76063 osumaa

Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Leipomoiden jauhopöly voi aiheuttaa ammattitaudiksi luokiteltavaa allergista nuhaa. Oulun läänissä tehtiin 1990 kyselytutkimus voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireista. Työhön liittyvää vuotavaa nuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla työntekijöistä. Työssä aivastelua oli ollut 40 %:lla ja yskää 26 %:lla. Oireet riippuivat työssäoloajasta; vuotava nuha ja aivastelu olivat yleisempiä alle 10 vuotta leipomossa olleilla, nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas yli 10 vuotta työskennelleillä. Tupakoivilla todettiin enemmän yskää, hengenahdistusta ja vuotavaa nuhaa kuin tupakoimattomilla. Tulokset korostavat työhygienian ja varhaisen diagnoosin merkitystä leipomotyöntekijöiden allergisen astman ehkäisyssä.

Teija Launonen, Kari Reijula, Tapio Pirilä, Matti Hannuksela

Kohonneen verenpaineen ehkäisy

Kohonnut verenpaine on veren suuren kolesterolipitoisuuden ja tupakoinnin ohella keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä ja tärkein aivovaltimotautien vaaratekijä. Vaikkakin sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana, näiden tautien aiheuttamat kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut ovat edelleen suuria.

Suomen Sydäntautiliiton Työryhmän Kannanotto

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito

Maassamme on viimeksi tarkasteltu kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä vuonna 1990 annetussa Suomen Sydäntautiliiton verenpainetyöryhmän suosituksessa (1). Tämän jälkeen kohonneen verenpaineen lääkehoitoa koskeva kontrolloituihin hoitokokeiluihin perustuva tieto on tarkentunut ja laajentunut erityisesti vanhusten kohonneen verenpaineen ja systolisen verenpaineen hoidon osalta. Lisäksi on saatu uutta tutkimustietoa lääkkeettömän, elämäntapamuutoksin toteutetun hoidon vaikutuksesta kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomen Sydäntautiliiton Verenpainetyöryhmän Suositus

Verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelu

Sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemia on suhteessa enemmän talvisin kuin muina vuodenaikoina. Vanhuksilla talviaikainen yliedustus on 30 %. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että veren suuri fibrinogeenipitoisuus ja hyytymistekijä VII:n aktiivisuus ovat infarktin ja aivohalvausten riskitekijä. Cambridgen yliopistossa on selvitetty, voisivatko näiden hyytymistä edistävien tekijöiden kausimuutokset selittää verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelua.

Liikunta vain eduksi imettävälle äidille

Suomalainen imettävä äiti saattaa olla ensisijaisesti huolissaan liikunnan vaikutuksista maidoneritykseen ja maidon koostumukseen, mutta kalifornialaistutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko imettävä jenkkiäiti pyrkiä normaalipainoon jumppaamalla jo imetysaikana. Olipa perustelu tutkimuksen tekemiselle mikä vain, on tutkimus varmaan aiheellinen, sillä vastausta kysymykseen, milloin liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen, ei ole tähän mennessä ollut. Nyt on.

Lääkkeissä säästäminen toimipiste- ja lääkärikohtaista

Lääkekustannukset ja -korvaukset ovat kasvaneet 90-luvulla nopeasti, ja tarve pienentää niitä on todettu useassa yhteydessä. Lama ja potilaiden rahapula puhuvat saman asian puolesta. Onko avohoidon lääkekuluja sitten onnistuttu pienentämään? Jo suppea soittokierros kuntiin paljastaa, että suhtautuminen lääkekuluihin vaihtelee paitsi kunnittain, myös toimipiste- ja lääkärikohtaisesti.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030