu herkästi myös hoitohenkilökuntaan, ja lääkeresistentti tauti on yhtä vakava sekä potilaille että henkilökunnalle.

Resistentit sieni-infektiot - voi ei!

Tärkeimmät lääketieteen ja luonnontieteiden lehdet ovat kevään aikana julkaisseet poikkeuksellisen määrän mikrobien resistenssiä käsitteleviä artikkeleita. Tiedelehti Science julkaisi jälleen, jo toisen kerran kahden vuoden sisällä, sarjan julkaisuja (Frontiers in Biotechnology, 33 sivua), jotka käsittelevät mikrobien resistenssiongelman paisumista ja uusien mikrobilääkkeiden pulaa.

Osa meistä ei koskaan saa parvovirusinfektiota

Parvovirus B19 on ainoa ihmiselle patogeeni parvovirus. Se aiheuttaa varsin tavallisen taudin, erythema infectiosumin eli parvorokon. Parvoviruksen on kuitenkin todettu aiheuttavan myös aplastista kriisiä, joskin tämä tila on harvinainen.

Suomen lääkemarkkinat 1993

Vuosi 1993 oli lääkemyynnille kohtuullisen kasvun aikaa. Uudet lääkkeet valtasivat alaa vanhemmilta, ja kilpailu rinnakkaisvalmisteiden ja lääkeyritysten kesken oli muutoinkin kovaa. Myös laitoshoidon purkaminen lienee lisännyt lääkkeiden käyttöä avohoidossa.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Vanhusten masennus haaste terveyden-huollolle

Vaikka Suomen vanhusten toimintakyky jatkuvasti paranee, yksi osa-alue ei ota kohetakseen. Suomalaisvanhusten masentuneisuusluvut ovat yhä kansainvälisesti korkeita. Viitisentoista prosenttia 65 vuotta täyttäneistä tarvitsisi hoitoa masennukseensa, mutta murto-osa tästä määrästä hakee sitä. Usein vanhuksen masennus sekoitetaan dementiaan, toteaa tutkija Anne Raassina tuoreessa Vanhuspolitiikka-raportissaan.