Väestöliitto aloittanut isyydenselvitys-neuvonnan

Väestöliiton perheklinikan uudesta puhelinpalvelusta vastataan isyyden selvittämistä koskeviin kysymyksiin. Keväällä perustetusta neuvonnasta annetaan käytännön järjestelyjä koskevia tietoja, sosiaalisjuridista ohjausta sekä apua ihmissuhdeongelmien selvittelyssä.

Laatupolitiikan periaatteet koottu

STAKESin asettama terveydenhuollon laatuneuvosto on laatinut terveyden laatupolitiikka-asiakirjan, jolla on tarkoitus ohjata palvelujen tuottajia, viranomaisia ja järjestöjä systemaattiseen laadun kehittämiseen. Asiakirjaan on koottu yleiset suuntaviivat ohjaamaan laatupolitiikkaa kaiken kokoisissa terveydenhuollon yksiköissä. Jokainen laitos voi kuitenkin itse päättää, miten laatua ryhdytään käytännössä kehittämään, totesi laatuneuvoston pj. Veikko Mäkelä.

Yrittäjille omat työttömyyskassat

Yrittäjien ansioturvatyöryhmä ehdottaa yrittäjien työttömyyskorvausten järjestämistä vapaaehtoisen vakuutuksen pohjalta. Yrittäjien työttömyyskassoihin liittyvät ammatin- ja elinkeinonharjoittajat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan samaan tapaan kuin palkansaajat. Vielä ei yrittäjille ole olemassa omia työttömyyskassoja, mutta tämän vuoden aikana ratkaistaan esimerkiksi yksityislääkärien työttömyysturvan järjestelyt. Lääkärien työttömyyskassasta ovat saaneet korvausta vain palkansaajina toimineet Lääkäriliiton jäsenet.

Suomi WHO:n hallinto-neuvostoon

Maailman Terveysjärjestön (WHO) yleiskokous valitsi 9. toukokuuta Suomen jäseneksi hallintoneuvostoonsa kolmeksi vuodeksi. Muut samaan aikaan valitut maat ovat Kiina, Kuuba, Kuwait, Pakistan, Ranska, Sambia, Thaimaa, Venäjä ja Yhdysvallat.

Mihin ja kehen kantelut kohdistuvat?

Terveydenhuoltopalvelujen laatua arvioitaessa voidaan potilaiden tekemiä kanteluja usein pitää paitsi palveluja koskevan tyytymättömyyden ilmauksina, myös osoituksina korjausta vaativista epäkohdista. Vaikeampaa sen sijaan on niiden käyttäminen palvelu- tai toimenpidekohtaisina laatumittareina. Silti siihen, miten kantelut kohdistuvat, liittyy oma mielenkiintonsa. Psykiatreista ja psykiatrisista sairaaloista on odotetusti aina kanneltu eniten. Hoitopaikoista ovat toisella sijalla terveyskeskukset, erikoisaloista psykiatriaa seuraavat kirurgia ja sisätaudit. Yleislääkärien suureen ryhmään (erikoistumattomat lääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit) kohdistuu lähes kolmasosa kaikista lääkäreitä koskevista kanteluista.

Antti Marttila

Kuntoutustakin arvioitava uudelleen

Terveydenhuollossa tapahtuva uudelleenarviointi tähtää toimintojen rationalisointiin. Myös kuntoutuspalvelut on otettava kriittisen tarkastelun kohteeksi; niiden on jatkossa nivellyttävä nykyistä läheisemmin muuhun hoitoprosessiin. Kirjoituksessa osoitetaan, että keskussairaala voi järjestää selkäpotilaan kuntoutuksen tehokkaammin ja joustavammin kuin Kansaneläkelaitos, joka on merkittävä kuntoutuksen rahoittaja. Kelan rahoitusta olisikin voitava ohjata terveydenhuoltoon silloin, kun tämä on tarkoituksenmukaista.

Timo Rousi

Eutanasia ja suomalaiset lääkärit

Suomalaisten lääkärien suhtautumista eutanasiaan ja siihen läheisesti liittyviin kysymyksiin selvitettiin lokakuussa 1993 kyselyllä, joka lähetettiin 500 satunnaisesti valitulle työikäiselle lääkärille. Vastanneista eutanasian laillistamista kannatti varauksetta 5 %, varauksin 25 %, ehdottomasti vastaan oli 30 % ja varauksin vastaan 20 %. Selvästi myönteisemmin suhtauduttiin hollantilaiseen käytäntöön, jossa eutanasia ei ole laillistettu, mutta tietyt tiukat ehdot täyttävissä tapauksissa lääkäriä ei rangaista. Vastaajista 17 % oli ollut tilanteessa, jossa potilas tai omainen oli pyytänyt aktiivista kuolinapua. Aktiivista eutanasiaa pyytäneistä potilaista erottui kolme suurta ryhmää: monisairaat ja kivuliaat vanhukset, psykoottiset tai vaikeasti depressiiviset potilaat ja terminaalivaiheen syöpää tai muuta sairautta potevat.

Pekka Louhiala, Tapio Tervo

Lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien avoin kirje pääministeri Esko Aholle, ministeri Jorma Huuhtaselle ja ministeri Olli-Pekka Heinoselle lääkäreiden työllisyydestä

Allekirjoittaneet yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit ovat kasvavalla huolella seuranneet kehitystä, jossa terveydenhuollon lääkäreihin kohdistuvat säästötoimet yhä enenevässä määrin ovat tulleet nuorten vastavalmistuneiden lääkäreiden kannettaviksi. Tämä tapahtuu käytännössä jäädyttämällä ensimmäisenä nuorille tarkoitettuja koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia. Huomattava osa ns. orientoivan vaiheen viroista ei ole käytössä, mikä hidastaa vastavalmistuneiden lääkäreiden laillistamista. Aikaisemmin hyvin yleiset mahdollisuudet toimia erilaisissa lääkärintehtävissä sijaisina ovat myös ratkaisevasti huonontuneet. Tämä uhkaa vakavasti monien aktiivisimpien lääkäri-ikäluokkien työmarkkinakelpoisuutta myös pitkällä aikavälillä. Ongelmien ratkaisua edesauttaisi huomattavasti jos oikeus lääkärin itsenäiseen ammatinharjoittamiseen kytkettäisiin laillistamiseen. EY-direktiivien vaatima kahden vuoden perusterveydenhuollon lisäkoulutus ei ole tarpeen suomalaisten lääkärien ammattipätevyyden kannalta. Joka tapauksessa tulee orientoitumisen ennen säännösten muuttamista aloittaneella olla oikeus saada laillistus aloittamisajankohdan säännösten mukaan. Uskomme vakaasti, että yhteisin ponnistuksin ongelmiin on löydettävissä kestäviä ratkaisuja. Esitämmekin, että julkinen valta, sekä valtion että kuntien edustajat, tiedekunnat ja ammattijärjestöt pitäisivät tilanteesta konsensuskokouksen tyyppisen seminaarin ennakkoluulottomien ratkaisujen löytämiseksi ongelmaan, joka pitkittyessään saattaa vaarantaa koko terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuutta.

Finlands Läkarförbunds fullmäktigeval 1994

Läkarförbundets fullmäktige för perioden 1995-1997 väljs i höst. Valet förrättas per post. Röstberättigade och valbara är alla medlemmar av förbundet som anslutit sig senast den 30 juni 1994. För kontroll av rösträtten finns vallängden till påseende den 15-28 augusti på förbundets kansli i Läkarhuset på Backasgatan 2 i Helsingfors. Medlem kan kontrollera vallängden också per telefon 90-393 091. I augusti är kansliet öppet kl. 8.15-15.30. Anmärkningar mot vallängden skall göras senast den 30 augusti till valnämndens sekreterare Kaarina Sarvilinna, tel. 90-393 0740. Kandidatnomineringen skall vara slutförd den 20 september. Till samtliga röstberättigade sänds senast den 7 oktober en röstsedel samt om hur valet förrättas. Valsedlarna skall vara förbundet tillhanda senast den 21 november. Utförligare information om valförberedelserna publiceras i Finlands Läkartidning nr 22-23/94 som utkommer den 10 augusti. anvisningar Lääkäriliiton valtuuskunta 1995-97 valitaan syksyllä järjestettävällä postivaalilla. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki ennen 30.6.94 jäseneksi liittyneet. Vaaliluettelo on äänioikeuden tarkistamista varten nähtävänä 15.-23.8. liiton toimistossa Mäkelänkatu 2, Helsinki. Tarkistuksen voi tehdä myös puhelimitse (90) 393 091. Toimisto on avoinna klo 8.15-15.30. Vaaliluetteloa koskevat huomautukset on esitettävä viimeistään 30.8. vaalilautakunnan sihteerille (Kaarina Sarvilinna, puh. 90-393 0740). Ehdokkaiden asettamisaika päättyy 20.9. Kaikille äänioikeutetuille lähetetään 7.10. mennessä äänestyslippu ja ohjeet varten. Äänestysliput on palautettava toimistoon 21.11. mennessä. Yksityiskohtaiset ohjeet vaaleihin valmistautumisesta julkaistaan Lääkärilehden 10.8. ilmestyvässä numerossa. äänestämistä

Hallituksen päätöksiä 6.5. Potilasvakuutusta korjataan

Lääkäriliiton jäsenilleen tarjoaman potilasvakuutuksen kustannukset ovat viime aikoina nousseet jyrkästi, minkä vuoksi liiton hallitus asetti joulukuussa 93 työryhmän arvioimaan noudatettua korvauspolitiikkaa ja valmistelemaan potilasvakuutuksen kehittämistä.