Säteilyonnettomuuksiin varautuminen vaatii monen tahon yhteistyötä

Viranomaisten varautumissuunnittelu kattaa monia eri syistä johtuvia säteilyvaaratilanteita. Ydinvoimaloiden lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa muun muassa vääriin käsiin joutuneet ydinaseet, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, satelliitit ja aluksissa olevat ydinaseet sekä ydinreaktorit. Varautumisessa ja mahdollisten vaaratilanteiden aikaisessa toiminnassa tarvitaan useiden viranomaisten yhteistoimintaa.

Janne Koivukoski

Terveydenhuollon uudistukset Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa

Terveydenhuollon uudistaminen on tämän hetken kuuma keskustelunaihe useimmissa Euroopan entisissä sosialistimaissa. Neuvostoliiton perestroikan tuulet levisivät myös terveydenhuoltojärjestelmään, ja laajamittainen uudistus alkoi vuonna 1988. 1980-luvun lopulla myös mm. Unkari, Puola, Bulgaria ja Tsekkoslovakia osoittivat halunsa terveydenhuollon uudistamiseen. Tavoitteena oli sosialistisen terveydenhuoltojärjestelmän syrjäyttäminen ja korvaaminen uudella sairausvakuutusjärjestelmällä. Artikkelissa käsitellään vanhaa terveydenhuoltojärjestelmää, siihen ehdotettuja uudistuksia sekä Itä-Euroopan väestön terveydentilaa.

Vladimir Semenov

Toimintaa haittaava tuki- ja liikuntaelinsairaus 600 000 suomalaisella

Kansaneläkelaitoksen vuodesta 1972 viiden vuoden välein toistamien väestötutkimusten mukaan selkäsairauksia potevien määrä on pysynyt samana parinkymmenen vuoden aikana, jolta tietoja on käytettävissä. Selkäsärkyä on ilmoittanut viimeksi kuluneen kuukauden aikana kärsineensä vajaa puolet vastaajista. Lääkäri on todennut tai hoitanut selän kulumavikaa viimeksi kuluneen vuoden aikana joka viidenneltä. Nivelsäryistä on kärsinyt noin neljäsosa miehistä ja vajaa kolmannes naisista. Dosentti Erkki Vartiaisen mukaan näissäkään määrissä ei ole tapahtunut muutoksia viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Selviytyykö terveydenhuolto niukkuudessa? Finanssisihteeri Raimo Jämsén: Rahat on pakko saada riittämään

Valtionosuusuudistus heitti terveydenhuollon ratkaisut kuntien tehtäväksi ja tiukensi valtion rahanjakoperusteita. Samaan aikaan iski talouslama, joka johti niin valtion kuin kuntienkin talouden sellaiseen ahdinkoon, että alettiin pohtia, ketä enää on varaa hoitaa. Alettiin puhua terveydenhuollon kriisistä.

Sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Olli Kerola: Rakennemuutokset takaavat tulevaisuuden

Kunnallistaloudessa eletään tällä hetkellä suunnilleen vuoden 1990 kehystasolla. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikön Olli Kerolan mielestä akuuttia rahoituskriisiä ei kuitenkaan ole.

Ylilääkäri Martti Kekomäki: Tulevaisuuden rahoitus löytyy lääkärien uusiutuneista asenteista

Erikoissairaanhoidon käyttömenoja on Suomessa parin vuoden aikana pudotettu huimasti. Auroran sairaalan kirurgiylilääkäri, myös STAKESissa edelleen konsultoiva Martti Kekomäki to-teaa tämän aukottoman loogiseksi: kun bruttokansantuote on pudonnut runsaat 10 %, on terveyssektorillakin pitänyt laittaa suu säkkiä myöten.

Selviytyjä-Imatra keskusteli arvoista ja teki nopeita päätöksiä

Elinkeinorakenteeltaan yksipuolisen Imatran väestä neljännes on työttömänä ja verotulot ovat romahtaneet. Talouskatastrofin ainekset olisivat olleet valmiina ja terveyspalvelut vaarassa, mutta kaupunki huomasi tilanteen ajoissa.

Lääkäriksi vuonna 2000 -tutkimus lääketieteen opetuksen tutkimusta Turusta

Mahtipontiselta kalskahtava nimi Lääkäriksi vuonna 2000 -tutkimus on annettu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintouudistukseen liittyvälle tutkimusprojektille. Viime syksynä ilmestyi tutkimusprojektin ensimmäinen raportti Stakesin sarjassa (1). Tutkimuksen nimi on johdettu siitä, että syyslukukaudella 1991 opintonsa aloittaneet tutkittavat saavuttanevat kuuden vuoden opiskelun ja eurokoulutuksen jälkeiset täydet lääkärinoikeudet vuoden 2000 paikkeilla.

Hallituksen päätöksiä 2.6.94 Palkkoja nostettava ensi vuonna

Koska kuntien taloudellinen tilanne on tasapainottunut ja paikalliset säästövelvoitteet toteutuneet vaadittua suurempina, Lääkäriliitto esittää ensi vuodelle prosenttilinjaisia palkankorotuksia. Voimassa olevan kaksivuotisen virkaehtosopimuksen mukaan kuntien oli määrä säästää henkilöstömenoja keskimäärin vähintään 2,7 %:lla vuosina 94 ja 95. Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden säästötoimet supistavat kuitenkin palkkamenoja tätä enemmän eli noin 4 %.

Styrelsenytt den 2 juni Krav på lönehöjningar nästa år

Med anledning av att kommunernas ekonomi stabiliserat sig och att de lokala sparmålen uppfyllts i överkant föreslår Läkarförbundet procentuella lönehöjningar nästa år. Enligt gällande avtal ålades kommunerna att spara i genom-snitt 2,7 procent av sina personalkostnader åren 1994 och 1995. Enligt förhandsuppgifter har kommunernas sparåtgärder i år dock minskat löneutgifterna mer än så eller med c. 4 procent.