Ossi Lindell palkittiin vuoden kirjoituksesta

Dosentti Ossi Lindellin artikkeli "Lääkehoidon asema prostatahyperplasian hoidossa" on valittu Suomen Lääkärilehden Vuoden kirjoitukseksi 1995. Artikkeli julkaistiin numerossa 26/95.

Eläkemaksutulot ja -menot lähenivät tasapainoa

Yksityisen työeläkejärjestelmän eläkkeitä maksettiin viime vuonna runsaat 30,6 miljardia markkaa, kun eläkevakuutusmaksuina tuloa kertyi noin 500 miljoonaa vähemmän, 30,1 miljardia markkaa. Saldo oli nyt neljäntenä peräkkäisenä vuonna negatiivinen, mutta alijäämä on tasaisesti pienentynyt; käännekohdassa vuonna 1992 se oli 4,7 miljardia markkaa.

Y. enterocolitica -ripuli - kesän ja pikkulasten tauti

Yersinia enterocolitica on luonnossa yleinen bakteeri, joka lauhkean ilmastovyöhykkeen alueella, erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, on tavallinen taudinaiheuttaja. Meillä se aiheuttaa salmonellojen ja kampylobakteerien jälkeen kolmanneksi eniten suolistoinfektioita.

Sirkka Kontiainen, Aulikki Sivonen

o Pneumokokit ovat vielä herkkiä penisilliinille

= 2 myyg/ml) ja lisäksi 4,3 prosenttia herkkyydeltään alentuneita (MIC 0,125-1 myyg/ml).

Raija Manninen, Pentti Huovinen, Antti Nissinen

LEIPAD-mittari ikääntyneiden hyvinvoinnin arviointiin

Ikääntyneet vantaalaiset kokivat hyvinvointinsa suhteellisen hyväksi huonosta koetusta terveydentilasta ja oireiden yleisyydestä huolimatta. Hyvinvointia ja elämänlaatua arvioitiin terveyskeskuksessa kansainvälisessä yhteistyössä kehitettävällä LEIPAD-mittarilla.

Anna-Mari Aalto

Tarvitsemmeko autonkuljettajien ikäkausitarkastuksia?

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta kehotti keväällä 1995 liikenneministeriötä selvittämään, voitaisiinko ajokortin haltijoiden ikäkausitarkastuksista luopua kokonaan, koska Suomen ja Ruotsin onnettomuuslukuja vertaillut tutkimus oli osoittanut, että ikäkausitarkastuksista ei ole hyötyä. Onnettomuuslukujen vertailu ei kuitenkaan anna perusteita ikäkausitarkastuksista luopumiselle. Ajokyvyn tutkimiseksi voitaisiin kuitenkin luoda hajautettu seurantajärjestelmä.

Heikki Summala

Potilaan oikeudet terveyden-huollossa Kenen ehdoilla hoitoa?

Lääkärien pitäisi ottaa selvästi kantaa terveydenhuollon rajallisten voimavarojen jakoon ja supistuksiin. Kysymys resurssien jaosta on lääketieteellinen, eettinen, oikeudellinen ja poliittinen. Jos lääkärit ja potilaat eivät yritä ratkaista voimavarojen jakoon liittyviä kysymyksiä, muut tekevät sen heidän puolestaan. Artikkelin kirjoittaja epäilee monen potilaan jo nyt saavan hoitonsa kunnan talousarvion ja päättäjien ehdoilla, sen sijaan että hoito määräytyisi potilaan ja hänen tarpeidensa mukaan.

Irma Pahlman

Vakioitu potilastyytyväisyyden mittari

Potilaan tyytyväisyyden tiedetään vaikuttavan hoitomyöntyvyyteen ja paranemiseen, ja useat terveydenhuoltoyksiköt ovatkin sisällyttäneet tätä asiaa mittaavia kyselyjä sisäiseen laaduntarkkailuunsa. Suomessa ei kuitenkaan ole ollut luotettavaa kyselylomaketta, jolla voi saada vertailukelpoista tietoa terveydenhuollon eri organisaatioista. Helsingin kaupungin terveysvirasto on kehittänyt amerikkalaisesta kriittisesti laaditusta potilastyytyväisyyden mittarista Suomen oloihin sopivan muunnoksen. Mittari osoittautui arviointitutkimuksessa käyttökelpoiseksi.

Arja Peiponen, Mats Brommels, Outi Kupiainen

Ajokorttien terveysvaatimukset uudistuvat

Euroopan Yhteisön direktiivi yhteisön ajokortista (91/439/ETY) tulee Suomessa voimaan 1.7.1996. Direktiivillä yhdenmukaistetaan Suomen ajokorttisäännökset Euroopan Yhteisön jäsenmaiden kanssa. Ajokorttiluokitus muuttuu, samoin eräät kuljettajan terveysvaatimukset. Käyttöön tulevat myös uudet lääkärintodistuslomakkeet.

Jouko Söder, Aulikki Wallin

Työpaikkatupakoinnin kustannukset

Tupakkalain uudistuksen tultua voimaan työpaikkatupakointi väheni, mutta ei loppunut kokonaan. Tupakointi aiheuttaa lisäkustannuksia työnantajille tupakoijien muita suuremman sairastavuuden sekä tupakkataukoihin käytetyn työajan menetyksen takia. Myös tupakansavulle altistumisesta aiheutuu kustannuksia. Tupakkalain vaatimukset täyttävien tupakointitilojen rakentaminen on kallista. Tupakointi lisää työpaikan siivous- ja ylläpitokustannuksia. Koti- ja ulkomaisiin tutkimustietoihin perustuen työpaikkatupakoinnin kustannukset lasketaan kymmeninä tuhansina markkoina vuodessa tupakoivaa työntekijää kohti.

Antero Heloma