75810 osumaa

Esseitä vanhenemisesta

Kirjan ensimmäisellä sivulla on motto: "Vanhuudesta puhuttaessa ihmisten kasvoille nousee juhlava ilme; kuin olisivat hautajaisissa." Seuraavalla sivulla luetellaan kirjoittajat: Mikael Enckell, Erna Furman, Robert A. Furman, Tor-Björn Hägglund, Vilja Hägglund ja Pentti Ikonen. Nämä kouluttaja-analyytikot haluavat puhua vanhuudesta ilmeisestikin yrittäen välttää motossa mainittua hautajaistunnelmaa. Käsittelytavasta antaa tietysti vihjeen jo kirjan vanha-sanan diminutiivista rakennettu nimi: Vanhaset.

Toimittanut Timo Klaukka

Akuutit polven kapseli- ja nivelsidevammat

Suurin osa lasten sekä aikuisten polvivammoista on hyväennusteisia nivelsiteiden venähtymiä. Varoittava oire akuutin vamman yhteydessä on veripolvi tai muu voimakas, kudosvaurioon viittaava turvotus. Veripolven tavallisin syy on tuore eturistisiteen repeämä. Anestesiassa tehdyllä tutkimuksella, artroskopialla tai magneettikuvauksella saadaan epäselvissä tapauksissa varma diagnoosi. Osittaiset nivelsiderepeämät tulee hoitaa konservatiivisesti tehokkaalla kuntoutuksella. Leikkaus tulee useimmiten kyseeseen täydellisissä repeämissä ja yhdistelmävammoissa.

Arsi Harilainen, Jerker Sandelin, Pentti Kallio

Kuumelääkkeiden käyttö lasten kuumeen kotihoidossa

Selvitimme haastattelututkimuksella eri kuumelääkkeiden osuutta lasten kuumeen kotihoidossa. Kuumelääkettä oli annettu 84 %:lle 98 lapsesta, ja heistä suurin osa oli saanut parasetamolia. Yleisin annostelumuoto oli suppo. Käytetyt annokset jakautuivat normaalijakauman mukaisesti Suomessa yleisesti hyväksytyn annossuosituksen (10 mg/kg) molemmin puolin. Yksikään lapsi ei ollut saanut parasetamolia yli 15 mg:aa kiloa kohden. Näyttäisi siltä, että parasetamolin kerta-annossuosituksen yläraja voidaan Suomessakin turvallisesti nostaa 15 mg:aan kilolta.

Antti Koivisto, Kalle Hoppu

Kohdunpoisto Suomessa - Ilmaantuvuus, indikaatiot ja leikkaustavat

Suomessa tehdään vuosittain noin 9 000 kohdunpoistoleikkausta. Kohdunpoiston ilmaantuvuutta, indikaatioita, leikkaustapoja ja leikkauksen vaikutusta kohdun runko-osan syövän ilmaantuvuuteen selvitettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin ja Syöpärekisterin perusteella. Kohdunpoiston ilmaantuvuus vuosina 1987-89 oli Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja poistojen määrä näyttää lisääntyneen vähitellen 1970-luvun alusta lähtien. Yleisimmät leikkausindikaatiot olivat myoomat ja endometrioosi, gynekologinen syöpä oli syynä 7 %:iin leikkauksista. 90 % kohdunpoistoista tehtiin laparotomiateitse, ja molemminpuolinen munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä oli yhtä yleinen kuin pelkkä kohdun runko-osan poisto. Kun kohdunpoistossa olleiden naisten ikäryhmittäinen osuus otettiin huomioon, lisääntyi kohdunrungon syövän ilmaantuvuus kokonaisuudessaan 26 %, yli 65-vuotiailla jopa yli 30 %.

Riitta Luoto, Jaakko Kaprio, Ilmo Keskimäki, Eeva-Marja Rutanen

Fasettiniveleen annetun lääkeinjektion merkitys selkäkivun hoidossa

Nykyään katsotaan, että vähäinen osa selkäkivuista on lähtöisin lannerangan fasettinivelistä. Satunnaistetussa hoitotutkimuksessa fysiologinen keittosuolaliuosinjektio fasettiniveleen sai kuitenkin aikaan yhtä hyvän hoitotuloksen kuin suuri annos kortisonia yhdistettynä puudutteeseen. Injektiohoidolla oli edullinen lyhytaikainen vaikutus työkykyyn, kipukokemukseen ja objektiiviseen toimintahäiriöindeksiin. Hyvää hoitotulosta ennustivat melkoisesta mittaristosta vain normaali sairauskäyttäytyminen ja ikä, ei lääkeinjektio niveleen tai sen ympäristöön. Ennusteen määrää siten ensisijaisesti potilaan spontaani paranemistaipumus biopsykososiaalisella tasolla ja normaali sairauskäyttäytyminen. Injektiohoidon hyötynä voidaan katsoa olevan selkäkipukierteen katkaiseminen.

Gustaf Lilius, Erkki M. Laasonen, Pertti Myllynen, Arsi Harilainen

Metallikoruista vapautuva nikkeli allergian aiheuttajana

Viime vuosikymmeninä yleistyneen nikkeliallergian tavallisin syy ovat ihoa vasten pidettävät nikkelipitoiset korut, kellonrannekkeet ja muut vastaavat metalliesineet. Erityisesti korvien rei'ityksessä käytettyihin metalleihin liittyy monia herkistymisriskejä, joiden mekanismia ei vielä tunneta. Tanskassa on asetuksella kielletty myymästä ihokosketukseen tulevia metalliesineitä, joista testissä vapautuu nikkeliä yli tietyn rajan. Ruotsissa taas on kielletty nikkelipitoisten korvan rei'itysvälineiden käyttö. Tutkimuksessa mitattiin metallikoruista vapautuvia nikkelimääriä keinohikiliuoksen avulla. Useiden näytteiden nikkelipitoisuus osoittautui suureksi, ja vertailu käytössä olevan pikatestin tuloksiin osoitti, että pikatestauksella saa metalleihin liittyvästä nikkeliallergian riskistä vain suuntaa antavia tietoja.

Lasse Kanerva, Thea Sipiläinen-Malm, Tuula Estlander, Antti Zitting Riitta Jolanki, Kyllikki Tarvainen

Maa tarvitsee hoitotakuujärjestelmän

Suomen Lääkäriliitto on ryhtynyt ajamaan hoitotakuujärjestelmää maahamme. Vaatimus esitettiin ensimmäisen kerran viime Lääketiede-päivien avajaisissa, ja keskustelua jatkettiin liiton vuosipäiväseminaarissa. Tavoiteltavan hoitotakuun suomalaisen version yksityiskohdat ovat vielä määrittämättä. Joka tapauksessa sillä tarkoitetaan järjestelyjä, joilla pyritään estämään potilaan tarvitseman hoidon kohtuuton viivästyminen. Hoidon kohtuullisena pidettävän odotusajan määrittelevät asiantuntijat. Jos potilas ei tässä määräajassa saa hoitoa oman kunnan tai sairaanhoitopiirin laitoksesta, hänellä on oikeus hakeutua hoitoon muualle, joko julkisrahoitteiseen tai yksityiseen laitokseen. Pohjoismaissa hoitotakuujärjestelmää on kokeiltu ainakin Norjassa ja Ruotsissa. Tuloksena on ollut sairaanhoitotoimintojen selvä tehostuminen.

Vårdgaranti behövs i vårt land

Finlands Läkarförbund vill införa ett system med vårdgaranti. Tanken framfördes första gången då Medicin-veckan öppnades och sedermera har systemet diskuterats vid ett seminarium som förbundet arrangerade i samband med sin årsdag i slutet av februari. Hur vårdgarantin i detalj borde konstrueras för finländska förhållanden är däremot ännu en öppen fråga. Med vårdgaranti avses i varje händelse ett system som syftar till att trygga den enskilde patientens möjligheter att få vård utan orimliga dröjsmål. Vilken väntetid som i olika fall kan anses rimlig är en fråga som experter får ta ställning till. Den som inte kan få vård inom en viss tid vid en vårdinrättning i den egna kommunen eller det egna sjukvårdsdistriktet skall ha rätt att söka sig till någon annan offentlingt finansierad eller privat vårdinrättning. I Norden har vårdgaranti prövats åtminstone i Norge och Sverige med effektivare sjukvård som resultat.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030