Onko lääketieteen lisensiaatti lainsuojaton?

Päivälehdissä on keskusteltu viime viikkoina länsimaisten yhteiskuntien polarisoitumisesta hyvä-osaisiin syyttäjiin, joilla on myös mediavalta hallussaan, ja huono-osaisiin syyllisiin, joiden osuus on nopeasti kasvanut yli 1 %:iin väestöstä. Esimerkkeinä voidaan mainita anglosaksisen maailman vankien määrä ilman, että rikollisuus olisi noussut ja Stalinin ajan Neuvostoliitto vankileirien saaristoineen, missä tuo 1 %:n osuus jopa ylitettiin ja missä tuomio yli 90 %:ssa tapauksista tuli syytteen mukaiseksi.

Vielä kielemme v/p-vaihteluista

Panu Hakolan ilakoivaan tekstiin (SLL 11/94) liittyen haluan vielä vähän jatkaa teemasta heikko-vahva-vaihtelu.

Tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi

Health Action International (HAI) on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää rationaalista terveydenhuoltoa teollisuus- sekä kehitysmaissa. Suuri osa järjestön toiminnasta keskittyy järkevien lääkkeidenmääräämiskäytäntöjen tutkimiseen ja edistämiseen.

Toimittanut Timo Klaukka

MRI-kuvia lantion patologisista tiloista

Kirjassa on varsinaisia tekstisivuja vain muutama. Niillä esitellään varsin kevyesti lantion magneettikuvantamisen periaatteet sekä miehen ja naisen lantion normaalia anatomiaa ja tavallisinta patolo- giaa.

Toimittanut Timo Klaukka

Parantumisen mieli

Kuulu amerikkalainen Eugen Baer, filosofi ja lääketieteen semiootikko, suositteli viime kesänä Imatran kansainvälisessä semiotiikan kongressissa tätä kirjaa luettavaksi kaikille niille, joita kiinnostavat kysymykset biolääketieteen löydöksien ja psykososiaalisten tekijöiden välisistä yhteyksistä. Jos Duodecim aikakausikirjan numeron 2/1994 Mitä Nyt -palstan "Muuttuvat paradigmat" -esitys tuntui kiinnostavalta, niin tämä kirja on syytä lukea.

Toimittanut Timo Klaukka

Sata vuotta lasten sairaalahoitoa Erikoisnäyttely Lääketieteen historian museossa

Helsingin Lastenklinikan vietettyä viime vuonna toimintansa 100-vuotisjuhlaa julkaistiin erittäin ansiokas historiikki, jonka kirjoittajaksi oli saatu Lastenklinikan sydäntautien osaston erikoislääkäri ja ylilääkäri, professori Leena Tuuteri. Hänen ja Titta Viljasen artikkelit ovat olleet hyviä lähde-aineistoja lasten sairaalahoitoa esittävälle erikoisnäyttelylle.

Johan Haartman, Suomen lääketieteen isä

Johan Haartmania (1725-1788) pidetään Suomen lääketieteen isänä sen vuoksi, että hän oli maamme ensimmäinen suomalaissyntyinen piiri- ja sairaalalääkäri sekä lääketieteen professori.

Laillistuksen ihmeelliset seikkailut

Ammatinharjoittamista koskevia säännöksiä on yritetty uudistaa jo useamman vuoden ajan. Taustalla on ollut mitä erilaisimpia tavoitteita ja tarpeita. Lainsäädäntöä ja ammattihenkilöiden valvontaa on haluttu yhtenäistää. Euroopan säännöksiin on ollut tarvetta sovittautua. Rekisteröidyt ammattiryhmät ovat halunneet päästä laillistuksen piiriin. Ulkopuolella olevat ryhmät ovat halunneet edes jollakin tavalla päästä tunnustettuun kastiin. Toisaalta on haluttu päästä eroon toimenkuvista ja tehtävärajoitteista.

Legitimationsfrågans eskapader

Arbetet med att förnya lagstiftningen om yr-kesutövning i hälso- och sjukvården har pågått redan många år. I bakgrunden har de mest skiftande målsättningar och strävanden påverkat beredningen. Målet har varit att förenhetliga lag-stiftningen om och tillsynen över den yrkesutbildade personalen inom hälso- och sjukvården, men också att anpassa författningarna till de europeiska reglerna. Olika registrerade yrkesgrupper har önskat bli legitimerade medan andra grupper som hittills inte omfattats av något registreringsförfarande har velat bli upptagna i en erkänd kast. Å andra sidan har man på många håll velat slippa befattningsbeskrivningar och begränsningar av arbetsuppgifterna.

Kroonisen haimatulehduksen kirurginen hoito OYKS:ssa 1985-91

Krooninen haimatulehdus on tyypillisimmillään alkoholisoituneiden miesten sairaus, jonka yleisin oire on vatsakipu. Taudin edetessä sen komplikaatioina voi kehittyä sekä endokriininen että eksokriininen haiman vajaatoiminta muiden komplikaatioiden lisäksi. Parantavaa hoitoa krooniseen haimatulehdukseen ei ole, sekä konservatiivisia että kirurgisia hoitovaihtoehtoja kylläkin. OYKS:ssa 1985-91 hoidetuista 80 kroonisesta haimatulehduspotilaasta kolmasosalle tehtiin tähystys- ja leikkaustoimenpiteitä. Kipuoireeseen saatiin aikaan helpotusta suurimmalla osalla potilaista. Toimenpiteisiin ei liittynyt kuolleisuutta.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä