Vastine edelliseen

Kiitän varsin arvovaltaisen naistutkijakaartin osoittamasta huomiosta artikkeliamme kohtaan. Korjaan kuitenkin heti keskeisimmät väärinkäsitykset:

Miksi lääkärit ohjaavat potilaat vanhanaikaiseen fysioterapiaan?

Fysioterapia näyttää olevan jonkinlaisessa vastatuulessa: mm Kelan taholta on julkaistu kirjoituksia, joiden mukaan "fysioterapia ei auta mitään". Tällöin on puhe lähinnä niska- ja selkävaivoista. Asiassa lienee perää sikäli, että eräiden klassisten fysikaalisten hoitojen on tietyissä tilanteissa todettu auttavan vain hetkeksi, jonka jälkeen potilaan tila nopeasti palautuu ennalleen.

Viipurin lastensairaala suomalaisen osaamisen näyteikkunaksi

Suomen Lääkärilehden numerossa 20.2.1994 oli kriittinen kirjoitus muutamien suomalaisten lääkärien halusta vaatia Karjalaa takaisin. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Mitä me sillä tekisimme. Mieleeni tulee varoittava esimerkki Saksojen yhdistymisestä. Samalla haluan kertoa viisaudesta, jonka kinnaskauppias opetti minulle Haapajärven markkinoilla noin 1960. Hän sanoi: "Poikani, muista aina tämä neuvo: rahattomien kanssa älä ole missään tekemisissä, sillä silloin ei ole, keneltä vipata."

Kuntoutuksen erityispätevyys vireille

Lääkäriliiton valtakunnallinen alaosasto kuntoutuslääkärit kutsui kuntoutuksen asiantuntijat ja kuntoutuksesta kiinnostuneet neuvotteluun kuntoutuksen erityispätevyydestä. Neuvottelu pidettiin 11.2.94 Lääkäritalolla, ja paikalle oli saapunut fysiatrien, neurologien, silmälääkäreiden, korvalääkäreiden, liikuntalääkäreiden ja kuntoutuslääkäreiden edustajat sekä muita kuntoutuksen asiantuntijoita.

Uniaapinen ei nukuta

Lääkärit kautta maailman joutuvat puutteellisin tiedoin vastailemaan potilaittensa unta koskeviin kysymyksiin. ABC of sleep disorders -kirjan toimittaja ja pääkirjoittaja Colin M. Shapiro väittää, että lääkärien tiedot unesta ja unihäiriöistä ovat korkeintaan valistuneiden maallikkojen tasolla. Lääkärit saavat ällistyttävän vähän muodollista koulutusta unesta ja sen häiriöistä. Äskeisen selvityksen mukaan ennen kliinisiä opintoja keskimäärin 1,1 tuntia ja kliinisessä vaiheessa 1,1 tuntia kuluu uniasioiden opetukseen! Koulutuksen "pituus" on masentavassa ristiriidassa todellisen tarpeen kanssa.

Toimittanut Timo Klaukka

Urologian erotusdiagnostiikkaa käytännön patologeille

Vaikeiden tai harvinaisten muutosten patologinen diagnoosi vaatii usein konsultaatiota. Kaikkien elinten taudeista ja patologisista tiloista tunnetaan niitä, joiden toteaminen histologisesta näytteestä tuottaa vaikeuksia. Kirja pyrkii auttamaan käytännön patologia esittelemällä tautipareja, joiden diagnosoinnista annetaan käyttökelpoisia vinkkejä runsaiden kuvien avulla.

Toimittanut Timo Klaukka

Johdatusta psykiatrian tutkimusmenetelmiin

Psykiatrian tutkimusmenetelmiä esittelevästä suositusta kirjasta on saatu uudistettu painos. Kirja on tarkoitettu aloitteleville tutkijoille. Mitään erityisiä psykiatrian tai muita ennakkotietoja se ei lukijalta edellytä, joten se soveltuu myös muille kuin psykiatrian alan tutkijoille. Kirjassa on runsaasti vihjeitä myös laajempien tutkimusprojektien hallintaan.

Toimittanut Timo Klaukka

Surusta ja menetyksistä syvällisesti ja yksinkertaisesti

Vamik Volkan, alunperin Kyproksen turkkilainen Yhdysvalloissa vaikuttava psykoanalyytikko, on monille suomalaisille tuttu. Hän on kirjoittanut useita psykoanalyyttisiä kirjoja, ja hän on vieraillut monesti Suomessa, luennoinut ja toiminut työnohjaajana. Sekä kirjoissa että esiintymisissä on tullut näkyviin hänen erityinen opettamiskykynsä, joka mielestäni nyt esiteltävässä kirjassa on parhaimmillaan.

Toimittanut Timo Klaukka

Théophraste Renaudot, sosiaalilääketieteen uranuurtaja

Théophraste Renaudot syntyi vuonna 1586 Ranskan Tourainessa. Hän oli aluksi kirurgin opissa Pariisissa ja luki sen jälkeen lääketiedettä Montpellier'n yliopistossa. Valmistuttuaan Renaudot matkusteli jonkin aikaa Ranskassa ja ulkomailla. Hän liittyi iatrokemian eli kemiallisen lääketieteen kannattajiin, jotka pitivät kemiallisia ilmiöitä perustana sairauksien synnylle ja niiden hoidolle.

Mengeleitä - onko heitä?

Kehitysmaan kuningas on kansan samaistumisen, ylpeyden, kohde. Identifioitumalla mielikuvatasolla "meidän" hoviin ei tarvitse tuntea oman köyhyytensä kipeyttä.

Pisara