78828 osumaa

Psykiatrisen hoitojärjestelmän muutosten arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää psykiatrisen hoitojärjestelmän arviointimalli ja sitä käyttämällä kuvata ja arvioida Äänekosken-Suolahden seudulla 1980 ja 1982 toteutettujen psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän muutosten seuraukset. Ensi vaiheessa alueella lisättiin huomattavasti avohoidon voimavaroja ja toisessa vaiheessa käynnistettiin aluepsykiatrinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena oli vähentää sairaalan käyttöä kohdistamalla huomio psykoosisairauksien hyvään avohoitoon. Aluepsykiatria oli valittu aikuispsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämisstrategiaksi Suomessa 1970-luvun lopussa. Tavoitteena oli huomattavan laitosvaltaisen hoidon painopisteen siirtäminen avohoitoon ja väestön hoitomahdollisuuksien saatavuuden parantaminen. Mielenterveystoimistojen määrän myötä kehitettiin toimintojen sisältöä psykoterapian suuntaan.

Olli Piirtola

Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?

Jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiiriin. Tämä on perusteltua mm. siksi, että erikoislääkäritasoinen sairaanhoito olisi jokaisen suomalaisen saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiiriin kuuluminen ei pakota hankkimaan erikoispalveluja määrätyistä sairaaloista, vaan kunta voi järjestää erikoissairaanhoidon harkintansa mukaan. Viime vuosina kunnat ovat tätä harkintaa myös käyttäneet. Uusi tilanne on herättänyt keskustelua niin kuntien uskollisuudesta omille sairaanhoitopiirille kuin sairaanhoitopiirien haluista ja keinoista vastata kuntien säästövaatimuksiin.

Niilo Keränen

Itsemurhayritysten epidemiologia Helsingissä 1989-95

Helsinkiläisten miesten ja naisten itsemurhayritykset vähenivät hieman vuosina 1989-95. Jos lukuja verrataan muiden maiden vastaaviin lukuihin, helsinkiläismiehet tekivät tuona aikana kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti itsemurhayrityksiä. Naisten itsemurhariski on suurempi kuin miesten riski vain alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä. Itsemurhayritykset ovat molemmilla sukupuolilla yleisimpiä 30-39 vuoden iässä. Suomessa ei aikaisemmin ole ollut luotettavaa tietoa itsemurhayrityksistä, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei diagnosoi eikä rekisteröi niitä luotettavasti.

Aini Ostamo, Sari Valjakka, Jouko Lönnqvist

Asiakastutkimus työterveyshuollon laadun kehittämisessä

Asiakas- ja palvelututkimukset ovat yleistyneet monilla aloilla organisaatioiden oman toiminnan arvioinnissa. Työterveyshuollossa tällaiset arvioinnit ovat vielä melko harvinaisia, mutta yleistynevät laadun kehittämistyön edistyessä. Hyvin tehdyt asiakastutkimukset voivat olla tehokkaita välineitä myös työterveyshuollon toiminnan laatua kehitettäessä.

Pertti Frilander, Jukka Uitti

Lääkäriliiton hallitus 23.5.96: Liitto kannattaa uutta työaikalakia

Lääkäriliitto pitää hyvänä sitä, että uusi työaikalaki ulotetaan koskemaan myös lääkärien työtä ja että se asettaa katon ylityön tekemiselle. Liiton mielestä on oikein, että myös lääkärit voivat vastaisuudessa hoitaa virketehtävänsä perustyöajan ja lain salliman ylityöajan puitteissa. Lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa, joka on kuullut Lääkäriliiton näkemyksiä siitä.

Styrelsebeslut den 23 maj: Läkarförbundet stöder den nya arbetstidslagen

Läkarförbundet ser det som en fördel att den nya arbetstidslagen kommer att gälla även läkararbete och att lagen uppställer ett tak för övertidsarbete. Förbundet anser det helt berättigat att också läkare framdeles skall kunna sköta sina tjänsteuppgifter inom ramen för sin ordinarie arbetstid och den övertid som lagen medger. För närvarande är förslaget till arbetstidslag under riksdagsbehandling och riksdagen har även hört förhört sig om förbundets syn på lagförslaget.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat