Äkillinen välikorvantulehdus

Äkillinen välikorvantulehdus on nuhakuumeen jälkeen yleisin pienten lasten infektiosairaus. Sairastavuus on suurimmillaan 1/2-2 vuoden ikäisillä lapsilla, ja 54- 71 % lapsista on sairastanut vähintään yhden akuutin otiitin ennen toista syntymäpäiväänsä. Taudin uusiutumisriskin on todettu olevan sitä suuremman, mitä nuorempana lapsi sairastaa ensimmäisen äkillisen välikorvantulehduksen.

Hannu Valtonen

Lääkärintodistukset sairauksissa, joiden lääkehoito kuuluu erityiskorvauksen piiriin

Kansaneläkelaitos on hiljattain tarkistanut kriteerit, joiden perusteella tiettyjä vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia sairastaville potilaille voidaan myöntää oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Uudet kriteerit tulevat voimaan huhtikuun alussa 1994. Seuraavassa ne on esitetty taudeittain. Kunkin sairauden yhteydessä oleva numero tulee oikeudet saaneen potilaan Kela-korttiin.

Akava kannattaa EU-jäsenyyttä

Suomen EU-neuvottelutulos on akavalaisten palkansaajien kannalta hyväksyttävissä, totesi Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne välittömästi neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen.

Akavalaiset järjestöt vetosivat: Ylin opetus ja tutkimus vaarassa taantua

Korkeakoulujen rahoitusta on leikattu niin paljon ja nopeasti, että se jo nyt vaarantaa vakavasti perustavaa laatua olevaa tutkimustamme ja ylintä opetusta, toteaa 16 akavalaista järjestöä kannanotossaan, joka helmikuun lopulla toimitettiin kaikille ministereille ja suurimmille puolueille. Allekirjoittajana oli myös Suomen Lääkäriliitto.

Ympäristölääketie-dettä nyt myös Saksassa

Ympäristön aiheuttamien sairauksien lisääntymisen myötä kasvavat myös paineet lääkäreiden pätevöitymiseen tällä alueella jatkuvasti. Saksan Lääkärikamarin puheenjohtaja Dr Karsten Willmar on vaatinut lisää varoja yhteiskunnalta ja teollisuudelta ympäristölääketieteeseen.

Malariarokotetutkimukset edistyvät

Kolumbialaisen biokemistin, professori Manuel Patarroyon kiistelty malariarokote SPf66 on läpäissyt I ja II vaiheen kliiniset tutkimukset Kilomberossa Tansaniassa. Tulokset tansanialaisten, sveitsiläisten, espanjalaisten ja englantilaisten tekemistä kokeista on julkaistu Vaccine-lehdessä helmikuussa. Rokotteen todettiin saavan aikaan voimakkaan immuunivasteen malariaa kohtaan eikä haittavaikutuksia ilmennyt. III vaiheen tutkimukset ovat jo käynnissä ja tuloksia odotetaan loppuvuodesta. Tutkimuksissa selvitetään rokotteen tehoa sairastuvuuden määrän ja sairaustapausten vakavuuden vähentämisessä 600 pikkulapsen aineistossa.

Kuntien priorisointiratkai-suista tutkimus

STAKESin priorisointiprojekti tekee yhdessä Kuopion yliopiston kanssa kenttätutkimuksen kuntien priorisointiratkaisujen taustoista, prosessista ja vaikutuksista. Tutkimusta johtaa professori Pauli Niemelä Kuopiosta.

Terveyskeskustoimintojen arvojärjestys Käyttäjien, päättäjien ja henkilökunnan näkemys

Potilaiden ja toimintojen priorisointi on jo nyt arkipäivää suomalaisessa terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa valintoja joudutaan tekemään vielä ratkaisevasti enemmän. Emme pääse koskaan täydelliseen yksimielisyyteen siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä, mutta oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää keskustelua päättäjien, palvelujen käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Riihimäellä tehty selvitys osoitti, että perinteisiä kansanterveystyön toimintoja arvostavat sekä päättäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöstö että kuntalaiset. Kuitenkin esimerkiksi vuodeosastohoidon suhteen ryhmien arvostukset eroavat toisistaan merkittävästi.

Tarja Rienoja, Sirkka Kukkola

Saneerauksen aika kansanterveystyössä

Kansanterveystyön säästöt ja saneeraukset ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttaneet käyttömenojen kehityksen suunnan vauhdilla miinusmerkkiseksi. STAKESin viime syksynä tekemässä kyselyssä kunnat ja kuntayhtymät kertoivat, miten muutos on saatu aikaan. Yleisimmin on tingitty henkilöstö-, laite- ja tarvikemenoista - entistä kovemmin ottein. Yhä useammin on ryhdytty myös saneerauksiin, ja tällöinkin keskeinen kohde on henkilöstö. Vaikka palvelujärjestelmä näyttää entiseltä, leikkausten on ollut pakko vaikuttaa toimintaan.

Tuire Sihvo

Yksityislääkärillä käyntien kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 1981-92

Sairausvakuutuksesta korvattujen yksityislääkärillä käyntien määrän kehityssuunnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat olleet viime vuosikymmenen alusta varsin yhtenevät. Viime vuosina asukaslukuun suhteutettu yksityislääkärillä käyntien määrä on jatkuvasti vähentynyt talouslaman myötä. Väestövastuuseen julkisessa perusterveydenhuollossa siirtyneissä suurissa kaupungeissa vähenemä on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin muissa. Yksityisen ja julkisen sektorin muutosten vuorovaikutus on otettava huomioon myös terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltaessa. Jos yksityislääkärillä käyntejä, ei enää subventoida sairausvakuutuskorvauksin, paine näidenkin palvelujen tuottamisesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Yksityispalvelujen sairausvakuutuskorvauksista säästyneillä varoilla ei kuitenkaan samaa palvelumäärää pystytä julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan.

Aki Linden